MTK hallitsee valiokuntia – eläinjärjestöjen ääni on pieni, mutta pippurinen
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on jatkuvasti maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana, kun taas eläinoikeusjärjestöille valiokuntakuulemiset ovat harvinaista herkkua. Long Playn selvitys paljastaa, kuinka MTK lobbaa viikoittain. Vaikuttamistyötä tehdään toki muutenkin kuin valiokuntien suuntaan. Myös eläinoikeusargumentit ovat alkaneet löytää tiensä kansanedustajien puheisiin.
Long Play julkaisi joulukuun alussa selvityksen, jonka mukaan MTK on vakiovieras maa- ja metsätalousvaliokunnan kokouksissa: “Vuodesta 2015 lähtien MTK:n edustajat ovat käyneet valiokunnan kuultavana useammin kuin ketkään muut: 269 kertaa. Siis keskimäärin useammin kuin joka toinen viikko.” Myös Animalia on tuonut säännöllisesti esiin MTK:n voimaa eläintuotannon puolestapuhujana.
Olemme julkaisseet vuonna 2021 Suomen ensimmäisessä eläinoikeusraportissa osion, jossa tuotiin esiin MTK:n valtaa ja edunvalvontaan käytettyjä kuluja. Toimme esiin, että maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja oli tuolloin ollut yhtäjaksoisesti keskustalainen (aiemmin nimellä Maalaisliitto) viimeiset 100 vuotta, aina vuodesta 1920 alkaen. Nykyään valiokunnan puheenjohtaja on perussuomalaisista.
Long Playn jutussa tuodaan esiin MTK:n järjestämät viikottaiset lobbaustilaisuudet. Kun haastattelin Poliittiset eläimet -tietokirjaani (Vastapaino, 2023) varten vuonna 2021 Animalian entistä toiminnanjohtajaa Mai Kivelää, hän kertoi näistä aamupalatilaisuuksista.
“Hän kertoo esimerkin lobbaussuhteista omalta Animalian toiminnanjohtajan ajaltaan: ”MTK järjestää joka viikko edustajille aamupalan ja käy asioita läpi, kun taas Animaliassa mietittiin, että onkohan kaksi vaikuttajakirjettä puolessa vuodessa liikaa, että ärsyttääkö se edustajia. Ja meillähän on paljon MTK-taustaisia poliitikkoja.” Helsingin Sanomien vuonna 2013 julkaiseman selvityksen mukaan MTK kutsuttiin eduskunnan valiokuntien kuultavaksi lähes tuhat kertaa vuosina 1998–2013.”
Vaalien alla olemme myös analysoineet MTK:n kytköksiä kansanedustajiin ja vaalitukeen.
Avoimuusrekisterin ensimmäisestä kaudesta poimimme esiin, kuinka paljon eläinteollisuus lobbaa jopa kesäloma-aikaan. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n vaikuttamistoiminnan laajuus ei tullut yllätyksenä. MTK on lobannut valtavasti erilaisiin aiheisiin, kuten nauta-asetukseen, EU:n eläinkuljetusasetukseen, hevosasetukseen ja hallitusohjelmaan liittyen.
MTK:n ylivalta erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa on siis tiedossa, kuten myös se, että monet kansanedustajat käyttävät MTK:n argumentteja. Jos ympäristöjärjestöjen rooli on pieni erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa, eläinjärjestöjen rooli on vieläkin pienempi. Kun MTK on kuultavana joka toinen viikko eli vuodesta 2015 kevääseen 2024 asti 269 kertaa, esimerkiksi Animalia on ollut kuultavana tai antanut valiokunnalle kirjallisen lausunnon samassa ajassa 13 kertaa (5 kuulemista, 8 kirjallista lausuntoa). On toki huomioitava, että kaikki MTK:n tekemä lobbaaminen ei ole eläintuotannon lobbaamista.
Viimeisimpänä Animalia on ollut kuultavana maa- ja metsätalousvaliokunnassa minkin lisäämisestä EU:n vieraslajilistalle, ja kirjalliset lausunnot on toimitettu sekä sille että ympäristövaliokunnalle. Nämä eivät vielä näy eduskunnan datassa.
Animalia on jättänyt Long Playn selvitystä koskevan ajanjakson aikana ainakin 66 lausuntoa hallituksen esityksistä muun muassa maa- ja metsätalousministeriölle ja oikeusministeriölle.
Vaikka eläinoikeuslobbareiden määrä ja resurssit ovat MTK:hon verrattuna pieniä, yhä useammin kansanedustajien puheissa ja aloitteissa näkyy Animalian argumentit. Esimerkiksi kun eduskunnassa käytiin 19.9.2024 lähetekeskustelu Turkistarhaus historiaan — Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen -kansalaisaloitteesta, kansanedustajat hyödynsivät Animalian tuottamaa tietoa. Animalia lähettää kansanedustajille säännöllisesti 6–9 kirjettä vuosittain. Niiden lisäksi toimitamme heille esimerkiksi painettuja raportteja, jotta myös kansanedustajilla olisi helposti eläinoikeusnäkökulmaista tutkittua tietoa saatavilla.
