Virheelliset ja harhaanjohtavat väitteet eduskunnan eläinlain lähetekeskustelussa syksyllä 2022

Viime viikolla eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista. Lähetekeskustelussa käytettiin paljon puheenvuoroja, joissa faktat eivät aina olleet ihan kohdallaan. Poimimme keskustelusta väitteitä, jotka kaipasivat lähempää tarkastelua. 

Turkistarhaus 

Peter Östman (kd) 

“Terve ja hyvinvoiva eläin on paras myös tuotannon kannalta. Tämä pätee perinteisessä maataloudessa mutta myös turkistarhauksessa.” 
 
“[S]uomalainen turkisala panostaa vahvasti eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä toimialan vastuullisuuteen.” 

“Täytyy muistaa, että lakiesityksessä on mukana tiukennuksia turkiseläinten osalta, ja ne ovat perusteltuja.” 
 
Väitteet ovat: VIRHEELLISIÄ
 
Nykymuotoinen eläintuotanto tarjoaa vain harvoin eläimille sellaiset olosuhteet, joissa ne voivat toteuttaa edes lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Se, että eläin on terve siinä mielessä, että se on vapaa esimerkiksi fyysisistä sairauksista tai tartuntataudeista, ei ole sama asia kuin hyvinvoiva eläin. Eläinjalostus on tehnyt eläimistä niin nopeasti kasvavia ja tehokkaasti tuottavia, että se vaarantaa eläinten hyvinvoinnin, myös turkistarhauksessa. 

Laki itsessään ei tiukenna turkiseläinten pitoa koskevia vaatimuksia mitenkään. Lain liitteenä muutetaan asetusta, jossa vaaditaan turkistarhojen siitoseläimille jatkuvan vedensaannin turvaamista seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Tämä on ainoa uusi vaatimus turkiseläinten pitoa koskien.  

Mikko Ollikainen (rkp) 

“Tämän lain jälkeen tulee turkisasetus, ja eläintenpitoa käsitellään siinä yksityiskohtaisemmin, ja myös siellä on tulossa tiukennuksia. Olen itse Rannikko-Pohjanmaalta, ja olen käynyt joillakin turkistarhoilla, ja siellä on kyllä panostettu aika paljonkin just eläinten hyvinvointiin, ja suomalainen turkisala panostaa vahvasti just eläinten hyvinvointiin.” 
 
Väite on: HARHAANJOHTAVA 

Vaikka turkistarhojen eläimiä hoitaisi säännösten mukaisesti, se ei tarkoita eläinten hyvinvointia tai eettisyyttä. Alan sisäinen sertifiointi ei tarkoita eläinten hyvinvoinnin parantamista. Hyvinvointi on eläimen oma yksilöllinen psyykkinen ja fyysinen kokemus. Lisäksi turkistarhoilla on vaikeuksia noudattaa jo nykyistäkin lainsäädäntöä: otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa jopa puolella tarkastetuista turkistarhoista on viime vuosina havaittu eläinsuojelulain rikkomuksia. 
 
Turkistarhoilla kasvatettavilla eläimillä on tallella villien lajitoveriensa käyttäytymistarpeet: niillä on tarve saalistaa, tutkia ympäristöä, puolustaa reviiriä, piiloutua, pariutua ja muodostaa sosiaalisia suhteita. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä lähes kaikkien lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Turkistarhojen eläimet kärsivät tämän vuoksi käytöshäiriöistä, kuten stereotyyppisestä käyttäytymisestä ja kannibalismista, pelkotiloista, apatiasta ja monista sairauksista. 

Janne Sankelo (kok) 

“Yksi asia oli esimerkiksi tämmöiset maapohjahäkit, joista sinänsä voisi ajatella, että niistä voisi olla jotain etuakin, mutta aika selkeän selvityksen ja keskustelun jälkeen ymmärsimme, että itse asiassa eläinten terveyden kannalta ne eivät ole paras mahdollinen vaihtoehto.”  

Väite on: VIRHEELLINEN 

Tässä väitteessä annetaan ymmärtää, että eläimen näkökulmasta olisi epäselvää, onko verkkopohjainen häkki eläimelle mieluisampaa kuin esimerkiksi maapohjaisessa tarhassa eläminen, vai ovatko ne sen hyvinvoinnin kannalta yhdentekeviä. Maapohja on eläimille paitsi luontainen alusta elää, myös virike, sillä sitä voi kaivaa ja nuuskia. Esimerkiksi ketut mielellään leikkivät, hyppivät ja nousevat maanpinnan muotojen korkeille paikoille. Turkistarhoilta pelastuneiden kettujen elämäniloa maapohjalla pääsee näkemään eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla. Maapohjan mahdollistama liike ja toiminta vähentävät tutkitusti stressistä kertovaa stereotyyppistä käyttäytymistä.  

