Eläinsuojelulain uudistus eläinten hyvinvointilaiksi kesti yli kymmenen vuotta
Eläinsuojelulain uudistus oli pitkä ja mutkikas prosessi. Animalia puolusti eläinten oikeuksia kaikissa sen käänteissä.
Eläinsuojelulaki tuli voimaan vuonna 1996. Neljäntoista vuoden kuluttua vuonna 2010 eläinsuojelulain kokonaisuudistus käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön valmisteluryhmässä. Siitä vuoden kuluttua 2011 ministeriö julkaisi ensimmäiset taustaselvitykset eläinsuojelulain uudistuksen aiheista. Tästä kymmenen vuoden kuluttua lausuntokierrokselle tuli uusi lakiesitys.
Uusi laki eläinten hyvinvoinnista -lakiesityksen äänestys meni lopulta aivan viime metreille Marinin hallituskautta. Esityksestä äänestettiin 1.3.2023. Uuden lain pohjalta aloitetaan eläinlajikohtaisten asetusten uudistustyö. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta.
Aikajanaan sisältyvät tapahtumat on avattu tarkemmin täällä.
Animalia tekee pitkäjänteistä työtä eläinten oikeuksien puolesta
Animalia vaikutti lain ohjausryhmän jäsenenä vuosina 2012–2015. Eläinjärjestöt luovuttivat heti ohjausryhmän ensimmäisenä vuonna maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle eläinsuojelulakiadressin, jonka allekirjoitti yli 25 000 ihmistä.
Lakiuudistus kompuroi vuosikymmenen ajan läpi useiden hallitusten ja maakuntauudistuksen. Vuonna 2015 Sipilän hallitus linjasi, ettei maataloustuottajille säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Eläimiä ei mainittu hallitusohjelmassa lainkaan. Sen sijaan eläinsuojeluasiamiehen virka lopetettiin.
Animalia puolusti eläinten oikeuksia kaikissa käänteissä. Aloitimme Eläinlaki-kampanjan, julkaisimme tavoitteita lakiin ja keräsimme Eläinlaki-vetoomuksen. Tapasimme kansanedustajia. Avasimme Lainsuojaton-kampanjan, julkaisimme Uusi eläinlaki -kirjan, joka jaettiin kansanedustajille ja järjestimme tilaisuuden eläinlaista eduskunnan Pikkuparlamentissa.
Hallitus antoi 21.12.2017 luonnoksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Luonnoksen yleisperusteluissa todettiin, että tuotantoeläimien tulisi voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan, mutta silti turkiseläimiä saisi edelleen pitää ahtaissa häkeissä, lypsylehmiä parsissa ja emakoita porsitushäkeissä. Animalia vaati lain palauttamista valmisteluun.
Toteutimme eläinlaista oman varjolausuntokierroksen. Lausuntoja saatiin tutkijoilta, kirjailijoilta, järjestöiltä, poliittisilta puolueilta ja eri alojen asiantuntijoilta. Luonnosta kommentoitiin satoja kertoja. Animalia järjesti helmikuussa yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa Suomen historian suurimman mielenosoituksen eläinoikeuksien puolesta. Helsingissä marssi 17.2.2018 noin 1 000 ihmistä paremman eläinsuojelulain puolesta. Eläinlaki-vetoomus keräsi 139 000 allekirjoitusta.
Kun luonnos uudesta eläinlaista valmistui vuonna 2021, vaadimme lain kunnianhimoista maaliin viemistä, mikä olisi tarkoittanut muun muassa kaikkien liikkumisen estävien ja häkkirakenteiden täyskieltoa, turkistarhauksen kieltoa, kaikkien siirtymäaikojen lyhentämistä, ympärivuotista ulkoiluoikeutta ja kesäistä laidunnusoikeutta kaikille naudoille sekä porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa. Näistä vain kirurgisen kastraation kielto onnistuttiin saamaan viime metreillä mukaan. Valiokuntakäsittelyjen aikana mukaan ei tullut yhtään parannusta, ainoastaan kaksi heikennystä: se, ettei tainnuttamatta teurastusta kielletäkään ja että eläinsuojeluvalvontaa heikennetään. Keskustelu eläinlain loppumetreillä ei keskittynyt isoihin ongelmiin.
Vähän parannuksia, kohtuuttomat siirtymäajat
Eduskunta hyväksyi uuden lain vuonna 2023. Laki puuttuu joihinkin epäkohtiin, mutta ei paranna tuotantoeläinten enemmistön asemaa.
Sikojen tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoteen 2035 mennessä. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään. Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään 2035. Lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä tulehduskipulääkitystä ja vuoden 2027 alusta alkaen lisäksi paikallispuudutusta. Pakollinen kivunlievitys tulee edellytykseksi kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä.
Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Parsinavetoiden lypsylehmien ulkoilua lisätään pidentämällä jaloitteluvelvoitetta aiemmasta 60 päivästä 90 päivään vuodessa. Jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.
Eläinten jalostusta koskevaa sääntelyä tarkennetaan nykyisestä. Laissa säädetään myös tuotantoeläimenä sallituista nisäkäs- ja lintulajeista sekä eläinlajeista, joita voidaan pitää sirkuksissa tai kiertävissä eläinnäyttelyissä.
Jäljelle jää pitkä lista tärkeitä asioita, jotka olisi minimissäänkin korjattava välittömästi. Pakollista laidunnusta ei tule kaikille lypsylehmille, vaikka laiduntaminen on lehmien olennainen käyttäytymistarve. Vanhoja porsitushäkkejä sekä parsinavetoita saa käyttää niiden käyttöiän loppuun saakka, vaikka se tarkoittaakin pahimmassa tapauksessa häkittämisen jatkumista vuosikymmeniä. Häkkikanaloita ei kielletä, vaikka on selvää, ettei pienessä verkkopohjaisessa häkissä munantuotantokoneena eläminen ole eläimen edun mukaista. Broilerinkasvatukseen ei tule mitään rajoituksia. Edes eläinasiavaltuutetun virkaa ei saatu lakitasolle.
Vaikuttaminen ei lopu eläinlakiin
Eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamista jatketaan asetustasoisten säädösten valmistelulla. Muun muassa eläinten jalostuksesta ja eläimille tehtävistä toimenpiteistä annetaan tarkempia säännöksiä uusilla asetuksilla.
Jokaista eläinten puolustajaa tarvitaan jatkossakin, jotta viesti päättäjille saadaan läpi. Poliittisissa päätöksissä, mediassa ja kansalaisvaikuttamisessa tulisi kuulua asiantuntijoiden, tutkijoiden, järjestöjen sekä suomalaisten enemmistön ääni. Yli 90 % haluaa, että tuotantoeläimiä kohdellaan nykyistä paremmin. Viesti on selvä, mutta se ei ole vielä näkynyt eduskunnan päätöksissä.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.