Ilmastoystävällinen ruoka on myös eläinystävällistä

Kun ilmastokriisi ja eläintuotanto jatkavat kiihtymistään, vastuullisesta ruuantuotannosta ja ilmastoystävällisestä ruuasta keskustellaan yhä enemmän. Ihmiset haluavat tehdä vastuullisia ja eettisiä valintoja. Onkin selvää, että tapamme tuottaa ruokaa vaatii merkittäviä muutoksia. Eläintuotannon radikaali vähentäminen on siinä avainasemassa.

Ruuantuotannolla on valtava vaikutus ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Kestämätön ruuantuotanto aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden katoamista. Ruuantuotanto on myös maailman suurin kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Suomessakin maatalous on merkittävin ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde.

Vaihtelua eläintuotannon päästömäärissä ilmenee paljon eläinlajeittain ja jonkin verran myös tuotantotavoittain. Nautakarja yksin aiheuttaa joidenkin arvioiden mukaan jopa kymmenesosan kaikista ihmisen toiminnan tuottamista ilmastopäästöistä.  

Ruuantuotantojärjestelmän kokonaispäästöistä ei vallitse aivan tarkkaa yksimielisyyttä. Varmaa on, että nykyinen tapamme tuottaa ruokaa aiheuttaa runsaasti päästöjä. Varovaisimmatkin arviot asettavat globaalin ruuantuotannon päästöjen osuudeksi noin kolmanneksen kaikista ilmastopäästöistä, ja näistä 60–70 prosenttia on peräisin eläinperäisen ravinnon, kuten esimerkiksi lihan ja maidon, tuottamisesta.  

Arviota on kuitenkin kritisoitu liiankin maltilliseksi, sillä se ei ota huomioon eläinperäisen ruuantuotannon koko vaikutusketjua. Onkin esitetty, että eläintuotanto voi pahimmillaan olla syynä jopa puoleen kaikista ihmisten aiheuttamista ilmastopäästöistä.

Ihminen katsoo kadunvarsikaupan vihannesvalikoimaa. Henkilöllä on maski kasvoillaan.

Mitä on ilmastoystävällinen ruoka?

Kasviperäinen, eli vegaaninen ruokavalio on ilmaston ja ympäristön kannalta paras ratkaisu, mutta jo lihan vähentäminen on iso askel oikeaan suuntaan. Valtioneuvoston tilaaman RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti vuodelta 2019 osoittaa, että ilmastohyötyjen saavuttamiseksi lihankulutuksen on vähennyttävä merkittävästi. 

Eläinten ja ilmaston ystävä valitsee lautaselleen täysjyväviljatuotteita, palkoviljoja, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Kasvissyöjä ei kärsi myöskään proteiinin puutteesta. Ilmastoystävällinen ruoka koostuu erilaisten kasvisten lisäksi erilaisista kasviproteiinin lähteistä, kuten esimerkiksi pavuista, herneistä, linsseistä, pähkinöistä ja siemenistä tai näistä kehitetyistä tuotteista.

Animalia-lehden Vegepalstalla julkaistaan herkullisia vegaanisia reseptejä, joihin voit tutustua myös Animalia-mediassa. Animalia-lehden voit tilata kotiisi liittymällä Animalian jäseneksi.

Nykyinen tapamme tuottaa ruokaa ei ole kestävä

Eläintuotannon päästöjen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät: märehtijöiden ruuansulatus, lannan käsittely ja vaikkapa se, mitä eläimille syötetään. On totta, että suomalainen nautakarja ei syö soijaa, mutta muun lihan, kuten broilerin- ja sianlihan, tuotannossa Suomi osallistuu sademetsien tuhoamiseen tuontirehua käyttämällä, ja paikallinen metsäkato on ongelma Suomessakin. Täälläkin maapinta-alaa tarvitaan lannan levittämiseen. Merkittävä syy metsänraivaukseen erityisesti turvemailla onkin kasvavien kotieläintilojen tarve saada lisää peltoa lannanlevitykseen. Tilanne johtuu kotieläintiloille asetetuista lannanlevityksen pinta-alavaatimuksista sekä maatalouden tukipolitiikasta.  

Suomessa naudat syövät nurmea, jota kasvatetaan joko kivennäismaalla tai turvemaalla. Soille raivatut turvemaapellot ovat Suomessa kaikkiaan iso päästölähde. Ne kattavat vain 10 % peltoalasta, mutta tuottavat suurimman osan peltojen hiilidioksidipäästöistä. Tämä johtuu turpeen hajoamisprosessista, joka käynnistyy soiden kuivattamisen vuoksi. Kivennäismaat ovat savi- tai hiekkapitoisia peltomaita, jotka myös ovat vapauttaneet hiilidioksidia ilmakehään viime vuosikymmenet. Niiden kohdalla prosessi on kuitenkin mahdollista kääntää toisinpäin, eli saada pellot taas sitomaan hiiltä. 

