Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä ja ympäristöongelmia

Miltä tuntuu, jos joutuu elämään koko elämänsä verkkopohjan päällä? Ei koskaan pääse tuntemaan kiinteää maata jalkojensa alla, ei kaivamaan maata, tutkimaan heinikkoa tai kastelemaan tassujansa? Tämä on arkipäivää turkistarhojen eläimille Suomessa. Turkistarhaus on kiellettävä myös meillä.

Suomen turkistarhoilla elää vuosittain yli kolme miljoonaa eläintä, joista vajaa kaksi miljoonaa on kettuja ja noin miljoona minkkejä. Lisäksi turkistarhoilla kasvatetaan hieman supikoiria.

Turkistarhaus on ala, jota rajoitetaan voimakkaasti muualla Euroopassa. Suomi on jäämässä Euroopan viimeisiksi maiksi, joissa turkistarhaukseen ei ole puututtu lainkaan. Turkisala on kuitenkin supistunut voimakkaasti myös meillä turkisvastaisuuden lisääntymisen vuoksi: turkistarhoja on Suomessa jäljellä enää alle 800. Lähes kaikki Suomen turkistarhat sijaitsevat Pohjanmaalla.

Euroopassa turkistarhauksen ovat kieltäneet esimerkiksi Iso-Britannia, Hollanti, Belgia, Itävalta ja Norja. Turkistarhauksen kiellot etenevät vauhdikkaasti ja koronaviruksen leviäminen minkeissä on nopeuttanut kehitystä edelleen. Kieltojen lisäksi monet valtiot ovat asettaneet turkistarhaukselle niin tiukkoja vaatimuksia, että niiden takia turkistarhaus on loppunut maasta.

Turkistarhaus aiheuttaa hyvinvointiongelmia eläimille

Turkistarhoilla kasvatettavilla eläimillä on tallella villien lajitoveriensa käyttäytymistarpeet: niillä on esimerkiksi tarve saalistaa, tutkia ympäristöä, puolustaa reviiriä, piiloutua, pariutua ja muodostaa sosiaalisia suhteita. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä lähes kaikkien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Turkistarhojen eläimet kärsivät tämän vuoksi käytöshäiriöistä, kuten stereotyyppisestä käyttäytymisestä ja kannibalismista, pelkotiloista, apatiasta ja monista sairauksista.

Viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa turkistarhoilla tehtyjen eläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu turkistarhoilla. Käytännössä turkistarhausta on vaikea kehittää niin, että se koskaan täyttäisi tarhattavien eläinlajien monipuolisia käyttäytymistarpeita ja olisi samalla taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi kettujen tulisi saada kaivaa ja minkkien uida, mutta verkkopohjaisissa häkeissä näitä käyttäytymistarpeita ei pystytä koskaan täyttämään.

Osa Euroopan maista on ottanut hyvinvointitutkimusten tulokset osaksi lainsäädäntöään. Esimerkiksi Ruotsissa ketuilla tulee olla mahdollisuus kaivamiseen ja Saksassa minkeillä uimiseen. Kiristyneet lainsäädännön vaatimukset ovat lopettaneet turkistarhauksen aina vähintään kyseisen lajin osalta.

Turkistarhauksessa tulee jatkuvasti ilmi eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä myös Suomessa, vaikka lain vaatimukset ovat meillä varsin olemattomat. Vuosittaisissa otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa jopa puolet turkistarhoista on saanut huomautuksia eläinsuojelulainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

Kaikkien näiden eläinsuojelullisten ongelmien vuoksi turkistarhaus tulisi kieltää kokonaan.

Elinikä häkissä vai maata tassujen alla?

Sinä päätät, millaiset maailman haluat. Lahjoita ja tue työtämme, jonka tavoitteena on turkistarhaton Suomi!

Lahjoituksen kohde

Loppu turkistarhaukselle

Lahjoitettava summa

Turkistarhaus aiheuttaa ympäristöongelmia

Turkiksista suurin osa käytetään nykyisin somisteina. Turkit eivät siis lämmitä ketään talvipakkasilla, koska niiden tärkein käyttötarkoitus on tehdä hupun reunasta vähän näyttävämpi. Turkisten käyttöikä jää myös yhtä lyhyeksi kuin sen takin, johon turkisreunus on ommeltu. Turkistarhauksen ympäristövaikutukset ovatkin mittavat. Aito turkis tuottaa esimerkiksi moninkertaisesti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaava muusta materiaalista valmistettu takki.

Animalia toimii turkistarhauksen lopettamiseksi

Animalia ylläpitää listaa turkittomista vaateliikkeistä. Mukana olevat yritykset ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, jossa yritys sitoutuu siihen, ettei sen valikoimissa ole aidoista turkiksista tehtyjä vaatteita tai muita tuotteita. Lista on kansainvälinen ja Animalia vastaa suomalaisten yritysten hyväksymisestä listalle.

Kansainvälinen yhteistyö on voimaa myös turkistarhauksen vastaisessa työssä: Animalia on jäsenenä kansainvälisessä Fur Free Alliance –järjestössä, jonka kautta pyrimme vaikuttamaan turkistarhauksen lakkauttamiseen myös Suomen ulkopuolella.

Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen. Suomen tulee seurata edistyksellisten maiden esimerkkiä ja liittyä turkistarhauksen kieltäneiden maiden joukkoon.

Mitä sinä voit tehdä?

  • Auta vielä enemmän. Tue pitkäjänteistä työtä turkistarhauksen kieltämiseksi ja liity Animalia kuukausilahjoittajaksi. Säännöllinen tuki mahdollistaa sinnikkään työn eläinten puolesta.
  • Anna turkiksia myyville liikkeille asiallista palautetta ja pyydä heitä lopettamaan aitojen turkisten ja turkissomisteiden myynti.

Kuva: Andrew Skowron, Laura Uotila