Eläinasiavaltuutetun virka on saatava jatkuvaksi

Animalia on pitkään puolustanut eläinsuojeluasiamiehen viran perustamista ja sittemmin eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamista.

Olemme nostaneet asiaa esiin esimerkiksi eläinlakiin liittyvissä lausunnoissa, puolueiden tapaamisissa, vaikuttajakirjeissä ja sosiaalisessa mediassa. Olemme tuoneet esiin, että eläinasiavaltuutetun viran jatkuvuus olisi syytä kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. 

Yhteiskunnallinen eläinten kohteluun ja oikeuksiin liittyvä keskustelu on yhä lisääntynyt. Siksi olisi perusteltua, että kaikkien eri eläinten etua olisi ajamassa vähintään yksi eläinasiavaltuutettu. Virasta tulisi säätää laissa, kuten esimerkiksi lapsiasiavaltuutetusta säädetään. Eläinasiavaltuutettu-termi kuvaisi paremmin viranhaltijan toimenkuvaa laajasti eläinten suojeluun, hyvinvointiin ja oikeuksiin perehtyvänä ammattilaisena. Ammattinimikkeenä eläinasiavaltuutettu olisi myös sukupuolineutraali.

Olemme kysyneet asiaan puolueiden mielipiteitä. Esitimme uusimmassa puoluekyselyssä väitteen “Eläinasiavaltuutetun virka tulee kirjata lakiin ja valtuutetulle on perustettava toimisto”. Tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä olivat eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, vasemmistoliitto ja vihreät. Osittain samaa mieltä oli SDP. Osittain eri mieltä olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Mikään puolue ei ollut asiasta täysin eri mieltä.

Asiasta kysyttiin toisin sanoin myös edellisissä eduskuntavaaleissa tekemässämme puoluekyselyssä: “Suomeen tulisi perustaa eläinsuojeluvaltuutetun virka.” Tuolloin vuonna 2019 vastanneista täysin samaa mieltä olivat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Osittain samaa mieltä olivat perussuomalaiset. Osittain eri mieltä olivat keskusta ja kristilliset, ja ainoana täysin eri mieltä kokoomus. RKP ei tuolloin ottanut asiaan kantaa, ja uudempaan kyselyyn se ei vastannut ollenkaan. Vastauksista kävi ilmi se, että puolueiden edustajat eivät ehkä hahmottaneet viran merkitystä tai suhdetta eläinsuojeluviranomaisiin.

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat kannattavat pysyvää virkaa

Kaksi eläinten hyvinvointia edistävää neuvottelukuntaa ovat juuri julkaisseet kannanottonsa eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamisen puolesta: tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta. Animalia on molemmissa jäsenenä. Neuvottelukunnissa olemme tällä kaudella vaikuttaneet neuvottelukuntien lausuntoihin eläinlaista ja nostaneet esiin eläinoikeusnäkökulmasta tärkeitä pointteja.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto (pdf) oli yksimielinen. Lausunnossa todettiin muun muassa, että viran jatkaminen toisi jatkuvuutta toteutetulle sidosryhmätyölle sekä toiminnalle eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Suomessa on tarve viranomaistoimijalle, joka seuraa ja arvioi lainsäädännön kehitystä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Viran vakinaistamista vastustavat kuitenkin eläintuottajien lobbarit. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa on jäseninä myös eläintuotannon edustajia. Neuvottelukunta laati 23.3.2023 kannanoton (pdf) viran vakinaistamisen puolesta, mutta kannanottoon eriävän mielipiteen jättivät Leena Suojala Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta ja Jonas Laxåback Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:stä sekä hänen varajäsenensä Johanna Korpela Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:stä.

Eläintuottajien ja turkistarhaajien edustajat toteavat eriävässä mielipiteessään, että “[k]otieläintuottajat ovat olleet pettyneitä tilanteeseen ja kokevat ettei heidän viestiään ole kuultu. Eläinsuojeluasiamies nähdään vahvasti vain eläinsuojelujärjestöjen työkaluna. Myös keskustelu on muuttunut entistä polarisoituneemmaksi, emmekä näe sitä hyvänä kehityksenä.”

Tämä on hyvä esimerkki eläinten hyvinvoinnin edistämisen hankaluuksista Suomessa. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on toiminut aikaisemmin konsensuspohjalta, mutta Animalia on ollut mukana vaikuttamassa sen puolesta, että jatkossa neuvottelukunnan kannanottoihin voidaan kirjata yhden tai kahden edustajan eriävä mielipide. Näin kannanotot eivät yksimielisyysvaatimuksen takia vesity liian mitäänsanomattomiksi. Olisihan se ehkä liikaa vaadittu, että tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa edistettäisiin yksimielisesti eläinten hyvinvointia?

Tiina Ollila
kampanjavastaava

Ajankohtaista Animaliasta