Se, mihin Sankelo puheenvuorossaan oikeasti viittasi on, että maapohjakasvatus on ongelmallista tuotanto-olosuhteissa, sillä ketut sotkevat liian pienen maapohjan ja turkkinsa ulosteilla. On myös hyvä muistaa, että nykyisenkaltaiset häkkiolosuhteet eivät ole olleet turkistarhauksen normi historiassa: Aiemmin useat tarhaajat ajattelivat, että kettuja tulisi kohdella kuin ne eläisivät luonnossa. Niille rakennettiin nykyistä isompia maan tasolle asetettuja häkkejä, jotta nämä voisivat leikkiä ja liikkua keskenään. 

Juha Mäenpää (ps)  

”[Turkistarhaus] on Suomessa merkittävä tulonlähde ja työllistäjä.”

Väite on: VIRHEELLINEN 

Vuonna 2021 Suomeen tuotiin turkisnahkoja 232 miljoonan euron arvosta ja niitä vietiin 358 miljoonan euron arvosta. Tuonnin ja viennin erotus eli nettovienti vuonna 2021 oli 126 miljoonaa euroa (35 % viennin arvosta). Tavaroiden kokonaisviennin arvo Suomesta vuonna 2021 oli 68,6 miljardia euroa eli turkisnahkojen bruttovienti suhteessa siihen oli 0,5 prosenttia ja nettovienti 0,2 prosenttia. Alan vientitulot vuonna 2021 muodostivat siis hyvin marginaalisen osan Suomen tavaraviennin kokonaistulosta. 

Fifurin tilastosta löytyi keväällä 2022 huomattava virhe luvusta, joka on laajasti käytetty ja siten vääristänyt alan työllistävyyslukuja jo vuosia. Tilastokeskuksen aineistosta tehtyjen laskelmien perusteella turkiskasvatuksen suora työllistävä vaikutus on noin 900 henkilötyövuotta ja toimialan kokonaisvaikutus maamme työllisyyteen noin 1 800 henkilötyövuotta.    

Turkistarhaus työllisti vuonna 2020 suoraan 826 henkilöä. Aktiivisia turkistarhoja on Suomessa noin 600, mutta määrä on turkisalan mukaan laskenut nyt reiluun 500 tarhaan. Yli puolessa turkistarhausyrityksistä tarhaustoiminta on kuitenkin osa-aikaista, ja näistä suurimmassa osassa toimintaa voidaan pitää selkeästi sivutoimisena. Kokonaan turkistarhauksesta toimeentulonsa saavia turkistarhausyrittäjiä onkin vain 200–300.   

Eläintuotanto 

Päivi Räsänen (kd) 

“Kuitenkaan harvassa paikassa on sellaisia vaatimuksia eläinten pidolle ja ruoan puhtaudelle kuin meillä Suomessa jo on, eli samalla kun edistämme eläinten hyvinvointia, mikä on erittäin hyvä tavoite, suomalaista maatalouselinkeinoa ei saisi päästä romahtamaan enää pahemmin.” 

Väite on: VIRHEELLINEN 

Tanskassa päätettiin kieltää kanojen häkkikasvatus 12 vuoden siirtymäajalla, Suomessa ei. Ruotsissa virikehäkkien osuus on enää marginaalinen. Porsaiden kastraatioon kuuluu kipulääkitys ja puudutus Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa tähän ollaan vasta tämän lakiuudistuksen myötä siirtymässä. Saksassa ja Hollannissa karjuja kasvatetaan kastroimatta, ja näissä maissa käytetään myös kipulääkitystä ja nukutusta.  
 
Porsitushäkit on jo Norjassa ja Ruotsissa kielletty. Tiineytyshäkit on kielletty muissa Pohjoismaissa, ja Suomi tulee tässäkin perässä 12 vuoden siirtymäajalla. Supikoirien tarhaus on kielletty EU:ssa, mutta Suomi on neuvotellut luvan tarhata supikoiraa poikkeuksella. Norjassa ja Ruotsissa lypsylehmillä on ulkoiluoikeus, mitä Suomessa ei olla edes uuteen lakiin saamassa. Lisää voisi jatkaa muillakin esimerkeillä. 

Suomen maatalous ei ole kriisissä tai romahtamispisteessä eläinten hyvinvoinnin parantamisen vuoksi. 

