Suomi aikoo sallia broilereiden kasvattamisen aiempaakin ahtaammin

Suomessa kasvatetaan jo nyt broilerikanoja EU:n korkeimmalla mahdollisella eläintiheydellä. Samaan aikaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suosittelee, että kasvatettavien broilereiden määrää neliömetrillä vähennettäisiin alle kolmasosaan nykyisestä.

Valtioneuvosto on lähettänyt lausunnoille asetusmuutoksen, joka nostaisi lintujen sallittua kasvatustiheyttä entisestään. Lukuisat tieteelliset tutkimukset ja raportit broilereiden hyvinvoinnista kertovat, että broilerinkasvatus on jo nykymuotoisena täysin kestämätöntä. Asetusmuutoksessa ei oteta huomioon yhtäkään näistä tutkimuksesta.
 
”Olemme järkyttyneitä siitä, että broilereiden hyvinvoinnin parantamisen sijaan niiden elinolosuhteita halutaan heikentää. Tiedämme, että jo nyt eläimet kärsivät terveysongelmien lisäksi liian ahtaista kasvuolosuhteista. Silti Suomen hallitus haluaa lisätä eläinten kärsimystä edelleen,” Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila sanoo.
 
Muutoksen syyksi kerrotaan se, että nykyiset kertoimet yliarvioivat lintujen elopainoa. Tämän vuoksi laskentakaavoja muutetaan niin, että lintujen kasvattaminen aiempaa tiheämmässä mahdollistuu. Ehdotettu muutos mahdollistaisi 0,2–0,3 linnun lisäämisen neliömetriä kohden nykykäytäntöön verrattuna.

Broilereiden hyvinvointia heikennetään asiantuntijoiden suositusten vastaisesti

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi viime vuonna tieteellisen kannanoton broilereiden hyvinvoinnista. EFSA muun muassa suosittelee, ettei eläimiä kasvatettaisi yli 11 kg neliöllä. Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki linnut kasvavat EU:n maksimitiheydellä, eli 39–42 kg neliömetrillä. Tämä tarkoittaa noin 16 lintua neliömetrin alueella. EFSA:n raportti ottaa kantaa myös muihin broilerikanojen hyvinvointia heikentäviin seikkoihin, kuten liian suureen kasvunopeuteen sekä emolintujen rehun ja veden saannin rajoittamiseen.
 
Hallituksen kaavailema muutos tulee entisestään vaikeuttamaan lintujen liikkumista ja muuta lajityypillistä käyttäytymistä. Ruotsissa broilereiden kasvatustiheys on korkeintaan 39 kg/m2. Itävallassa, Kreikassa, Latviassa ja Portugalissa kasvatustiheys on korkeintaan 33 kg/m2.
 
”Vaadimme, että asetuksessa huomioidaan EFSA:n suositukset ja kirjataan kasvatustiheydeksi korkeintaan 11 kg/m2, kielletään linnuille kärsimystä aiheuttava jalostus, rajoitetaan sallittua kasvunopeutta 50 grammaan vuorokaudessa, vaaditaan ulkoilumahdollisuutta kesäaikaan sekä kasvatushalleihin riittävästi erilaisia tasoja lintujen liikkumista ja hyvinvointia parantamaan”, Uotila kertoo.
 
Suomessa teurastetaan vuosittain yli 81 miljoonaa broileria. Tällä hetkellä niiden hyvinvointia mitataan käytännössä ainoastaan parven kuolleisuuden seurannalla ja jalkapohjamittauksilla teurastuksen jälkeen.
 
”On surullista, millä tavoin arvotamme broilerit alemmaksi kuin monet muut eläimet. Niitä ei nähdä yksilöinä vaan ruokamassana, jonka tuotannon tehostaminen menee eläimen hyvinvoinnin yläpuolelle. Broilerikanat ovat kuitenkin tuntevia yksilöitä, joiden hyvinvointi tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Sen sijaan, että Suomessa lisättäisiin broilerinkasvatusta ja lihantuotantoa, tulisi miettiä keinoja lisätä kasviperäisten proteiinien tuotantoa ja kulutusta. Kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma vaatii ratkaisuja, jotka eivät nojaa eläintuotannon kasvattamiseen”, Uotila sanoo.
 
Animalia jätti asetusmuutoksesta lausunnon, joka on luettavissa Animalian sivulla.
 
Lisätiedot:
 
Laura Uotila
Animalian eläinsuojeluasiantuntija
puh. 050 543 9601
laura.uotila@animalia.fi

Kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals Media