Tutkijoiden mukaan kivennäismaiden nielupotentiaali ei kuitenkaan riitä kompensoimaan niitä päästöjä, joita turvepellot aiheuttavat. Lisäksi naudanlihantuotannon päästöjä lisää huomattavasti nautojen ruuansulatusjärjestelmä. Naudat ovat märehtijöitä, ja niiden ruuansulatuksessa syntyy metaania, joka on ilmastonmuutosta huomattavasti hiilidioksidia enemmän kiihdyttävä kasvihuonekaasu.  

Suomi on muiden EU-maiden tapaan sitoutunut vähentämään EU:n ilmastopäästöjä vähintään 40 % vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä päästöjen tulisi vähentyä 80–95 %. Pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraali yhteiskunta. 

Koko ruuantuotannon tapamme tulee muuttua, jos haluamme saavuttaa tavoitteemme. Lihan tuottaminen aiheuttaa päästöjä aina kasviperäistä enemmän. Joskus kuulee väitteen, että ilmastoystävällinen ruoka on yhtä kuin suomalainen eläinperäinen ruoka. Liha ei kuitenkaan koskaan ole ilmastoystävällistä vain sen vuoksi, että se on kotimaista.

Lapsi on puutarhassa ja katsoo hedelmää kädessään.  Ilmastoystävällinen ruoka on tulevaisuutta.

Tulevaisuus 

Tavan, jolla nykyisin hankimme ruokaa ja valmistamme vaatteita sekä monia muita päivittäin käyttämiämme asioita, pitää muuttua. Suomessa teurastetaan joka vuosi yli 80 miljoonaa tuntoista eläintä ihmisen käyttöön. 

Ilmastonmuutos asettaa nykyiset yhteiskunnat suuren haasteen eteen, sillä se edellyttää nopeaa sopeutumista muun muassa ruokajärjestelmässä, maankäytössä, liikenteessä, energiantuotannossa, rakentamisessa ja tavaranvalmistuksessa. Eläinoikeusliikkeen tavoitteet eläinperäisen ruuantuotannon asteittaisesta alas ajamisesta muuttuvat ilmastokriisin myötä koko yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta välttämättömiksi. Jos emme muuta ruokajärjestelmää, hiilidioksidipäästöjen pienentäminen on monin kerroin vaikeampaa. 

Miltä sitten voisi näyttää tulevaisuus, jossa eläimiä ei käytettäisi hyväksi nykyisellä tavalla? Tulevaisuus, jossa ruoka olisi ilmastoystävällistä? Se tarkoittaisi, että proteiini saadaan ensisijaisesti kasveista, kuten härkäpavusta. Suomalaiset ovatkin nopeasti tottuneet tofun, nyhtökauran, härkiksen ja muiden kasviproteiinien käyttöön. Samoin kasvimaidot ovat yleistyneet nopeasti. Näitä tuotteita on mahdollista viljellä ja jalostaa Suomessa paljon nykyistä laajemmin, mutta se edellyttää tietoisia panostuksia tuotekehitykseen, siirtymätukia viljelijöille ja eläinproteiinin tuotannon tukien alas ajamista. Myös näiden asioiden eteen Animalia tekee töitä päättäjiä tapaamalla.

Eläinten massatuotannosta kohti ekologisen jälleenrakentamisen aikaa 

Ekologinen jälleenrakentaminen tarkoittaa, että nykyisistä eettisesti ja ekologisesti kestämättömistä eläinten kasvatusoloista luovutaan ja panostetaan luonnon monimuotoisuuden asteittaiseen palauttamiseen. Tämä tarkoittaa metsien käyttämistä hiilinieluna sekä tehoviljelyn, soiden kuivattamisen ja turpeen polttamisen lopettamista. Ekologinen siirtymä ruuantuotannossa voisi myös tarkoittaa samalla, että tarjotaan tuottajille nykyistä kannattavampi tapa ansaita elantonsa. 

Nämä päätökset ovat ensisijaisesti poliittisia ja edellyttävät rohkeutta ja kauaskantoista ajattelua. Animalia työskentelee kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.  

Eläinten hyväksikäytön radikaali vähentäminen on osa ratkaisua. Se ei yksin ratkaise ilmastokriisiä, mutta se on merkittävä osa tietä kohti aidosti kestävää elämäntapaa ja kunnioittavaa suhtautumistamme ympäristöön. 

Tehdään tulevaisuudesta valoisa. Kaikille.

Tehotuotanto on uhka meille kaikille. Onneksi voimme valita toisenlaisen tulevaisuuden. Lahjoita nyt!

Lahjoituksen kohde

Stoppi tehotuotannolle

Lahjoitettava summa

Lue lisää eettisistä valinnoista:

Kuvat: Pixabay, Unsplash, Pexels, Getty Images