Päivi Räsänen (kd) 

“Parsinavettojen rakentaminen on ollut vähäistä viime vuosina, mutta siitä huolimatta noin 3 300 tilalla näitä navettoja on edelleen. Lypsylehmistä 38 prosenttia asuu parsinavetassa, ja on huolehdittava, että nämäkin tilat voivat jatkaa tuotantoa koko navettansa käyttöiän ajan.” 

Väite on: VIRHEELLINEN 

Parsinavetoiden määrä on 2021 ollut 1 936, ja määrä on senkin jälkeen laskenut. Tuolloin lehmien lukumäärä on ollut 60 040 ollen 30 % kokonaismäärästä. Lehmien määrä per tila on parsinavetoissa 30 eläintä. Tiedossa ei ole mukana kaikki tuotosseurantakarjat, mutta joka tapauksessa Räsäsen käyttämät luvut ovat virheellisiä tai vanhentuneita. 

Hyvinvointiväitteet 

Anne Kalmari (kesk) 

“Mielestäni kuitenkin tämän lain lähtökohta on hyvin tasapainoinen: on ymmärretty, että saisimme globaalisti huonompaa eläinten hyvinvointia, jos tekisimme niitä toimia, mitä tässäkin istuntosalissa on esitetty, eli tulisi eläinten hyvinvointivuotoa, jos säilyttääksemme tuotannon Suomessa tekisimme sellaisia toimia, jotka eivät käytännössä ole mahdollisia. Silloinhan tapahtuisi niin, että ne tuotteet, vaikkapa kotieläintuotteet, ostettaisiin muualta, niistä maista, joissa eläinsuojelun taso on huomattavasti matalammalla tasolla kuin meillä.” 

Väite on: HARHAANJOHTAVA 
 
Eläinperäisten tuotteiden kulutus on kasvanut pitkään ja on jo ihmisten terveydenkin kannalta liian korkealla tasolla. On harhaanjohtavaa väittää, että eläintuotannon määrä olisi vakio, ja että kulutuksen painopiste siirtyisi automaattisesti kotimaisista eläinperäisistä tuotteista muualla tuotettuihin eläinperäisiin tuotteisiin eikä esimerkiksi kotimaisiin kasviperäisiin tuotteisiin. Koko termi “globaalisti huonompi hyvinvointi” on hyvin harhaanjohtava ja epämääräinen. 

Kalmarin käyttämä uudissana hyvinvointivuoto lienee suoraan alan lobbausmuistiosta poimittu. Kansanedustajien soisi ottavan selvää, mitä eläimen hyvinvointi tarkoittaa.  

Antti Kurvinen (kesk) 

“Lisäksi olen ihan samaa mieltä kuin edustajat Östman, Räsänen ja Kalmari, että nimenomaan viljelijöitten, tuottajien hyvinvoinnista huolehtiminen, se on parasta eläinsuojelutyötä, kun puhumme tuotantoeläimistä.” 

Päivi Räsänen (kd) 

“Uskallan väittää, että tärkein asia, mitä hallitus voi eläinten hyvinvoinnin eteen tehdä, on ratkaista maatalouden kustannuskriisi.” 

Juha Mäenpää (ps) 

“Eläinten hyvinvoinnin paras takuu on hyvinvoiva maidon- tai lihantuottaja, ja niistä meidän pitää nyt pitää huolta erittäin paljon.” 

Väitteet ovat: HARHAANJOHTAVIA

Eläinten hyvinvoinnista puhutaan vuodesta toiseen tuottajalähtöisesti, vaikka kyse on eläinyksilön tarpeista ja tuntemuksista. Porsitushäkissä liikkumatta aikaansa viettävää emakkoa ei auta se, että tuottaja voi hyvin. Parsinavetan lehmää ei auta liikkumaan se, että tuottaja voi hyvin. Broilerin jalostuksesta johtuvia ongelmia ei poista se, että tuottaja voi hyvin. Edes eläinten hyvinvointilainsäädännöstä keskusteltaessa ei ilmeisesti pystytä pysymään aiheessa, eli muissa eläimissä kuin ihmisissä. 

Maatalouden kustannuskriisin syyt ovat muualla kuin eläinten hyvinvointia parantavassa lainsäädännössä. Kustannuskriisin syitä ovat muun muassa heikot satovuodet sekä Ukrainan sodan aiheuttama kustannusten nousu, joka osuu erityisesti rehujen, lannoitteiden ja energian hintaan. Vastaavasti maatalouden kustannuskriisin helpottaminen ei suoraan vaikuta eläinten hyvinvointiin millään tavalla. 

