Eläinten oikeudet ja Animalia – saavutukset ja historia

Animalia on tehnyt töitä eläinten oikeuksien ja suojelun eteen jo 60 vuotta. Vuosiin mahtuu paljon edistysaskeleita eläinten aseman eteen.

Olemme yhdessä saavuttaneet 60 vuodessa lukuisia edistysaskeleita eläinten hyväksi. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman kaikkia aktiivisia tukijoita, jäseniä ja muita eläinten ystäviä. Jäsenien ja lahjoittajien tuki mahdollistaa pitkäjänteisen työmme jatkumisen. Kiitos siis sinulle, että olet mukana.  

Tule mukaan tekemään parempaa elämää eläimille. Lahjoittamalla tuet pitkäjänteistä työtämme eläinten oikeuksien toteutumisen puolesta. 

Eläinten oikeudet 1960-luvulta tähän päivään 

2020-luku

2021

  • Animalia julkaisi Suomen ensimmäisen Eläinoikeusraportin ja eläinoikeusgallupin. Suomalaisista 85 % on sitä mieltä, että kaikkien eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ja 74 % ajattelee, että eläimillä on oikeuksia ja siksi eläinten itseisarvo tulee myös kirjata lakiin. 78 % suomalaisista on sitä mieltä, että eläinkokeet tulisi asteittain korvata tutkimusmenetelmillä, joissa ei käytetä eläimiä hyväksi.
  • Animalia järjesti yhteistyössä valokuvaaja ja kuvataiteilija Emmi Kähkösen kanssa valokuvanäyttelyn 81 miljoonaa Tampereella Galleria Rongassa. Näyttely oli tuokiokuvaus iltapäivästä, jonka Kähkönen vietti teurastamossa keväällä 2018.
  • Animalia täytti 60 vuotta maaliskuun 22. päivä. 
  • Maailman suurimpiin kosmetiikkayrityksiin lukeutuva Garnier liittyi eläinkokeettoman kosmetiikan kansainväliselle Leaping Bunny -listalle.  
  • Italia kielsi turkistarhauksen koronapandemian takia määräaikaisesti vuoden 2021 loppuun. 
  • Belgian turkistarhaajat keskeyttivät minkkitarhauksen vapaaehtoisesti vuoden 2021 ajaksi koronapandemian vuoksi.  
  • Ruotsi kielsi minkkien kasvatuksen ainakin vuodeksi 2021 covid-19-epidemian vuoksi. Siitoseläimiä ei tapeta, ja tarhaus saattaa jatkua vuonna 2022. 

