Eläinoikeuspalkinnon saanut pastori Kari Kuula: Eläimet eivät ole meitä varten
Vuoden 2021 eläinoikeuspalkinto Pro Animalia myönnettiin pastori, teologian tohtori Kari Kuulalle hänen kannanotoistaan, joilla hän on herätellyt myötätuntoa tuotantoeläimiä kohtaan.
Kari Kuula on liittänyt kristillisen eläinteologian näkökulmia eläinoikeuskeskusteluun ja monipuolistanut eläimiä koskevaa yhteiskunnallista keskustelua. Hän haluaa tuoda esiin, kuinka kristillisestä teologiasta nousee eläimiä puolustavia näkökulmia ja resursseja.
”Elävinä olentoina eläimet kuuluvat itselleen, kuten me ihmisetkin. Heitä ei ole luotu meidän ihmisten hyödykkeiksi. Näin ammattiteologin näkökulmasta on suorastaan hätkähdyttävää, miten suoraviivaisesti kristillisestä teologiasta seuraa kutsu eläinten puolustamiseen”, Kuula sanoo.
Kuulan mukaan luomisuskosta, ihmisen jumalakuvaisuudesta ja kristillisestä myötätunnon arvosta seuraa kutsu luopua eläinten suurimittaisesta tehotuotannosta ja -käytöstä. Jumalkuvaisuus kutsuu hänen mukaansa kohtelemaan eläimiä samalla Jumalan kaltaisella hellyydellä, jolla hän kaitsee kaikkea luomakuntaa ja ihmistä myös.
”Jumalan pojan kärsimys puolestaan opettaa suhtautumaan myötätuntoisesti kaikkeen kärsimykseen, myös eläinten. Niinpä eläintuotteista pidättäytymisen kuuluisi olla yksi hengellisen kilvoittelun muoto. Siinä luovutaan omasta hyvästä toisten kärsimysten vähentämiseksi. Niin asetutaan puolustamaan meistä heikointa.”
Kärsimyksen aiheuttaminen ei ole oikeutettua
Kari Kuula heräsi eläinkysymykseen viisi vuotta sitten kirjoja lukemalla. Ensin hän ymmärsi aiheeseen liittyvän yleiseettisen ongelman.
”Ei ole oikein aiheuttaa suunnatonta kärsimystä tuntoisille olennoille. Kun sitten luin aiheesta enemmän, tajusin, että eräät kristillisen teologian ydinideat johtavat samoihin johtopäätöksiin. Puolustan toki eläimiä heidän itsensä vuoksi, mutta teologina olen erityisen kiinnostunut siitä, miten hyviä resursseja kristillinen teologia tarjoaa siihen.”
Eläinteologia on noin 40 vuotta vanha teologian haara, jossa kysytään, minkälaisia näkökulmia kristillinen teologia tarjoaa eläinten asemaan. Se kritisoi ihmisen rajatonta oikeutta käyttää hyväkseen eläimiä.
”Toki kristinuskon historia tarjoaa eläinmyönteisiä näkökulmia jo Raamatusta alkaen. Mutta nykyinen luonnontieteiden tieto eläinten mielellisyydestä, tuntoisuudesta ja kyvystä kärsiä tuo siihen lisää kierroksia. Tätä taustaa vasten eläinteologia kutsuu suureen ajattelun ja elämänkäytäntöjen muutokseen. Veikkaan, että eläinteologia tulee vielä merkittävästi vaikuttamaan kehittyneiden maiden kristilliseen etiikkaan.”
