Porsaiden kivesten viiltely on kiellettävä eläinlaissa
Tällä hetkellä kaikki Suomessa syntyvät karjuporsaat kastroidaan korkeintaan viikon ikäisinä. Toimenpide on tuskallinen ja siitä tulisi päästä mahdollisimman pian eroon.
Osana eläinten hyvinvointilakiuudistusta maa- ja metsätalousministeriö teetti selvityksen kirurgisesta kastraatiosta luopumisen vaihtoehdoista. Tällä hetkellä eläinsuojeluasetus sallii enintään seitsemän päivän ikäisen karjuporsaan kastroinnin avoimella leikkausmenetelmällä. Porsaan kastrointi tapahtuu pitämällä sitä sylissä tai kiinnittämällä telineeseen, minkä jälkeen karjuporsaan kiveksen päällä oleva iho viilletään veitsellä ulottuen joko kumpaankin kivekseen samalla viillolla tai kahdella viillolla erikseen kumpaankin kivekseen. Tämän jälkeen kumpikin kives vedetään ulos kivespussista ja siemennuora leikataan poikki. Veitsen sijaan on mahdollista käyttää myös kastraatiopihtejä, joilla ihoviillon sijaan iho leikataan rikki. Muuten pihtejä käytettäessä toimenpide on vastaava kuin veistä käytettäessä.
Porsaita kastroidaan, koska kastroimattomien sikojen lihaan voi kehittyä karjun haju. Lihatalot uskovat, etteivät kuluttajat hyväksy tällaista lihaa. Kirurgista kastraatiota tehdään, vaikka sen tiedetään aiheuttavan porsaille kipukäyttäytymistä sekä kroonista ja akuuttia stressiä. Pelkällä kipulääkityksellä näitä hyvinvointihaittoja ei voida juurikaan vähentää. Tulehduskipulääkityksen anto ei ole lakisääteinen vaatimus, mutta lihatalot edellyttävät sitä kastraation yhteydessä asiakastiloiltaan. Tällä hetkellä tuottaja voi valita hyvinvointikorvauksen toimenpiteeksi kaksi kertaa annettavan tulehduskipulääkityksen.
Selvitys kirurgisesta kastraatiosta luopumisen vaihtoehdoista (pdf) julkaistiin 3.2.2022. Siihen on kerätty tietoa tieteellisestä kirjallisuudesta ja asiantuntijoilta eri maista, mutta tulee huomioida, että se ei ole tieteellinen teksti. Selvityksen laatija on sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Mari Heinonen Helsingin yliopistosta.
Kirurgisen kastroinnin lopettamisesta on puhuttu jo pitkään
Jo vuonna 2010 allekirjoitettiin eurooppalainen julkilausuma (European Declaration on alternatives to surgical castration of pigs, pdf), jossa eurooppalaiset tuottajat, teollisuus, kauppa, tutkijat, eläinlääkärit ja eläinjärjestöt asettivat tavoitteeksi karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisen vuoteen 2018 mennessä. Tuottajatkin siis haluavat eroon kastroinnista. Tavoitetta ei saavutettu määräaikaan mennessä. Syy sille, ettei kastraatiosta ole vapaaehtoisesti luovuttu tai ei ole siirrytty parempiin tapoihin on se, että perinteinen kastraatio on erittäin halpa menetelmä ja lihatalot eivät itse ole valmiita panostamaan kastraatiosta luopumiseen. On todennäköistä, että tilanne pysyy muuttumattomana, ellei kastraatiokieltoa edistetä lainsäädännöllä.
Yleensä liha-ala ja lihantuotantoa puolustavat toimijat korostavat sitä, että on parempi antaa asioiden tapahtua vapaaehtoisesti ja itsestään. Jopa selvityksessä sanotaan, että ”ei ole mielekästä vaatia suomalaisilta sikatiloilta ja teurastamoilta merkittävästi enempää kuin kilpailijamailta”. On kuitenkin aivan selvää, että vapaaehtoisin keinoin asiat eivät etene paremmin kuin lainsäädännöllisin keinoin.
Joissakin maissa on jääty odottamaan yhteistä eurooppalaista päätöstä kastraatiosta luopumiselle ja monissa maissa on vapaaehtoisin toimin ryhdytty edistämään kastraatiosta luopumista. Suomessa ei ole tehty toimenpiteitä, mutta keskustelua on käyty nyt jo pitkään. Ei ole näköpiirissä, että kirurgisesta kastraatiosta luovuttaisiin vapaaehtoisesti lähivuosina, joten tilanne on täysin kestämätön sikojen kannalta.
Kastrointikielto kirjattava lyhyellä siirtymäajalla
Selvityksen mukaan kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua. Eri vaihtoehdoista immunokastraatio ja täyskarjujen kasvatus voitaisiin ottaa käyttöön heti. Se edellyttää kuitenkin, että teurastamot alkavat ottaa teurastukseen immunokastroituja karjuja ja täyskarjuja niin, että tuottaja saa niistä korvauksen. Immunokastraatio tarkoittaa karjujen rokottamista kaksi kertaa karjunhajun muodostumisen ehkäisemiseksi. Jos toisesta rokotuksesta on pitkä aika teurastukseen, tarvitaan kolmas rokotuskerta. Rokote on jo hyväksytty käyttöön Suomessa. Lihatalojen mielestä alan kannattavuus on aina huono ja ajankohta eläinten hyvinvoinnin edistämiselle epäsopiva.
Animalian näkemyksen mukaan on välttämätöntä, että kirurgisen kastraation kielto pitää olla mukana nyt viimeisteltävässä eläinten hyvinvointilaissa, ja siirtymäajan tulee olla mahdollisimman lyhyt. Kirurginen kastraatio on erittäin kivulias toimenpide, jonka tekeminen ei ole välttämätöntä. Kipulääkitys ei lievitä toimenpiteen aikaista kipua, ellei sitä anneta riittävän kauan ennen toimenpidettä ja riittävällä annostuksella.
Sikojen kannalta nykytilanteeseen verrattuna parempi olisi, että kastrointia ei tehtäisi ollenkaan. Esimerkiksi Hollannissa siirryttiin täyskarjujen kasvatukseen. Syiksi tälle selvityksessä mainitaan kuluttajien reaktioiden pelko ja se, että eläinsuojelijat ajoivat vahvasti eläinten täyttä koskemattomuutta.
Tietoa porsaiden kasvatuksesta
Kuva: Andrew Skowron