2020

  • Turkistarhauksen hyväksyntä Suomessa laski ennätyksellisen alhaiseksi. 76 % suomalaisista ei hyväksy turkistarhauksen tukemista julkisista varoista ja 73 % ei hyväksy nykymuotoista turkistarhausta Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. Suomalaisista 62 % on sitä mieltä, että eläinten tappaminen niiden turkkien vuoksi on väärin.  
  • Lihan kulutus kääntyi laskuun. Vuonna 2020 julkaistun tilaston mukaan henkilöä kohti syödyn lihan määrä väheni vuosien 2018 ja 2019 välillä jopa 1,5 kiloa.  
  • Hollanti päätti sulkea kaikki minkkitarhansa kiireellisellä aikataululla covid-19-epidemian vuoksi.   
  • Koronavirus levisi laajasti Tanskan minkkitiloilla. Tanskan turkistarhojen kaikki minkit tapettiin, ja minkkitarhaus kiellettiin väliaikaisesti vuoden 2021 loppuun saakka. 
  • Turkistarhojen määrä jatkoi laskuaan Suomessa. Tarhoja on nyt vain alle 900 kappaletta ja turkiskasvattajien liiton jäsenyrityksiä vain alle 700.  
  • Animalia-lehti valittiin Kultti ry:n vuoden laatulehdeksi 2020.  
  • Keskustelu eläintuotannon ja pandemioiden yhteydestä nousi julkiseen keskusteluun covid-19-pandemian myötä.  
  • Ranska päätti kieltää turkistarhauksen. 
  • Unkari päätti kieltää kettu- ja minkkitarhauksen.  
  • Koiria vahingoittavaan jalostukseen puututtiin Suomessa. Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö julkaisivat syyskuussa selvityksen, jossa kartoitettiin koirien perinnöllisiä sairauksia. 
  • Animalia avasi vetoomuksen paremman turkisasetuksen puolesta.  
  • Puolan parlamentin ala- ja ylähuoneet äänestivät turkistarhauksen kiellon puolesta.  
  • Maailman suurin turkishuutokauppayhtiö Kopenhagen Fur päätti lopettaa toimintansa 2–3 vuoden sisään. 
  • Pääministeripuolue SDP toteutti Animalian pitkäaikaisen eläinoikeus- ja eläinsuojelutavoitteen ja ryhtyi turkistarhauksen vastaiseksi puolueeksi elokuun puoluekokouksessaan. 
  • Maa- ja metsätalousministeriön asettama vapaaporsitusta edistävä työryhmä aloitti työskentelynsä maaliskuussa. Animaliasta työryhmään nimitettiin toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs
  • Animalia liittyi uuteen Cruelty Free Europe -järjestöön.  
  • Animalia järjesti yhteistyössä valokuvaaja ja kuvataiteilija Emmi Kähkösen kanssa valokuvanäyttelyn 79 miljoonaa. Näyttely oli tuokiokuvaus iltapäivästä, jonka Kähkönen vietti teurastamossa keväällä 2018. Näyttely järjestettiin Helsingin Myymälä2-galleriassa. 
  • Animalia julkaisi yhdessä Fur Free Alliancen ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa Certified Cruel – Why WelFur fails to stop the suffering of animals on fur farms –raportin, joka paljasti turkisalan WelFur-sertifikaatin vakavat puutteet.  

2010-luku

2019

  • Suomalaisista 74 % ilmoitti vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. 
  • Furla liittyi Fur Free Retailer -ohjelmaan. Edellisvuonna yritys oli jo luopunut turkisten käytöstä mallistoissaan. 
  • Marc Cain liittyi Fur Free Retailer -ohjelmaan. Turkisten käytön yritys lopetti jo vuonna 2016. 
  • Slovakia kielsi turkistarhauksen, ja siitä tuli samalla Euroopan 13. maa, joka on kieltänyt tarhauksen kokonaan. Kielto astuu voimaan vuonna 2021, ja siirtymäaikaa on annettu vuoteen 2025 saakka. 
  • Animalia vei eläinten päivänä Eduskuntatalon portaille emakkohäkin, jolla se halusi muistuttaa hallituspuolueita niiden vaalien alla antamistaan lausunnoista. 
  • Euroopan unionin neuvosto hyväksyi päätelmät eläinten hyvinvoinnista, jotka oli valmisteltu EU-puheenjohtajamaa Suomen aloitteesta 
  • Animalia yhdessä 68 muun eläinjärjestön kanssa vaati, että sikojen hiilidioksitainnutus on kiellettävä EU:ssa 
  • Eläinkokeet Suomessa -kirja julkaistiin. 
  • Turkiseläinten kasvatusmäärät Suomessa kääntyivät selvään laskuun. 
  • Animalia käynnisti vetoomuksen, jossa vaaditaan kalojen hiilidioksiditainnutuksen kieltämistä. 
  • Norja kielsi turkistarhauksen. 
  • Prada luopui turkiksista. 
  • Eläinlaki jäi hyväksymättä, kun eduskunta vaihtui. Animalia vaati, että uusi eduskunta avaa lakiluonnoksen uudestaan käsittelyyn. 
  • Animalian puheenjohtajaksi valittiin Erja Laakkonen
  • Verkkojulkaisu Animalia-media aloitti toimintansa. 

