Broilerin karu elämä

Jos linnun paino yli 30-kertaistuu reilussa kuukaudessa, voiko eläin voida hyvin? Suuresta koostaan huolimatta broileri on teurastettaessa vain kuukauden ikäinen linnunpoikanen. Nykyisin broilerit kasvavat 5–6 viikossa 40-grammaisista tipuista noin 1,8 kilogramman teuraspainoon. Kasvu on nopeutunut viime vuosikymmeninä huimasti, sillä vielä 1990-luvulla saman ikäisten lintujen teuraspaino oli 1,2 kilogrammaa.

Broileri on nopeakasvuiseksi ja raskasrakenteiseksi lihantuottajaksi jalostettu kana. Broileri ei siis ole oma lintulajinsa, vaan kanarotujen risteytyksellä aikaansaatu hybridi. Suurin osa Suomen broilereista on Ross-yhtiön kehittämiä hybridejä, joiden emolinnut tuodaan Suomeen Skotlannista. Broilerintuotanto on kasvanut Suomessa valtavasti: vuodessa teurastetaan jo yli 79 miljoonaa lintua. Se onkin kaikkein teollistuneinta eläintuotantoa niin Suomessa kuin koko maailmankin mittakaavassa.

Tämä kaikki on aiheuttanut sen, että broilereilla ei ole minkäänlaista yksilöarvoa.

Lattiakasvatus ei tarkoita hyvinvointia

Jokainen broileri kasvaa suuressa ikkunattomassa hallissa, jossa on kerrallaan kymmeniä tuhansia lintuja. Pohja on peitetty yleensä turpeella, ja lintujen ruokinnasta vastaavat automaattiset ruokinta- ja juomalaitteet. Kasvattamon valaistusta, lämpötilaa ja ilmanlaatua säädellään automaattisilla valvontalaitteilla.

Vaikka broilerit saavat olla hallissa vapaina, estää ahtaus usein niiden normaalin käyttäytymisen. Tällä hetkellä on sallittua kasvattaa lintuja tiettyjen ehtojen täyttyessä 42 kg/m2. Tällöin yhdellä neliömetrillä voi olla parikymmentä broileria, jolloin yhden linnun käyttöön jää alle A4-paperiarkin verran liikkumatilaa. Broilereilla ei ole hallissa käytössä esimerkiksi orsia, vaikka orrella nukkuminen kuuluu kanojen lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin.

Jalostus on aiheuttanut kivuliaita sairauksia

Broilereiden nopea kasvu sekä hallien olosuhteet aiheuttavat huomattavaa kuolleisuutta. Yleensä kuolleita lintuja löytyy kasvattamosta päivittäin. Viiden kasvatusviikon aikana kuolee usein yli 3 % broilereista. Tämänhetkisen arvion mukaan Suomessa kuolee kasvatusaikana yli miljoona broileria vuodessa.

Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät suureksi osaksi niiden äärimmilleen jalostettuun lihasten kasvuun, jota tukevat myös tehokas ruokinta ja valaistuksen säätely. Kun lihasmassa lisääntyy nopeasti, eivät sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut ehdi kehittyä samassa tahdissa. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilereiden luontainen käyttäytyminen vähenee, minkä seurauksena ne liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vähemmän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina.

Rintapalat ovat kysytyintä lihaa broilereissa, joten broilereille on jalostettu mahdollisimman isot rintalihakset. Tämän seurauksena vartalon painopiste on siirtynyt eteenpäin ja linnun kinnerniveliin kohdistuva rasitus on voimakkaampi. Tämä edistää jalkavaurioiden syntymistä.

Broilereiden sydänsairaudet ovat yleisiä

Broilereilla esiintyy kivuliasta tibiaalista dyskondroplasiaa eli TD:tä. Se on sääriluun kasvuruston kasvuhäiriö, joka aiheuttaa kipua ja saattaa johtaa rampautumiseen. Alttiutta TD:lle lisäävät sekä nopea kasvu että perinnölliset ominaisuudet.

Koska broilerikasvattamossa on yleensä kymmeniä tuhansia lintuja, eläinten tarkkailu jää melko ylimalkaiseksi. Yksi seuraus tästä on, että vaikka TD on broilereilla varsin yleinen, monet tuottajat eivät tule kiinnittäneiksi huomiota broilerien kankeaan kävelyyn eivätkä edes tiedä lintujensa kärsivän tuskallisista jalkavioista.

Yksi tavallinen kuolinsyy broilereilla on äkillinen sydänkuolema (sudden death syndrome). Sydänkuoleman syynä on sydämen lähellä olevan valtimon repeytyminen, joka tapahtuu usein ilman näkyvää ulkoista syytä. Osa sydänkuolemista tulee lievän, sinänsä normaalin rasituksen yhteydessä, kuten poikasten mitellessä voimiaan hallissa.

Broileri voi kärsiä myös niin kutsutusta vesipöhöstä (ascites). Se on sydämen vajaatoimintaan liittyvä sairaustila, jossa linnun vatsaonteloon kerääntyy nestettä. Tämän seurauksena broilerin terveys heikentyy tai se jopa kuolee.

Broilerien teurastuksen ongelmat

Broilereiden kärsimys ei kuitenkaan lopu kasvatusolosuhteiden tai jalostuksen aiheuttamiin ongelmiin. Kun linnut ovat saavuttaneet teuraspainon, ne kerätään yleensä koneellisesti kuljetuslaatikoihin. Keskimäärin 3–5 prosenttia linnuista saa siipimurtumia teuraskuljetuksen aikana. Lisäksi broilereita kuolee kuljetusmatkan aikana.

Teurastamolle saavuttua broilerit tainnutetaan yleisimmin hiilidioksidilla. Hiilidioksidi aiheuttaa hitaan tukehtumiskuoleman. Pienemmissä teurastamoissa broilerit voidaan tainnuttaa sähkövirralla. Linnut ripustetaan jaloista roikkumaan linjalle niin, että niiden päät uppoavat vesialtaaseen, johon on ohjattu sähkövirtaa. Jos broileri räpistelee kovasti, voi se välttää sähkövirtatainnutuksen ja joutua kaulan viiltämiseen tajuissaan. Teurastamojen eläinsuojelutarkastuksissa on myös ilmennyt, että vielä tajuissaan olevia lintuja on heitetty raatojen keräilylaatikoihin.

Broilerintuotanto on lakkautettava

Broilerin jalostus on mennyt niin pitkälle, että sen kasvatuksessa ei ole tällä hetkellä olemassa sellaisia vaihtoehtoja, joissa eläinten hyvinvointi olisi edes kohtuullisella tasolla. Tämän vuoksi työskentelemme sen eteen, että nykyisten broilerihybridien kasvatus ja ylipäätään teollinen broilerintuotanto loppuisi.

Jotta eläin saisi olla taas eläin

Nykyinen eläinteollisuus on tehotuotantoa, jossa eläin on pelkkä koneiston osa. Tälle on saatava stoppi. Tue työtä eläintuotannon korjaamiseksi. Lahjoita nyt!

Lahjoituksen kohde

Stoppi tehotuotannolle

Lahjoitettava summa

Kuvat: Jo-Anne McArthur, Andrew Skowron