Lihanaudat kasvatetaan yleensä ahtaasti sisätiloissa

Lähes 90 prosenttia lihaksi kasvatettavista naudoista on lypsykarjatilojen sonnivasikoita tai maidontuottajiksi kelpaamattomia lehmävasikoita. Lihantuotanto kytkeytyy siten tiiviisti maidontuotantoon. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 190 000 nautaa lihantuotannon takia.

Lihantuotannon vasikat tulevat maidontuotantotiloilta

Suurin osa maitotilojen vasikoista, joita ei kasvateta lypsylehmiksi, lähetetään jatkokasvattamoihin viikon-parin ikäisinä ternivasikoina. Vasikkakasvattamoissa vasikat kasvatetaan useimmiten ritiläpohjaisissa ryhmäkarsinoissa noin 20 vasikan ryhmissä. Vasikat siirretään eteenpäin lihantuotantoon erikoistuneille tiloille noin 5-6 kuukauden ikäisinä. Nautojen hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että vasikkavaiheen sosiaaliset suhteet säilyisivät myös jatkossa, eli kasvatusryhmät säilytettäisiin samoina. Kolmivaihekasvatuksen ongelmia ovat vasikoiden suuri sairastuvuus ja kuolleisuus.

Lihantuotantoon erikoistuneilla tiloilla naudat kasvatetaan yleisimmin rakolattiaisissa ryhmäkarsinoissa ikäryhmittäin. Lihaksi kasvatettavien nautojen karsinoiden koosta ei ole sitovia vaatimuksia, ja eläinsuojelusäädösten vähimmäistilasuositukset ovat niin alhaisia, etteivät ne takaa nautojen kunnollisia liikkumis- ja lepäämismahdollisuuksia. Nautoja kasvatetaankin usein hyvin ahtaasti. Niitä voidaan pitää myös kytkettynä parressa, jolloin niiden takajalkojen alla on yleensä ritilälattia. Lihanaudat teurastetaan keskimäärin puolitoistavuotiaina, jolloin ne painavat noin 500-600 kilogrammaa.

Lihantuotanto aiheuttaa naudoille hyvinvointiongelmia

Noin puolet Suomessa kasvatettavista lihanaudoista kasvatetaan betonirakopohjaisissa ryhmäkarsinoissa. Betonirakolattialla on kuitenkin todettu olevan haitallisia vaikutuksia muun muassa nautojen makuukäyttäytymiseen ja jalkaterveyteen. Jalkavikojen yleisyys ja huono makuumukavuus heikentävät merkittävästi nautojen hyvinvointia betonipohjaisissa lämminkasvattamoissa.

Ahtaissa karsinoissa naudat eivät aina pääse yhtä aikaa makaamaan eivätkä saa riittävästi unta ja lepoa. Normaalisti naudat viettävät makuulla 8-12 tuntia vuorokaudesta, ja naudat myös märehtivät makuulla ollessaan.

Naudat välttävät makuulle käymistä liian kovalla tai epämukavalla alustalla, jollainen ulosteiden liukastama betoninen rakolattia on. Kova alusta aiheuttaa eläinten jalkoihin hiertymiä ja tulehduksia. Pitämätön pinta aiheuttaa lipsumista ja tapaturmia. Nivelrikkoa ja rustomuutoksia on jopa lähes 98 %:lla lihaksi kasvatettavista sonneista, ja reilulla 40 %:lla sonneista muutoksia tavataan useammassa kuin yhdessä nivelessä. Myös sorkkasairaudet ovat lihanaudoilla yleisiä. Ahtaissa ritiläkarsinoissa naudat ruhjovat toistensa häntiä, jos makaavien eläinten väistämiseen ei ole kunnolla tilaa.

Ryhmien yhdistely kasvatuksen eri vaiheissa aiheuttaa usein tappeluita ja tapaturmia. Niiden ehkäisemiseksi lihantuotantoon kasvatettavien nautojen ryhmät olisi pyrittävä pitämään mahdollisimman vakaina ja kasvattamaan samat eläimet vasikasta asti yhdessä.

Lihantuotantoa varten kasvatettavat naudat eivät pääse koskaan ulos, ellei kyse ole luomutuotannosta tai emolehmäkarjoissa kasvatettavista eläimistä.

Liharotuiset naudat kasvavat usein emolehmäkarjoissa

Liharotuisia emolehmiä on Suomessa noin 62 000 yksilöä. Toistaiseksi vain pieni osa suomalaisesta naudanlihasta on peräisin emolehmätiloilta, joilla kasvatetaan lihantuotantoon jalostettuja nautarotuja.

Emolehmiin perustuvassa lihantuotannossa lehmät tiineytetään vuosittain keinosiementämällä tai astuttamalla. Emolehmiä ei lypsetä, vaan ne saavat hoitaa itse jälkeläisensä. Vasikat syntyvät yleensä keväisin ja kasvavat laidunkauden yli emonsa seurassa. Emolehmiä ja niiden jälkeläisiä pidetään yleensä vapaana pihatoissa ja niillä on usein ulkoilumahdollisuus myös talviaikaan. Kesäisin karja laiduntaa. Vasikat saatetaan kuitenkin loppukasvattaa tavallisilla lihakarjatiloilla, huonoimmillaan parsinavetoissa. Ne teurastetaan 1-2 vuoden iässä.

Lihantuotantoa on vähennettävä

Nautojen kasvatus aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä. Lihantuotanto ei ole nykyisellään millään tasolla kestävää, ei eläinten eikä ympäristön kannalta. Animalia tekee töitä sen eteen, että lihankulutus laskisi merkittävästi. Kuitenkin niin kauan kuin lihantuotantoa varten kasvatetaan eläimiä, on niiden olosuhteita parannettava.

Jotta eläin saisi olla taas eläin

Nykyinen eläinteollisuus on tehotuotantoa, jossa eläin on pelkkä koneiston osa. Tälle on saatava stoppi. Tue työtä eläintuotannon korjaamiseksi. Lahjoita nyt!

Lahjoituksen kohde

Stoppi tehotuotannolle

Lahjoitettava summa

Kuvat: Andrew Skowron, Pixabay