2018

  • Suomalaisista 69 % ilmoitti vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta Animalian Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. 
  • Lähes 140 000 suomalaista allekirjoitti parempaa eläinlakia vaatineen vetoomuksen. Vetoomus luovutettiin eduskunnalle lokakuussa.  
  • Chanel luopui turkiksista. 
  • Animalia aloitti Kalarakas-kampanjan, jolla haluttiin kiinnittää huomiota kalojen kykyihin ja oikeuksiin. 
  • Versace luopui turkiksista. 
  • Animalia vaati eläinsuojelulakia palautettavaksi valmisteluun, sillä luonnos ei tuonut juuri mitään merkittäviä parannuksia tuotanto- ja turkiseläinten hyvinvointiin. 
  • Yli 1 000 ihmistä marssi Helsingissä mielenosoituksessa, jossa vaadittiin parempaa eläinlakia. 

2017

  • Luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista julkaistiin. 
  • Michael Kors luopui turkiksista. 
  • Animalia-lehti voitti Vuoden laatulehti -kilpailun yleisöäänestyksen. 
  • Julkaisimme Suomessa kansainvälisten järjestöjen tuottaman materiaalin parmesaanijuuston valmistukseen hyödynnettävien lypsylehmien kurjista oloista. 
  • Kotimainen Lumo Finland Oy hyväksyttiin kansainväliselle eläinkokeettoman kosmetiikan listalle. 
  • Gucci luopui turkiksista. 
  • Tšekki kielsi turkistarhauksen. 
  • Kansainvälinen Stop the Trucks -kampanjan vetoomus sai yli miljoona allekirjoitusta. 
  • Kyseenalaistimme ministeriön vaatiman sikojen ulkoilukiellon, joka myös peruttiin. 
  • Teimme ja julkaisimme raportin kaupoissa myytävistä väärinmerkityistä turkistuotteista. Raportti oli osa kansainvälistä tutkimusta. 
  • Animalia julkaisi Uusi eläinlaki -kirjan sekä Pako eläintilalta -pakopelin. Uusi eläinlaki -kirja jaettiin kaikille kansanedustajille. 

2016

  • Animalia keräsi Eläinsuojelukeskus Tuulispään laidunkeräykseen yli 13 500 euroa ja teki sen lisäksi 10 000 euron lahjoituksen. 
  • Lainsuojaton-kampanja avattiin. 
  • Eläinlaki-kampanja ja -vetoomus avattiin yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa. 
  • Turkistarhaus loppui Japanissa ja se kiellettiin Belgian Valloniassa. 
  • Useat afrikkalaiset matkanjärjestäjät sitoutuivat vastustamaan trofeemetsästystä. 
  • Armanin muotitalo luopui turkiksista. 
  • Asiaa mitanneen Eurobarometrin mukaan jopa 82 % EU-kansalaisista haluaa parempaa hyvinvointia tuotantoeläimille. Muutos suomalaisten mielipiteissä on suuri, 90 % vastaajista ovat sitä mieltä, että tuotantoeläimiä tulisi suojella nykyistä paremmin. Muutos on merkittävä, sillä kymmenen vuotta aiemmin luku oli 67 prosenttia. 

2015

  • Suomalainen kosmetiikkamerkki AM Natur sitoutui eläinkokeettomuuteen toisena suomalaisena kosmetiikkayrityksenä. 
  • The Cove-elokuvan tähti, yhdysvaltalainen delfiiniaktivisti Ric O’Barry vieraili Suomessa Animalian, Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Valaiden puolesta ry:n kutsumana. 
  • Kotimainen lastenvaatemerkki Reima sitoutui turkittomuuteen. 
  • Särkänniemen delfinaario suljettiin kannattamattomana. Erityisen merkittävää oli, että Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä myönsi nimenomaan julkisella mielipiteellä olleen vaikutusta sulkemispäätökseen. 
  • Eläinsuojeluliitto Animalian nimi muutettiin Animalia ry:ksi. 

