Turkistarhausalan tuomia tuloja ja työllistävyyttä on liioiteltu 

Animalialta on vuosia kysytty, miksi haluamme lopettaa laillisen elinkeinon, jonka tuo rahaa ja työpaikkoja Suomeen. Eettiset syyt ovat tietysti ilmeisiä, mutta totta on myös se, että turkistarhaus ei todellisuudessa ole kovin merkittävä työllistäjä tai tulojen lähde. 

Animalian toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä on selkeitä lukuja toisensa perään. Työllistävyys on hyvin pientä ja suurin osa vientituloista menee itse asiassa ulkomaille. Tarhauksen lopettamiseksi tarvitaan kuitenkin poliittista keskustelua, jotta siirtymä voidaan toteuttaa kestävästi ja nopealla aikataululla.  
 
Professori Eija Vinnarin juuri julkaistu Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista -raportti onkin keskustelunavaus. Se osoittaa selvästi sen, että myös Suomessa turkistarhauksen voi lakkauttaa hallitusti. Raportissa osoitetaan selkeitä esimerkkejä ulkomailta ja kotimaasta. Se katsoo tulevaisuuteen ja esittelee vaihtoehtoisia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen turkistarhausalueelle, jonka monessa kunnassa onkin jo strategiatasolla tunnistettu tarve kehittää elinkeinorakennetta.
 
Jyrki Kataisen hallitus kirjasi vuonna 2011 hallitusohjelmaansa selvityksen, jonka oli tarkoitus kartoittaa  turkistarhaajien vaihtoehtoisia työllistymismahdollisuuksia. Tätä ei kuitenkaan koskaan tehty. Animalia on vastuuttanut päättäjiä ja turkisalan edunvalvojia toimimaan nyt, kun kestävä siirtymä olisi mahdollista. Sen sijaan koronavuosina 2020–2021 kannattavuusongelmien kanssa kamppailevaa alaa tuettiin julkisista varoista yli 30 miljoonalla eurolla. Suuri osa yrityksistä on ollut jo ennen koronapandemiaa taloudellisissa vaikeuksissa, ja osa tuetuista tarhoista ajautuikin konkurssiin tuesta huolimatta. Animalia on tehnyt tuista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.  

”Kauppa käy kuumana ja rahaa virtaa Suomeen” 

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kävi syyskuussa 2022 Saga Fursin huutokaupassa markkinoimassa alaa ja vastaanottamassa kiitoksia turkisalan saamista runsaista tuista. Somessa Kurvinen kertoi, kuinka ”kauppa käy kuumana ja rahaa virtaa Suomeen.” Saga Fursin osakkeita omistava Kurvinen sai aikaan mediamyllytyksen, someryöpyn ja yli 10 000 allekirjoitusta turkistarhauksen kieltämistä vaativaan Fur Free Europe -aloitteeseen.  
 
Todellisuudessa turkiksia myydään tappiolla tai ne jäävät myymättä. Vientitulot ovat silti alan edustajien yksi lempiaiheista. Eija Vinnarin selvityksessä kuitenkin todetaan, että suurin osa turkisten vientituloista menee ulkomaille. Nämäkin tulot, eli turkisten bruttovienti, on vain 0,5 % Suomen tavaraviennistä. Nettovienti on vain 0,2 %. Verotulotkaan eivät päätä huimaa. Turkistarhausalan osuus valtion yhteisöverotuloista vuonna 2019 oli vain 0,02 %.  
 
Fifur itse kertoo, että ala työllistää yli 3 000 henkilötyövuotta. Luku on kuitenkin virheellinen. Asiaa on selvitetty Tilastokeskuksen kanssa, ja kävi ilmi, että Fifurin tilastojen kokonaistyöllisyyttä kuvaava luku sisältää välittömät työllisyysvaikutukset kahteen kertaan laskettuina. Laskentatapa on ollut käytössä vuosia.  
 
Jos virheen poistaa, Fifurin oma laskema kokonaistyöllistävyydestä on 1 960 henkilötyövuotta. Vinnarin raportissa lukema on alle 1 800 henkilötyövuotta. Turkistarhaus työllisti vuonna 2020 suoraan 826 henkilöä. Aktiivisia turkistarhoja on Suomessa noin 600, mutta määrä on turkisalan mukaan laskenut nyt reiluun 500 tarhaan. Yli puolessa turkistarhausyrityksistä tarhaustoiminta on kuitenkin osa-aikaista, ja näistä suurimmassa osassa toimintaa voidaan pitää selkeästi sivutoimisena. Kokonaan turkistarhauksesta toimeentulonsa saavia turkistarhausyrittäjiä onkin vain 200–300.  

Turkistarhauksen kieltäminen ei ole rahasta kiinni 

Näiden noin 200 yrittäjän toimeentulo tulisi varmistaa tai tulonmenetystä kompensoida. Muiden osa-aikaisesti turkistarhausta harjoittavien tukitarve riippuu siitä, kuinka suuri merkitys turkistarhauksella on ollut yrittäjän toimeentuloon. Raportissa todetaan myös, että toimialan kaikkia yrittäjiä ja kokoaikaisia palkansaajia tulisi joltain osin tukea.  
 
Animalian kannalta tärkeintä on, että turkistarhaus ajetaan alas Suomessa niin pian kuin mahdollista. Poliittista keskustelua aiheesta ei ole edes aloitettu, vaikka muualla Euroopassa tarhauskieltoja tulee yhä enemmän. Selvitys on toivottavasti se työkalu, joka auttaa näkemään vaihtoehtoisen, paremman tulevaisuuden. 
 
Sillä vaihtoehtoja ja ratkaisuja on olemassa, kuten Vinnari selvityksessään selkeästi osoittaa. Nyt puuttuu vain poliittinen tahto. Rahasta turkistarhauksen lakkauttaminen ei ole kiinni, onhan talousvaikeuksissa olevalle toimialalle syydetty jo kymmeniä miljoonia euroja tukia. Nyt tuet tulisi kohdistaa viisaammin. Eläinten oikeuksien, mutta myös vihreän siirtymän ja kestävämmän tulevaisuuden vuoksi.  

Lähteet ja lisätietoa

Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, ns. Exit-strategia.

Animalia-media 10.6.2022: Turkisala saanut koronatukea 33 miljoonaa – useat turkistarhat saaneet tukea perusteetta

Helsingin Sanomat 7.9.2022: Ministeri Antti Kurvinen puolustaa vierailuaan turkis­huutokaupassa: ”Pääkaupunki­seudun tietyn kuplan parkaisu”

Yle 12.9.2022: Edes syksyn turkishuutokauppa ei helpottanut turkisalan ahdinkoa
 

Taija Rinne
viestintäpäällikkö
Auta lopettamaan julmuus

Eläimet tarvitsevat kaltaistesi ihmisten apua. Tee lahjoitus tänään, autat muuttamaan miljoonien eläinten kohtalon.

Anna lahjaksi tulevaisuus, jossa turkistarhan häkki ei ole kenenkään koti.

Lahjoituksen kohde

Tämä on kotini -kampanjakeräys

Lahjoitettava summa