Suomi vs. muu maailma 

Antti Kurvinen (kesk) 

“Tosiasia on se, että monessa EU-maassakin paljon huonommin kohdellaan tuotantoeläimiä, pumpataan antibiootteja ynnä muuta, ja me mielellään ajatellaan niin, että kun kohdellaan hyvin täällä Suomessa eläimiä, niin maailma on valmis, eikä nähdä, että sitten eläimet viedään sellaisiin maihin, missä kohtelu on ihan muuta, EU:n ulkopuolisista maista puhumattakaan. Tällainen nimbyily ja silmien sulkeminen maailman todellisuudelta — en pidä sitäkään kovin eettisenä toimintana.” 

Väite on: HARHAANJOHTAVA 

Antibioottien käyttöhän ei tarkoita eläinten huonoa kohtelua eikä se myöskään ole ainoa asia, jota eläintuotannossa ja eläinten hyvinvoinnissa pitäisi ottaa lukuun. Puhe siitä, että eläimet vietäisiin muihin maihin on paitsi harhaanjohtava, myös virheellinen väite. Heitto muissa maissa tehdystä “kohtelusta” on myös ilman perusteita.  

Mikko Ollikainen (rkp) 

“Voidaan todeta, että mikäli tätä [turkistarhausta] nyt sitten rajoitettaisiin tai kokonaan lopetettaisiin, se siirtyisi sitten ehkä maihin, missä tämä ei ole yhtä rajoitettua — todella tärkeä elinkeino.” 

Väite on: HARHAANJOHTAVA 

Suomessa turkistarhaus ei ole rajoitettua vaan päin vastoin: monissa muissa maissa tiettyjen eläinlajien tarhaaminen on kielletty tai lainsäädäntöä on kiristetty niin, että turkistarhaus on loppunut. Kuten muussakaan eläintuotannossa, turkistarhauksessa kysyntä ja tarjonta eivät ole vakioita, joten on perusteetonta väittää, että tietyssä maassa harjoitettu tuotanto siirtyisi automaattisesti muualle esimerkiksi toiselle puolelle maailmaa. Lisäksi turkistarhauksen kieltäminen on jo Euroopan alueella yleisempää kuin turkistarhaus, joten markkinoiden mahdollisuudet ovat alati kutistuvat. 

Ihmisoikeudet 

Anne Kalmari (kesk) 

“– –en ole nähnyt tässä talossa lainsäädäntöä siitä, että vanhukset pääsisivät edes 60 päivänä ulos, saati sitten sinä 90 päivänä, minä jatkossa eläimet tulevat pääsemään ulos.” 

Väite on: HARHAANJOHTAVA 

Vanhusten kohtelu ja eläinten kohtelu eivät ole millään mittareilla verrannollisia toisiinsa. Niistä ei säädellä samoissa säädöksissä eikä niihin jaeta rahoja edes samoista ministeriöistä. Ministerit voisivat toki erittäin mielellään säätää myös sellaisen lain, joka vaatii myös palvelutalojen vanhuksille parempia oikeuksia. Se, että vanhuksista puhutaan erittäin usein eläinsuojelun yhteydessä, on ainoastaan tarkoituksellista hämärtämistä ja keskustelun viemistä sivuraiteelle. 

Peter Östman (kd) 

“Se [lakiesitys] rajoittaa usealla tavalla juutalaisten uskonnonvapautta. Tämä tekisi Suomen juutalaisille ja myöskin muslimeille mahdottomaksi teurastaa eläimiä vuosisatoja vanhojen perinteiden mukaisesti.” 

Väite on: VIRHEELLINEN 

Euroopan tuomioistuin on tehnyt vuoden 2020 lopussa päätöksen, että Euroopan unionin jäsenmaat voivat jatkossakin määrätä tainnuttamisen pakolliseksi ennen teurastamista. Tuomioistuimen päätös kertoo myös siitä, että eläinten hyvinvointi ja uskonnonvapaus voidaan yhdistää. Uskonnolliset yhteisöt ovatkin pääosin hyväksyneet teurastusta edeltävän tainnuttamisen käytön EU:ssa.   

Myös Suomen teurastamoissa on käytännössä tainnutus tehty aina ennen verenlaskun aloittamista, koska lainsäädäntömme on vaatinut niitä tehtäväksi vähintään yhtä aikaa. Yhtäaikainen tainnutus ja verenlasku eivät ole mahdollisia, jolloin tainnutus on tehty ensin ja verenlasku aloitettu välittömästi sen jälkeen. 

Lähetekeskustelun koko pöytäkirja on luettavissa eduskunnan sivulta.

Tiina Ollila

kampanjavastaava

tiina.ollila@animalia.fi

Kuva: Jo-Anne McArthur / Djurrattsalliansen / We Animals Media