2014

  • Animalian ja ECEAE:n yhteistyönä palkkaamat toksikologit osoittivat useita eläinkokeita turhiksi ja näin ainakin 18 000 eläintä säästyi. 
  • Yli 80 eurovaaliehdokasta allekirjoitti Eläinten hyvinvointi -sitoumuksemme. Heistä 5 valittiin Euroopan parlamenttiin. 

2013

  • Kosmetiikkadirektiivin viimeinen askel tuli voimaan. Tämä kielsi kaikki kosmetiikan eläinkokeet EU:ssa sekä myös EU:n ulkopuolella eläimillä testattujen kosmetiikkatuotteiden myynnin EU:n alueella. 
  • Joutilaiden emakoiden pitämisen kääntymisen estävissä häkeissä kiellettiin. 

2012 

  • Animalia yhdessä muiden järjestöjen kanssa oli tekemässä Suomen ensimmäistä kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena oli kieltää turkistarhaus Suomessa. Aloitteen allekirjoitti 69 381 suomalaista. Eduskunta hylkäsi aloitteen kesäkuussa 2013, mutta aloite käynnisti kaikkien aikojen näkyvimmän keskustelun turkistarhauksen eettisyydestä ja tulevaisuudesta Suomessa. 
  • Säädettiin, että munijakanojen pitäminen perinteisissä häkkikanaloissa kielletään ja korvaavaksi kanalatyypiksi tulee varustellut häkkikanalat tai lattiakanalat. 

2011 

  • Lakimuutos törkeästä eläinsuojelurikoksesta sekä eläintenpitokiellon saaneiden rekisteristä tuli voimaan. 
  • Animalia vietti 50-vuotisjuhlavuottaan. 

2010 

  • EU:n uusi koe-eläindirektiivi hyväksyttiin. Direktiivi mm. muutti eläinkokeet luvanvaraisiksi kaikissa jäsenvaltioissa, lisäsi kokeiden avoimuutta sekä nosti eläinten olosuhdevaatimuksia laboratorioissa. 
  • Suomalainen vaateketju Seppälä liittyi turkittomien vaateliikkeiden järjestelmään. 
  • Lakimuutoksella siirrettiin lain edellyttämää eläinsuojeluvalvontaa pois kunnaneläinlääkäreiltä uusille lääneissä toimiville valvontaeläinlääkäreille. 
  • Stockmann lopetti kaikkien häkkikananmunien (myös varustelluissa häkeissä tuotettujen) myynnin ruokaosastoillaan. 
  • Animalia aloitti kampanjan turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa siirtymäajalla. Kampanja keräsi heti yli 100 tunnetun suomalaisen tukijajoukon. 

2000-luku

2009 

  • EU:n kosmetiikkadirektiivin toinen askel astui voimaan, mikä tarkoitti eläinkoekieltoa kosmetiikan lopputuotteiden lisäksi myös raaka-aineiden testaamisessa EU:n alueella. 
  • Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille perustettiin Tampereelle. 
  • EU kielsi kissa- ja koiraturkisten sekä hyljetuotteiden tuonnin ja myynnin.

2008 

  • McDonalds -pikaruokaketju aloitti siirtymisen pelkästään lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien käyttämiseen. 

2007 

  • Luonnosta pyydettyjen lintujen tuonti lemmikeiksi EU-alueelle kiellettiin. 

2006

  • Kansainvälinen Fur Free Retailer -järjestelmä perustettiin. Animalia aloitti suomalaisten vaateliikkeiden sitouttamisen turkittomuuteen. 
  • Uudistettu laki koe-eläintoiminnasta tuli voimaan. Laki mm. keskitti eläinkoeluvat valtakunnalliseen eläinkoelautakuntaan ja lisäsi kokeiden eettistä arviointia. 
  • Animalia nosti julkisuuteen elävien turkiseläinten kuljetukset Kiinaan. 
  • Säädettiin, että parressa pidettävien lypsylehmien on päästävä kesäisin ulkoilemaan. 