Vastarintaa ja tukea
Kuulan kirjoittama kolumni Kirkko & Kaupunki -lehdessä aiheutti tammikuussa 2021 kohun. Kolumnissa Kuula kirjoitti muun muassa siitä, että perinteisesti kristityt ovat ajatelleet, että eläimet on luotu ihmistä varten. Kuulan mukaan eläimet kuuluvat kuitenkin Jumalalle, eivät ihmisille, ja eläimillä on oikeus elämään ja vapauteen. Kuula kirjoitti, että kristillinen luomisoppi puhuu eläinten tehokäyttöä vastaan.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK arvosteli kovin sanoin Kuulan kirjoitusta ja ilmoitti kantelevansa siitä tuomiokapituliin. Julkinen paine aiheutti kolumnin poistamisen lehden verkkosivuilta. Kuulan mukaan päätös tehtiin yhdessä päätoimittajan kanssa ja lisäksi sovittiin, että tilalle kirjoitetaan saman sisältöinen kolumni, mutta pidempi.
Julkisen sanan neuvosto antoi kuitenkin Kirkko & Kaupunki -lehdelle huomautuksen kolumnin poistamisesta. Kuula ei myöskään ole vaiennut, vaan on jatkanut eläinten oikeuksien puolesta puhumista. Häneltä riittää ymmärrystä myös kriitikoille.
”Ymmärrän hyvin ihmisten ’sokeutta’ tällä alueella. Ihminen ei näe sellaista, mitä ei halua nähdä. Siksi en osaa pahastua kokemastani vastarinnasta. Eläinkysymys syyllistää väkisinkin, vaikkakin oikeasta asiasta. Asialle havahtuminen vaatii suurta muutosta arkeen. Lisäksi eläinten puolesta puhuminen koetaan helposti eläintuottajien kimppuun käymisenä ja heidän elinkeinonsa tuhoamisena. Tätä taustaa vasten ymmärrän saamaani kritiikkiä. Ajattelen silti, että ankarinkin kriitikko tajuaa kyllä, että minulla on silti hyvä pointteja. Hän ei vain ole vielä nähnyt, mihin ne lopulta johtavat.”
Kuula on saanut myös paljon tukea ja myönteistä palautetta kirjoituksistaan.
”Kirkollisissa piireissä näyttää olevan yllättävän laajaa eläinmyötätuntoa. Väitän, että se on nouseva trendi. Asia kun on vastaansanomaton, etenkin kristillisistä lähtökohdista käsin. Kaikkein hienointa on se, että moni kertoi kolumnini ja sen jälkikeskustelun muuttaneen omaa ajattelua.”
Ilmastokysymykset ja eläinten oikeudet kytkeytyvät yhteen
Uudet avaukset lähtevät usein pienestä piiristä. Jotta niistä tulisi kaikkien asioita, ne tarvitsevat taakseen asialleen omistautuneita ihmisiä. Kuula on eittämättä juuri tällainen henkilö. Kuulan mukaan meillä on hyvät mahdollisuudet siihen, että kysymys eläinten kohtelusta nousee koko yhteiskunnan agendalle.
”Kaikki tietävät ilmastomuutoksen torjumisen kutsuvan meitä vähentämään lihaa. Niinpä kysymys tuotantoeläinten elinkaaresta kuuluu jo nyt yleisiin puheenaiheisiin. Tästä ei ole pitkä askel eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien pohtimiseen. Aika monet ovat jo nyt lopputuloksesta samaa mieltä: lihaa on vähennettävä, kasvisruokaa lisättävä. Kysymys eläinten oikeuksista tuo tähän yhden kannustavan motiivin lisää. Olen vakuuttunut siitä, että jokainen eläinteologiaan perehtynyt huomaa nopeasti modernin kristinuskon kutsuvan seuraajiaan puolustamaan eläinten oikeuksia.”
Perinteinen kuva eläimistä välittävästä ihmisestä saa nyt väistyä. Eläinten sekä kaiken elämän kunnioittaminen ja myötätunto on mahdollista, ja myös välttämättömyys, meille jokaiselle.
”Olen 58-vuotias mies, pappi ja dosentti. Myös me aikuiset ukot voidaan puolustaa eläimiä”, Kuula sanoo.’
Kuvat: Katre Sinikettu
Lisää luettavaa
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.