Uusi tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on asetettu

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, joka on järjestyksessään viides, aloitti syyskuun alussa toimintansa.

Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä. Neuvottelukunnan kokoonpano on kolmivuotinen 15.7.2022–15.7.2025.

Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs on jäsenenä neuvottelukunnassa, ja varajäsenenä toimii kampanjavastaava Tiina Ollila.

Juuri ennen ensimmäistä kokousta Kriittisen eläintutkimuksen verkoston Eläimiksi-blogissa tutkija Salla Tuomivaara kirjoitti tekstin otsikolla Eläinten arvottomuutta hyväksymässä – Miksi en halunnut enää jatkaa Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan jäsenenä. Hän on ollut neuvottelukunnassa aiemmin vapaaehtoisen eläinsuojelutyön ja myöhemmin yhteiskunnallisen tutkimuksen edustajana.

Tuomivaara kirjoittaa, että on kaksi syytä siihen, ettei hän hakeutunut enää neuvottelukunnan jäseneksi. Ensimmäinen syy on turhautuminen yksimielisyyspohjalta toimivan neuvottelukunnan toiminnan tehottomuuteen ja kyvyttömyyteen ehdottaa olennaisia parannuksia tuotantoeläinten kohteluun. Toinen, neuvottelukunnan merkityksettömyyteen kytkeytyvä syy, on ristiriita eläimiä koskevan nykyisen tutkimustiedon ja oman arvomaailman ja toisaalta neuvottelukunnan siunaamien käytäntöjen välillä.

Tuomivaara huomauttaa, että monista eläinsuojelua edustavista tahoista ja tutkimuksen edustajista huolimatta mukana olevat eläintuotantoa edustavat tahot torppaavat sellaisetkin esitykset, joita kaikki muut neuvottelukunnan jäsenet haluaisivat edistää. Näin tekevät joko alan yritysten edustajat tai etujärjestö MTK ruotsinkielisen sisarjärjestönsä kanssa, tai kaikki alan edustajat yhdessä.

Kuten Tuomivaarakin toteaa, muissa maissa vastaavat neuvottelukunnat ovat tehneet selkeitäkin kannanottoja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi Itävallassa neuvottelukunnan rakenne on Suomen kaltainen, mutta eläintuotannon edustajilla ei ole neuvottelukunnassa edustusta. Norjassa ja Tanskassa neuvottelukuntaa nimitetäänkin eläinetiikan neuvottelukunnaksi. Suomessa mukana jäsenistössä ovat muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n edustaja, A-tuottajat Oy:n edustaja ja kaupan alan jäseniä. Suomessa neuvottelukunta on toiminut aikaisemmin konsensuspohjalta, mutta Animalia on ollut mukana vaikuttamassa sen puolesta, että jatkossa neuvottelukunnan kannanottoihin voidaan kirjata yhden tai kahden edustajan eriävä mielipide. Näin kannanotot eivät yksimielisyysvaatimuksen takia vesity liian mitäänsanomattomiksi.

Mikä on Animalian rooli neuvottelukunnassa?

Miksi siis Animalia yhä jatkaa tällaisessa neuvottelukunnassa, jossa eläinten oikeuksien edistäminen tuntuu olevan mahdotonta? Animalian tehtävänä on edistää keskustelua eläinten asemasta yhteiskunnassa, ja neuvottelukuntaan osallistuminen on osa tätä työtä. Neuvottelukunnassa roolimme on varmistaa, että keskusteluissa tulee esiin tuotannossa pidettävien eläinyksilöiden näkökulma. Neuvottelukunnan ulostulot olisivat eläinten kannalta huonompia, jos emme olisi mukana. Olemme aiemmin nostaneet esimerkiksi turkistarhauksen, emakkohäkkien ja hiilidioksiditainnutuksen ongelmallisuuden asialistalle.

Uuden kokoonpanon ensimmäisessä kokouksessa kuultiin ajankohtaiset terveiset maa- ja metsätalousministeriöstä ja eläinsuojeluasiamieheltä sekä käytiin läpi neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaa. Koska neuvottelukunnassa kuullaan ministeriön edustajia ja eläinsuojeluasiamiestä, mukana olemalla saa ensikäden tietoa eläimiä koskevan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön etenemisestä. Sen avulla pystymme varautumaan ja reagoimaan ajantasaisesti esimerkiksi lausuntojen antamiseen ja muuhun vaikuttamistyöhön.

Animalia ehdotti neuvottelukunnan toimintatapojen kehittämistä ja korosti sitä, miten neuvottelukunnan tulisi todella edistää yhteiskunnallista keskustelua eläinten hyvinvoinnista. Tulevalle kaudelle esitimme turkistarhauksen ja broilerintuotannon ongelmien käsittelyä sekä neuvottelukunnan toimintatapojen täsmentämistä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen parantamiseksi. Jotta neuvottelukunnan työllä olisi tosiasiallisesti merkitystä nimenomaan tuotantoeläinten hyvinvoinnille, olisi työn perustuttava tieteelliseen tutkimukseen ja eläimen näkökulmaan, ei eläintuottajien ja talouden ehtoihin.

Animalian Eläinoikeusraportissa on paljon taustoitusta eläinpoliittiselle tilanteelle Suomessa. Raportissa sanotaan, että tuottajajärjestöt ovat onnistuneet sementoimaan ajattelunsa osaksi Suomen virallista politiikkaa. Tuottajien etu nähdään usein yhtenevänä Suomen edun kanssa. Eläimiä tuotannossaan käyttävien tahojen valta on Suomessa suuri ja se ulottuu lainsäädännön ytimeen. “Neuvottelukunnan työssä on paljon kehitettävää. Keskusteluissa kovaäänisin on usein eläintuotannosta hyötyvien ääni. Työsarkaa riittää”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs toteaa.

Tiina Ollila
kampanjavastaava