2005

  • EU lopetti tukien maksamisen elävien teuraseläinten kuljettamiselle EU:n ulkopuolelle. 
  • Animalian ulkomainokset poistettiin mainostelineistä JCDecauxin saaman asiakaspalautteen takia. Tästä syntyi sananvapauskohu, eikä Mainonnan eettinen neuvosto pitänyt julisteita sopimattomina. Mainokset julkaistiin mainostelineissä uudestaan tämän jälkeen. 

2004

  • EU:n kosmetiikkadirektiivi tuli voimaan. Ensimmäinen askel direktiivissä oli eläinkoekielto kosmetiikan lopputuotteiden testaamisessa. 

2003 

  • Animalia lanseerasi kampanjan Turkistarhaus – Raakaa bisnestä, joka tähdensi eläinten kärsivän turkistarhoilla. 

2002

  • Yli 50 000 turkiskettua kuoli hygieenisesti ala-arvoisen rehun aiheuttamaan myrkytykseen. Animalia vetosi, ettei turkistuotannolle myönnettäisi julkista tukea kuolemien aiheuttamien tappioiden kattamiseen. 

2001 

  • Suomalaisella tilalla ensimmäinen BSE eli ns. hullun lehmän tauti -tapaus. 
  • Euroopan komission tieteellisen komitean raportti turkistarhauksesta toteaa, että minkit ja ketut kärsivät häkeissä ja että olosuhteita on parannettava huomattavasti. 

1990-luku

1998 

  • Animalia keräsi Suomessa yli 40 000 nimeä vetoomukseen eläinkokeiden vähentämiseksi ja tutkimusrahojen ohjaamiseen eläinkokeista muihin menetelmiin. 

1996

  • Eläinsuojelulaki uudistettiin. Lailla mm. kiellettiin koirien häntien typistys ja kunnat velvoitettiin huolehtimaan löytöeläimistä. 

1995

  • Turkistarhaiskut liitettiin virheellisesti Animalian toimintaan. 
  • Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja siten EU:n eläinsuojelusäädökset alkoivat koskea myös Suomea. 

1994 

  • Animalialla oli suuri turkiskampanja, johon kuului näyttävä mainoselokuva ja juliste, jossa esiintyivät Miss Suomi 1991 Tanja Vienonen, Miss Suomi 1994 Henna Meriläinen ja Suomen neito 1994 Mia Forsell yhdessä pelastetun tarhakettu Lulun kanssa.  

1991

  • Peter Singerin Oikeutta eläimille -kirja julkaistiin suomeksi Animalian käännättämänä. 

1990 

  • Animalia palkkasi ensimmäisen toiminnanjohtajansa. 
  • Yhdistyksen nimi Koe-eläinten suojelu muutettiin Eläinsuojeluliitto Animalia ry:ksi. 

1980-luku

1989 

  • Suomi liittyi Euroopan Neuvoston jäseneksi ja siten hyväksyi Neuvoston eläinsuojelusopimukset. 
  • Suomalainen turkistarhaus nousi otsikkoihin ”superkettu”-kohun myötä. Yhdistyksen ensimmäinen varsinainen turkiskampanja otsikoi: ”Minä en voi elää ilman turkkia, sinä voit”. 

1987 

  • Suomessa alettiin tilastoida käytetyt koe-eläimet. Yhdistys vaati jo 60-luvun alussa, että ”Jokainen eläinkoe on rekisteröitävä ja rekisterin on oltava eläinsuojeluvalvojien nähtävissä”. 
  • Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen eläinkokeista nousi kohu, kun laitoksen entinen eläintenhoitaja ilmiantoi tietoja eläinten kohtelusta tiedotusvälineille. Yhdistys oli aktiivisesti mukana asian julkituomisessa. Seurauksena kaikkiin Uudenmaan läänin koe-eläinyksiköihin tehtiin tarkastus, jossa löydettiin paljon puutteita. 

