Eläinsuojelulaki – mitä tapahtui vuosikymmenen aikana?

Yli 20 vuotta vanha ja yli 10 vuotta valmisteltu eläinsuojelulaki, eli esitys eläinten hyvinvointilaista, sisältää paljon parannuksia, mutta edelleen myös vakavia puutteita.

Yli kymmenen vuoden aikana eläinsuojelulakia on lykätty useaan otteeseen ja siirretty hallitukselta toiselle. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi uusimman lakiesityksen marraskuussa 2021. Luonnokseen on saatu vuoden 2017 versioon verrattuna paljon parannuksia, mutta jotkin asiat on jätetty edelleen ratkaisematta. Esimerkiksi turkistarhaukseen laki ei edelleenkään ota kantaa ja tiettyjen parannusten kohdalla siirtymäajat on säädetty kohtuuttoman pitkiksi. Myös nyt käytössä oleville porsitushäkeille ja parsinavetoille tulee säätää määräaika, jolloin niiden käyttö on lopetettava.

Puutteista huolimatta on hienoa, että eläinsuojelulaki sisältää monia Animalian pitkään ajamia tavoitteita ainakin jossain muodossa. Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään heti lain tullessa voimaan vuonna 2023. Emakkojen tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Myös pihattonavetoiden investointitukien ehdoksi tulee vaatimus ulkoilutarhasta tai laitumesta. Kalojen lopettamiseen sekä eläinten jalostukseen puututaan entistä tiukemmin ja lisäksi koirien pakollisen rekisteröinnin rinnalle tulee kissarekisteri. Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan luopua ja sitä koskevat säännökset tullaan kirjaamaan lakiin selvityksen ja lausuntokierroksen jälkeen.

Koko lakiprosessin aikana Animalia on tehnyt valtavasti töitä paremman eläinsuojelulain eteen. Vaikuttamistyöhön on kuulunut muun muassa poliitikkojen tapaamisia, uuden tiedon tuottamista ja tapahtumien järjestämistä.

Mitä voi vielä tehdä?

Parannettavaa kuitenkin on. Animalia vaatii esimerkiksi, että eläinten liikkumista rajoittavat rakenteet ja verkkopohjahäkit kielletään yksiselitteisesti eläinsuojelulaissa. Tämä tarkoittaisi myös vanhojen emakkohäkkien ja parsinavetoiden sekä turkistarhauksen täyskieltoa. Myös pitkiin siirtymäaikoihin pitää saada muutos. Kaikille eläimille ei edelleenkään vaadita jatkuvaa juomavettä.

Eläinsuojelulaki, eli laki eläinten hyvinvoinnista etenee näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Voit tutustua lakiesitykseen maa- ja metsätalousministeriön sivulla. Animalia, muiden asiantuntijoiden sekä yksityishenkilöiden lausuntoihin voit tutustua Pystymme parempaan -sivulla. Voit myös vaatia kanssamme kansanedustajilta parempaa lakia eläimille. Katso ohjeet kansanedustajille kirjoittamiseen täällä.

Jaamme jatkuvasti tietoa lakiuudistuksen etenemisestä verkossa ja sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Voit auttaa jakamalla tätä tietoa myös muille.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen aikajana

Eläinsuojelulakiuudistuksen aikajana. Aikajana on avattu tekstissä tarkemmin.
Eläinsuojelulakiuudistuksen aikajana. Aikajana on avattu tekstissä tarkemmin.

1996

  • Nyt voimassa oleva eläinsuojelulaki astui voimaan.

2010

  • Eläinsuojelulain kokonaisuudistus käynnistetään maa- ja metsätalousministeriön valmisteluryhmässä.

2011

  • Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee ensimmäiset taustaselvitykset eläinsuojelulain uudistuksen aihepiireistä.

2012

  • Eläinsuojelulain kokonaisuudistus sekä lain ohjausryhmä ja työryhmä aloittavat työnsä. Animalia on mukana lain ohjausryhmässä. Lakiesityksen on määrä valmistua vuonna 2014 ja mennä eduskunnan käsittelyyn vuonna 2015.
  • Eläinjärjestöt luovuttavat ministeri Jari Koskiselle eläinsuojelulakiadressin, jonka on allekirjoittanut yli 25 000 ihmistä.

2013

  • Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä perustetaan.
  • Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen kertoo lain työryhmän esittävän todennäköisesti parsinavetoiden kieltoa.

2014

  • Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa eläimen itseisarvon sisällyttämisestä eläinsuojelulakiin.
  • Lain työryhmän työ päättyy.
  • Lain uudistus lykkääntyy eduskuntavaalien takia.
  • Maa- ja metsätalousministeriön Verso-blogissa kirjoitetaan, että eläimen itseisarvo ja luontaiset käyttäytymistarpeet ovat tulossa eläinsuojelulakiesityksen kärkeen. Työryhmän ehdotusluonnokseen on kirjattu periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton eläimen arvosta ihmiselle. 

2015

  • Ohjausryhmän työ päättyy.
  • Uusi hallitus linjaa, ettei maataloustuottajille säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Eläimiä ei mainita hallitusohjelmassa lainkaan.
  • Eläinsuojeluasiamiehen virka lopetetaan.
  • Turkiseläinten suojelua koskeva asetusuudistus hyllytetään. Syyksi kerrotaan eläinsuojelulain uudistus, jonka jälkeen uudistetaan eläinlajikohtaiset asetukset.
  • Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto aloittavat Eläinlaki-kampanjan, julkistavat tavoitteensa lakiin sekä Eläinlaki-vetoomuksen. Eläinjärjestöjen edustajat tapaavat kansanedustajia.

2016

  • Maa- ja metsätalousministeriön katsaus lakivalmistelun tilanteeseen. Tilaisuudessa mm. kerrotaan, että lain tarkoituksena on lisätä eläimen itseisarvoon perustuvaa kunnioitusta. Kerrotaan, että jatkuva juomaveden saanti, nautojen kytkettynä pitäminen ja emakoiden pito häkissä ovat herättäneet paljon keskustelua.
  • Eläinjärjestöjen Eläinlaki-kampanjan puoluekysely. Viisi seitsemästä puolueesta kannattaa liikkumista estävien rakenteiden, kuten emakkohäkkien ja parsinavetoiden kieltoa. Puolueet tukevat myös tuotantoeläinten kivunlievitystä ja juomaveden saantia. Moni muu asia, esimerkiksi eläinsuojelun valvonnan tehostaminen, ei kuitenkaan saa puolueiden tukea.
  • Animalia avaa Lainsuojaton-kampanjan, jolla tuodaan esiin Animalian vaatimuksia uuteen eläinsuojelulakiin entistä visuaalisemmalla ja vaativammalla linjalla.

2017

  • Maa- ja metsätalousministeriö lykkää lain voimaantuloa maakuntauudistuksen takia vuoteen 2019.
  • Animalia ja Into Kustannus julkaisevat useiden asiantuntijoiden kirjoittaman Uusi eläinlaki -kirjan, joka jaetaan kaikille 200 kansanedustajalle.
  • Animalian järjestämä tilaisuus uudesta eläinlaista eduskunnan Pikkuparlamentissa. Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat pitävät puheenvuoron, ja kaikki puolueet suhtautuvat eläinten hyvinvointiparannuksiin pääosin positiivisesti.
  • Maa- ja metsätalousministeriö pitää tiedotustilaisuuden linjauksista lakiluonnokseen. Linjauksista puuttuu suurin osa merkittävimmistä parannusehdotuksista, vaikka lain ohjausryhmä seisoi useiden vaatimusten takana. Lain nimeksi on tulossa laki eläinten hyvinvoinnista.
  • Hallitus antaa 21.12.2017 luonnoksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Luonnoksen yleisperusteluissa mm. todetaan, että tuotantoeläimien tulisi voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan, mutta silti turkiseläimiä saisi edelleen pitää ahtaissa häkeissä, lypsylehmiä parsissa ja emakoita porsitushäkeissä. Animalia vaatii lain palauttamista valmisteluun.

2018

  • Animalia toteuttaa eläinlaista oman varjolausuntokierroksen, jolle perustetaan oma verkkosivu. Asiantuntijat, järjestöt ja muut toimijat antavat oman lausuntonsa lakiin, ja lausunnot lähetetään myös viralliselle lausuntosivulle. Lausuntoja saadaan tutkijoilta, kirjailijoilta, järjestöiltä, poliittisilta puolueilta ja eri alojen asiantuntijoilta.
  • Animalia järjestää helmikuussa yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa Suomen historian suurimman mielenosoituksen eläinoikeuksien puolesta. Helsingissä marssi 17.2. noin 1 000 ihmistä paremman eläinsuojelulain puolesta. Mielenosoitus saaa tukea myös Suomen ulkopuolelta, kun Virossa järjestetään tukimielenosoitus Suomen suurlähetystön edessä. Lisäksi Ruotsin suurin eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt sekä kansainvälinen Eurogroup for Animals kannustavat Suomea kannanotoillaan kunnianhimoisemman eläinsuojelulain säätämiseen.
  • Animalia antaa lausuntonsa eläinlakiin helmikuussa.
  • Maaliskuussa saavutetaan 100 000 allekirjoittajan rajapyykki Animalian ja SEYn Eläinlaki-vetoomuksessa. Allekirjoitusten määrä lisääntyi hallituksen lakiesityksen jälkeen nopeasti.
  • Eläinlain lausuntokierros päättyy maaliskuussa. Siihen annetaan ennätykselliset noin 400 lausuntoa.
  • Animalia käy läpi eri tahojen lausuntoja ja nostaa esiin mm. Atrian lausunnon, jossa yritys ehdottaa lisättäväksi lakiin muun muassa lauseen ”Kaikesta kotieläintenpidosta koituu eläimille sekä hyötyjä että haittoja”.
  • Hallitus tekee uudet linjaukset eläinten hyvinvointilakiin. Linjaukset julkistetaan elokuussa, mutta lainsäädännön arviointineuvosto saa ne luettavaksi jo heinäkuussa. Neuvoston mukaan uuteen esitysluonnokseen on kirjattu kattavasti lausuntokierroksen havaintoja, mutta niitä ei ole kuitenkaan kommentoitu esitysluonnoksessa. Neuvoston mukaan jää epäselväksi, miten saatu palaute on otettu huomioon ja millä perustein mahdollisia muutoksia on tehty tai jätetty tekemättä.
  • Maa- ja metsätalousministeriö esittelee elokuussa hallituksen uudet linjaukset eläinten hyvinvointilaista. Uusissa linjauksissa oli otettu lausuntokierroksen palaute huomioon vain osittain. Hallitus muun muassa linjasi, ettei parsinavetoita, porsitushäkkejä eikä turkistarhausta kielletä palautteesta huolimatta. Hyvää linjauksessa on se, että parsissa elävien lypsylehmien ja hiehojen jaloittelua lisättäisiin ja vapaaporsitukseen siirtymistä tuettaisiin jatkossa enemmän. Tervetullutta on myös tieto, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä. Valitettavasti tätä ei ulota kuitenkaan kissoihin. Juomavedestä hallitus linjaa, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa niillä on oltava jatkuva mahdollisuus juoda vettä. Tämä ei kuitenkaan lopulta koskisi kuin osaa eläimistä. Esimerkiksi suurin osa turkiseläimistä, rekikoirat ja igluvasikat jäisivät edelleen vaatimuksen ulkopuolelle.
  • Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi koosteen saamastaan lausuntopalautteesta.
  • Eduskunta keskusteli hallituksen esityksestä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista 2.10.2018. Keskustelu kääntyi tunteelliseksi väittelyksi, jossa esitettiin monia paikkansapitämättömiä väitteitä. Animalia seurasi väittelyä ja tviittasi sen kulusta koko väittelyn ajan. Animalia kävi lopulta kaikki puheenvuorot läpi ja teki virheellisistä ja harhaanjohtavista väitteistä koosteen ja kumosi ne.
  • Eläinlaki-vetoomus kerää 139 000 allekirjoitusta. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle lokakuussa. Vetoomuksen allekirjoituksineen vastaanottavat eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.) ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). 2018 Lakiesitys lähetetään valiokuntien käsittelyyn.
  • Turkisasetuksen valmistelu käynnistyy uudestaan.

2019

  • Animalia julkaisee artikkelin, jossa pyydetään ihmisiä ottamaan yhteyttä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniin ja vetoamaan paremman eläinlain puolesta. Sivulla on kirjepohja yhteydenottoja varten.
  • Ympäristövaliokunta julkaisee oman lausuntonsa lakiesitykseen ja Animalia uutisoi asian. Valiokunnan mukaan kipulääkitys ei ole riittävä porsaiden kastroinnissa, ja lisäksi kirurgisesta kastraatiosta tulisi kokonaan luopua. Lisäksi valiokunnan mukaan eläinten verkkokauppaa tulisi säädellä. Lisäksi eriävät mielipiteet hallituksen esitykseen esittivät Silvia Modig (vas.), Riitta Myller ja Katja Taimela (sd.) sekä Satu Hassi (vihr.). Näissä esitetään laajoja muutoksia hallituksen esitykseen, mm. parsinavetoiden ja emakkohäkkien kieltoa, turkistarhauksen kieltämistä ja eläimen itseisarvon lisäämistä lakiin. Ympäristövaliokunnan lausunto.
  • Pääministeri Juha Sipilän hallitus jättää presidentille eropyynnön maaliskuussa. Tämä pysäytti jo kahdeksan vuotta valmistellun eläinsuojelulain uudistuksen. Lue Animalia-median juttu aiheesta.
  • Animalia ja SEY teettivät eduskuntavaalien alla eläinpoliittisen kyselyn eduskuntapuolueille. Kaikki puolueet tukivat joko täysin tai osittain mm. eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien lisärahoitusta. Kuusi puoluetta kahdeksasta tuki myös täysin tai osittain tuotantoeläinten olojen parantamista, kasvisruuan kulutuksen edistämistä, eläinten verkkokaupan rajoittamista ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Turkistarhauksen lakkauttaminen jakoi mielipiteitä eniten.
  • Eduskuntaan valitaan uudet kansanedustajat ja hallitukseen nousevat eläinystävällisiksi profiloituneet puolueet vihreät, vasemmisto ja sdp. Hallitusohjelma on kuitenkin pettymys eläinjärjestöille. Ohjelmassa luvataan uutuuksina asioita, jotka olivat jo edellisen hallituksen lakiesityksessä, kuten itseisarvon tunnustaminen lain perusteluosassa ja lajityypillinen käyttäytyminen. Lisäksi puhutaan selvittämisestä ja edistämisestä, mutta ei lainsäädännöstä. Esityksessä ei puhuta emakkohäkkikiellosta, parsinavetoiden täyskiellosta eikä turkistarhauksesta.

2020

  • Uusi turkisasetusluonnos julkaistaan. Se sisältää vain kosmeettisia parannuksia, ja Animalia vaatii asetuksen palauttamista valmisteluun.
  • Turkisasetuksen valmistelu keskeytetään. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan turkiseläintiloille ei voi asettaa lisävaatimuksia vaikean taloustilanteen takia.
  • Animalia järjestää maata jalkojen alle -verkkomielenosoituksen turkistarhauksen kieltämisen puolesta.

2021

  • Animalia julkaisee Suomen ensimmäisen Eläinoikeusraportin. Raporttiin sisältyy Taloustutkimuksen mielipidekysely, jonka mukaan suomalaisten selvä enemmistö, 85 %, on täysin tai osittain sitä mieltä, että eläinten tulle voida toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. 74 % on joko täysin tai osittain sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja siksi niiden itseisarvo tulee kirjata lakiin. (Taloustutkimus 2021.) Nykymuotoista turkistarhausta vastustaa kansalaisista 73 % (Taloustutkimus 2020)
  • Animalia tapaa kymmeniä kansanedustajia ja poliittisia vaikuttajia ja perustelee, miksi eläinlakiin olisi saatava paljon parannuksia.
  • Animalia järjestää häkkikasvatuksen vastaisen mielenosoituksen verkossa.
  • Uusi luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista julkaistaan 4.11.2021. Esityksessä on joitakin parannuksia edelliseen versioon verrattuna, mutta myös puutteita. Animalia vaatii muun muassa kiinnipitävien rakenteiden ja häkkikasvatuksen täyskieltoa. Lausuntokierros jatkuu 14.1.2022 saakka.

2022

  • Lausuntokierros päättyi 14.1.2022. Lakiin tuli noin 500 lausuntoa, vielä enemmän kuin edellisellä lausuntokierroksella.
  • Animalia jätti oman lausuntonsa.
  • Keväällä Animalia on piti päättäjille suunnatuissa kirjeissä ja tapaamisissa esillä eläinlain uudistamisen loppukiriä. Pidimme esillä sikojen kastraatiokieltoa, korostimme kaikkien siirtymäaikojen lyhentämistä ja puhuimme päättäjille turkistarhauksen kieltämisestä. Vaadimme, että eläinlaki on vietävä kunnianhimoisesti maaliin, mikä tarkoittaisi lisäksi muun muassa liikkumisen estävien ja häkkirakenteiden täyskieltoa, ympärivuotista ulkoiluoikeutta ja kesäistä laidunnusoikeutta kaikille naudoille, haitallisen jalostuksen kieltämistä ja eläinasiavaltuutetun virasta säätämisestä laissa.
  • Järjestimme kaksi avointa Vaikuta eläinlakiin -koulutusta verkossa, joissa esiteltiin Animalian työtä ja tavoitteita eläinlakiin liittyen ja keskusteltiin aktiivien vaikuttamisesta. Koulutuksiin osallistui noin 60 ihmistä. Aktiivit kirjoittivat kansanedustajille Tämä on kotini -kampanjan puitteissa Animalian sivuilta löytyvien ohjeiden tukemana. Kirjoita kansanedustajalle -sivulla oli vinkkejä eläinlakiin ja turkistarhauksen kieltämiseen liittyen.
  • Elokuussa julkistettiin uusi toimintaryhmä Eläinoikeusvaikuttajat. Paikkariippumaton toimintaryhmä tarjoaa eläinpoliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille suoran kanavan vastaanottaa tietoja lakivaikuttamisesta ja kampanjoinnista.
  • Lakiesitys tulee eduskunnan keskusteluun ja äänestykseen. Jos laki hyväksytään, asetuksia aletaan työstää todennäköisesti heti.
  • 2023 lain on tarkoitus astua voimaan.

Juttua on päivitetty vuoden 2022 osalta elokuussa 2022.

Taija Rinne
viestintäpäällikkö