Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista ei ole nimensä veroinen

Koko lakiprosessin aikana Animalia on tehnyt valtavasti töitä paremman eläinsuojelulain eteen. Vaikka laki eläinten hyvinvoinnista ei meidän näkemyksemme tule olemaan nimensä veroinen, saavutetut ulkoilua ja häkkien käytön rajoittamista koskevat parannukset ovat Animalian pitkäjänteisen työn seurausta. Työ ei kuitenkaan lopu, vaan jatkamme syksyllä vaikuttamista puolueiden puolueohjelmiin, eduskuntavaaleissa ja eläinlain asetusten tullessa käsittelyyn.

Vuodenvaihteessa 2021–2022 auki ollut eläinsuojelulakiesityksen lausuntokierros keräsi ennätyksellisen määrän lausuntoja. Animalia kannusti eläinten ystäviä jättämään lausuntoja, ja pidimme omassa vaikuttamistyössämme loppuun asti esillä paremman eläinlain tavoitteitamme. Vaadimme, että eläinlaki on vietävä kunnianhimoisesti maaliin, mikä olisi tarkoittanut muun muassa kaikkien liikkumisen estävien ja häkkirakenteiden täyskieltoa, turkistarhauksen kieltoa, kaikkien siirtymäaikojen lyhentämistä, ympärivuotista ulkoiluoikeutta ja kesäistä laidunnusoikeutta kaikille naudoille sekä porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa lyhyellä siirtymäajalla.

Painotimme, että lain valmistelun aikana Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Samaan aikaan yhteiskunnallinen eläinten kohteluun ja oikeuksiin liittyvä keskustelu on yhä lisääntynyt. Toimme esiin eurooppalaista kehitystä ja kehotimme varautumaan EU:n laajuiseen häkkikasvatuksen kieltoon kieltämällä kaikkien eläinten kasvattamisen verkkopohjilla. Muistutimme, että esitys ei huomioi monia eläimille hyvin keskeisiä käyttäytymistarpeita, eikä siten ota huomioon riittävällä tavalla hyvinvointitieteellistä tutkimusta.

Animalia pitää siirtymäaikoja kohtuuttomina

Hallituksen uuteen eläinsuojelulakiesitykseen on kuitenkin saatu yksi tärkeä parannus lausuntokierroksen jälkeen: Porsaiden kirurginen kastraatio tullaan kieltämään 12 vuoden siirtymäajalla, ja sitä ennen siirtymäajalla edellytetään kipulääkitystä ja vuodesta 2027 alkaen paikallispuudutusta. Tämän lisäksi jo edellisessä lakiluonnoksessa mukana olleet Animalian pitkään ajamat tavoitteet ovat mukana edelleen: Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään heti lain voimaan tullessa vuonna 2023. Tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Pihattonavetoiden investointitukien ehdoksi tulee vaatimus ulkoilutarhasta tai laitumesta. Parsinavetoissa elävien lehmien on päästävä ulos 90 päivänä vuodessa. Uudesta lakiesityksessä on myös ainakin yksi heikennys verrattuna edelliseen luonnokseen. Vanhojen porsitushäkkirakenteiden uusiminen ja uusien henkilöstötilojen rakentaminen vanhoihin sikaloihin on sallittua, mikä pidentää häkkisikaloiden käyttöikää.

Animalia pitää pitkiä siirtymäaikoja jo pelkästään uudistusprosessin keston takia kohtuuttomina. Vaikka laki eläinten hyvinvoinnista ei tule olemaan nimensä veroinen, olemme tyytyväisiä tekemäämme työhön ja kampanjoinnin tuloksiin. Lakiesitykseen saadut häkkikasvatuksen rajoitukset sekä ulkoilua koskevat parannukset ovat Animalian pitkäjänteisen työn seurausta, ja kansalaismielipide on selkeästi tuotantoeläinten puolella. Eläinasiat eivät kuitenkaan ole puolueille eikä äänestäjille kynnyskysymyksiä, joten siksikään laista ei ole saatu niin hyvää kuin eläinten puolustajat toivoisivat.

Koko lakiprosessin ajan Animalia on tehnyt valtavasti töitä paremman eläinsuojelulain eteen. Jos emme olisi olleet puolustamassa eläimiä lain uudistamisen aikana, tilanne olisi lukuisten eläinten kannalta nyt vielä huonompi.

Eläimiä koskevat lait Pohjoismaissa.

Miten Animalia on vaikuttanut uuteen lakiin eläinten hyvinvoinnista?

Vuosikymmenen ajan Animalia on tehnyt systemaattista vaikuttamistyötä ja kampanjointia paremman eläinlain puolesta. Vaikuttamistyöhön on kuulunut muun muassa poliitikkojen tapaamisia, uuden tiedon tuottamista ja tapahtumien järjestämistä – yli vuosikymmenen ajan! Vuosikymmen sitten Animalia oli mukana lain ohjausryhmässä. Vuonna 2015 aloitettiin Eläinlaki-kampanja ja seuraavana vuonna Lainsuojaton-kampanja. Animalia ja Into Kustannus julkaisivat useiden asiantuntijoiden kirjoittaman Uusi eläinlaki -kirjan, joka jaettiin tuolloin kaikille 200 kansanedustajalle.

Vielä keväällä 2022 Animalia on pitänyt päättäjille suunnatuissa kirjeissä ja tapaamisissa esillä eläinlakia ja vapaaehtoisemme ovat järjestäneet paikkakunnillaan eläinlakiperformansseja. Tapaamisissa päättäjien kanssa pidimme esillä sikojen kastraatiokieltoa, korostimme kaikkien siirtymäaikojen lyhentämistä ja puhuimme aina myös turkistarhauksen kieltämisestä. Kehotimme eläinten ystäviä kirjoittamaan kansanedustajille ja tarjosimme asiantuntija-apua eläinpoliittisissa teemoissa. Järjestimme Vaikuta eläinlakiin -koulutuksia.

Keskeisimmät tavoitteemme vuosikymmenen kestäneen eläinsuojelulain uudistamisen aikana olivat:

  • emakoiden tiineytyshäkkien kielto
  • emakoiden porsitushäkkien kielto
  • kipulääke, puudutus ja rauhoitus kaikkiin kivuliaisiin toimenpiteisiin
  • kirurgisen kastraation kielto karjuporsaille
  • nautojen parsinavetoiden kielto
  • ulkoiluoikeus naudoille pihattonavetoihin
  • kaikille eläimille oikeus jatkuvaan juomaveteen pysyvässä pitopaikassa
  • turkistarhauksen kielto
  • delfinaarioiden kielto
  • villieläinten viihdekäytön kielto
  • eläinten itseisarvon kirjaaminen lakiin
  • kissojen ja koirien pakollinen sirutus eli tunnistusmerkintä ja rekisteröinti
  • haitallisen jalostuksen kielto
  • tainnuttamatta teurastamisen kielto
  • kaikkien siirtymäaikojen lyhentäminen
  • eläinasiavaltuutetun viran säätäminen laissa ja
  • eläinsuojelun valvonnan tehostaminen.

Tavoitteita edistettiin lain ohjausryhmässä, Animalian antamissa lausunnoissa vuosina 2018 ja 2022 sekä varjolausuntokierroksilla, erilaisissa kampanjatapahtumissa ja järjestetyissä tilaisuuksissa, päättäjien tapaamisissa, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniin vetoamisessa sekä mediatyössä. Animalian viestinnässä on tuotu esiin säännöllisesti lakiprosessin tilannetta ja Animalian vaatimuksia lakiin. Harhaanjohtavia väitteitä on kumottu, ja päättäjille on annettu tuoretta tutkittua tietoa eläinten tarpeista ja arvosta. Vaalien aikaan aiheita on pidetty esillä vaalikoneessa, puoluekyselyissä ja vaalitenteissä.

Vaikuttamistyömme näkyy nyt siinä, että sikojen tiineytyshäkit kielletään, uusien porsitushäkkien ja parsinavetoiden rakentaminen kielletään, karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään, pihattonavetoiden investointitukiin lisätään velvoite rakentaa ulkoilutarha, tainnuttamatta teurastaminen kielletään, kaikkiin kivuliaisiin toimenpiteisiin tulee pakollinen kipulääkitys, teurastamoihin saadaan mahdollisuus videovalvontaan, villieläinten (sis. delfiinien) käyttö eläinviihteessä kielletään, koirille ja kissoille tulee pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, eläinjalostuksen puututaan aiempaa tiukemmin, kalojen lopettamista tiukennetaan ja eläinten itseisarvo kirjataan lain perusteluihin.

Myös me Animaliassa haluamme, että laki eläinten hyvinvoinnista saadaan vihdoin valmiiksi ja pitkä prosessi tulee päätökseen. Niin kauan kun eläinasiat eivät ole kynnyskysymyksiä puolueille ja eläinaiheet käsitellään maa- ja metsätalousministeriössä, laista ei saada oleellisesti parempaa. Työ ei kuitenkaan lopu, vaan jatkamme syksyllä vaikuttamista puolueiden puolueohjelmiin, eduskuntavaaleissa ja esimerkiksi turkisasetuksen tullessa käsittelyyn.

Kuva: Andrew Skowron.

Tiina Ollila
kampanjavastaava