1986 

  • Sirkusnorsujen käyttö Suomessa kiellettiin. Yhdistyksellä oli keskeinen rooli säädöksen aikaan saamisessa. Yhdistyksen edustajat järkyttyivät norsujen pidosta vierailtuaan Turussa Sirkus Finlandiassa ja palautteen ansioista jo seuraavana syksynä ministeriö kielsi sirkusnorsujen pidon ja esiintymisen Suomessa. 

1985 

  • Ensimmäinen koe-eläinasetus säädettiin, mikä oli askel oikeaan suuntaan. 
  • Eläinsuojelulakiin muutoksia, mutta ne eivät tyydyttäneet yhdistyksen aktiiveja, jotka olivat tehneet vuosia kovaan työtä eläinten olojen parannusten eteen. 

1983 

  • Perustettiin Kinkaju Oy ilman eläinkokeita tuotetun kosmetiikan maahantuojaksi, mukana oli monia yhdistyksen toimijoita. 

1982 

  • Sveitsiläinen Mark Rissi teki dokumentin Sveitsin televisioon suomalaisista turkistarhoista. Suomen turkistuottajat epäilivät, että filmausryhmän takana olisi muu vaatemateriaaliteollisuus. 
  • Yhdistyksen toimiston hoitamiseen tarvittiin jo kokopäivätyöntekijä. 

1981

  • Koe-eläinten Suojelun Säätiö jakoi ensimmäiset apurahansa eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkijoille. 

1980 

  • Näyttävä mielenosoituskulkue kantoi ruumisarkun eduskuntatalolle, yhdistysaktiivit olivat pukeutuneet koe-eläimiksi ja surijoiksi. 
  • Eläinsuojeluasetukseen tuli muutos, että eläimen säilytyspaikassa tulee ottaa huomioon kunkin eläinlajin erityistarpeet. 

1970-luku

1979 

  • Eduskunnan puhemiehelle luovutettiin noin 100 000 nimen lista eläinsuojelulain uudistamiseksi. Ryhdyttiin viettämään vuosittaista kansainvälistä koe-eläinten päivää 24.4. 

1975 

  • Yhdistyksen ensimmäinen alajaosto perustettiin Tampereelle. 
  • Yhdistyksen lehden ensimmäinen numero ilmestyi nimellä Koe-eläinten Suojelu. Lehden nuorten palstan nimi oli Animalia. 
  • Televisio-ohjelma ”Ei voi olla totta!” herätti monet suomalaiset tiedostamaan eläinkokeiden julmuuden ja liittymään Koe-eläinten Suojelu ry:n jäseneksi. 

1972

  • Yhdistys sai ensimmäisen oman toimiston. 

1971 

  • Perustettiin Koe-eläinten Suojelun Säätiö, nykyinen Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita. 
  • Eläinsuojelulaki uudistettiin. Lain mukaan eläimiä tuli lähtökohtaisesti kohdella hyvin, vuoden 1934 laki edellytti ainoastaan sitä, ettei eläimille aiheuteta turhaa kärsimystä. Eläinsuojeluvalvonta siirrettiin virallisen verkoston varaan. 

1960-luku

1969

  • Kiertävät eläinnäyttelyt kiellettiin. 
  • Ensimmäinen mielenosoituskulkue pidettiin 4.10. kansainvälisenä eläinten päivänä yhdessä Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen ja Vihreän Ristin kanssa. 

1968

  • Yhdistyksen nimi muutettiin Koe-eläinten Suojelu ry:ksi. 

1962

  • Yhdistyksen tarvitsi palkata ensimmäinen kanslisti, kun yleisön kiinnostus kasvoi niin suureksi. 

1961

  • Animalia perustettiin 22.3.1961 nimellä Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto ry. 
  • Yhdistyksen perustaminen alkoi tapaamisessa sen jälkeen, kun ruotsalaisen Nordiska Samfundet till bekämpande av Plågsamma Djurförsökin puheenjohtaja Johan Börtz piti 12.3.1961 esitelmän tuskallisista eläinkokeista Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. 

Lue lisää Animalian historiasta Tiia Aarnipuun kirjasta Jonkun on uskallettava katsoa (2011).

Kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals