Fur Free Europe -kansalaisaloitteelle lupaava vastaanotto Euroopan parlamentissa
Euroopan parlamentissa järjestettiin eurooppalaisen Fur Free Europe -kansalaisaloitteen julkinen kuuleminen, jossa aloite sai vahvaa kannatusta europarlamentaarikoilta.
Pääsin aloitteentekijänä osallistumaan kuulemiseen, joka oli osa aloitteen virallista käsittelyä. Euroopan komissiolta odotetaan viimeistään joulukuussa vastausta 1,5 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta keränneeseen aloitteeseemme. Aloitteen vaatimuksena on sekä turkistarhauskielto koko EU:n alueelle että turkistarhoilta peräisin olevien tuotteiden tuontikielto.
Julkisen kuulemisen järjestivät Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ja sisämarkkinoista ja kuluttajasuojasta vastaava valiokunta yhdessä kansalaisaloitteista vastaavan vetoomusvaliokunnan kanssa.
Asiantuntijapuheenvuoroissa kuultiin eläinjärjestöjen edustajien sekä eläinten hyvinvoinnin tutkijoiden perustelut aloitteen vaatimuksille. Tilaisuudessa puhui myös Ison-Britannian turkistarhaajien etujärjestön entinen toimitusjohtaja Mike Moser, joka erosi toimestaan vuonna 2018 ja on sen jälkeen puhunut turkistarhauksen kieltämisen puolesta.
Europarlamentaarikoilta kannatusta aloitteelle
Europarlamentaarikkojen puheenvuoroissa nousi esille erityisesti eläinten kärsimys turkistarhoilla, tarhauksen aiheuttama uhka kansanterveydelle sekä se miten vahvasti EU-kansalaiset ovat aloitteen takana.
”Tämä eläinten kiduttaminen on lopetettava Euroopassa. Tarhattujen eläinten määrät ovat vähentyneet, mikä toki hyvä asia, mutta tarhausta ei pitäisi jatkaa ollenkaan. Turkistarhat ovat myös kansanterveydellinen riski”, sanoi Martin Häusling, saksalainen meppi (Vihreät).
”Mikään yhteiskunta ei voi kehittyä, jos se kohtelee eläimiä tällä tavalla”, sanoi puolestaan ranskalainen edustaja David Cormand (Vihreät).
Kaikkiaan 13 edustajaa pyysi puheenvuoroa. Yhtä lukuun ottamatta he kannattivat turkistarhauksen kieltämistä. Keskusteluun osallistui kuitenkin seitsemästä poliittisesta ryhmästä vain Vihreiden / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän ja Euroopan parlamentin konservatiivien ja reformistien edustajia.
Myös kuulemista puheenjohtaneet maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Benoit Bîteau ja sisämarkkinoiden valiokunnan puheenjohtaja Anna Cavazzini tukivat vahvasti aloitetta. Lisäksi Euroopan alueiden komitea sekä talous- ja sosiaalikomitea tukivat aloitetta yksimielisesti.
Maatalousasioista vastaavalta Stélla Kyriakidesilta ja kansalaisaloitteista vastaavalta Věra Jouroválta kuultiin vain videotervehdykset. Kyriakides lupasi, että aloite arvioidaan sekä eläinten että ihmisten intressit huomioiden. Komission edustajien puheenvuorot olivat muutenkin kierteleviä ja kaartelevia. Niissä peräänkuulutettiin lisää tieteellistä tietoa turkiseläinten hyvinvoinnista, vaikka tässäkin tilaisuudessa asiantuntijat toivat selkeästi esille, että tarhaolosuhteissa eläinten ei ole mahdollista voida hyvin.
Suomen turkistarhojen lintuinfluenssatilanne esillä puheenvuoroissa
Suomi näkyi kuulemisessa myös esitetyissä kuvamateriaaleissa, joilla näytettiin miten tarhaolosuhteet Suomessa, Puolassa ja Kiinassa eivät eroa toisistaan.
Myös Suomen lintuinfluenssatilanne nousi esille useammassa puheenvuorossa. Suomessa lintuinfluenssa on levinnyt ainakin 27 turkistarhalle ja näistä 6 tarhalla on löytynyt muuntunutta virusta. Kaikki näiden tilojen eläimet on määrätty lopetettavaksi, yhteensä 250 000 minkkiä, kettua ja supikoiraa. Suomen lintuinfluenssaepidemia nousi esille myös heinäkuussa, kun olin yhdessä muiden aloitteentekijöiden kanssa esittelemässä aloitetta Euroopan komissiolle ensimmäistä kertaa.
Jo korona-aikana asiantuntijat ja tutkimuslaitokset varoittivat siitä, että turkistarhat ovat pandemiahautomoita. Ruokavirasto julkaisi keväällä 2023 raportin, jossa varoitetaan lintuinfluenssan leviämisestä turkistarhoilla. Ei ole kaukaa haettua, että Suomi saatetaan jatkossa tuntea uuden pandemian alkupesäkkeenä.
Suomalaiset vastustavat turkistarhausta, mutta päättäjät eivät kuuntele
Suomi on yksi viimeisiä eurooppalaisia turkistarhausmaita. Samaan aikaan suomalaiset vastustavat nykymuotoista turkistarhausta voimakkaasti. Vuonna 2012 turkistarhauksen vastaisen kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 70 000 suomalaista. Vuonna 2018 noin 140 000 henkilöä allekirjoitti vetoomuksen paremman eläinlain puolesta, mikä sisälsi turkistarhauskiellon vaatimuksen. Elokuussa 2023 suomalainen Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloite puolestaan keräsi parissa viikossa yli 100 000 allekirjoitusta. Viimeisimmässä teettämässämme gallupissa 80 % vastusti nykymuotoista turkistarhausta.
Ikävä kyllä tämä vahva ja moneen kertaan osoitettu kansalaismielipide ei ole kääntynyt poliittiseksi päätökseksi kieltää turkistarhaus, koska Suomessa on demokratiavaje eläinasioissa.
Eläinten pito-olosuhteisiin ei ole säädetty mitään muutoksia, vaikka eduskunta lupasi parempia oloja turkiseläimille vuonna 2013 ja vaikka sittemmin on valmistunut yli 10 vuotta valmisteltu eläinsuojelulain uudistus.
Fur Free Europe -kansalaisaloitteen myötä asetimme toivomme Eurooppaan. Kuten myös kansalliset kansalaisaloitteet, eurooppalainen kansalaisaloite on työkalu, jolla kansalaiset voivat saada asioita poliittiseen päätöksentekoon, kun puolueet ja hallitukset eivät sitä tee.
Niinpä, kun Eurogroup for Animals ehdotti jäsenjärjestöilleen eurooppalaista kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi, oli itsestään selvää, että Suomen, ja Animalian, täytyy olla siinä mukana.
Turkistarhauksen eurooppalaisena ”suurvaltana” Suomi on aloitteen kannalta tärkeä maa. On erityisen tärkeää näyttää Euroopan komissiolle, että suomalaiset ei hyväksy turkistarhausta. Siksi oli selvää, että halusimme myös olla aloitteessa mukana aloitteentekijänä.
Aloitteen tekijänä olin mukana aloitteen ohjausryhmässä, jossa seurasimme allekirjoitusten keruun edistymisestä ja valvoimme kampanjatoimia. Ohjausryhmässä teimme myös päätöksen lopettaa nimienkeruu kaksi kuukautta etuajassa, koska nimiä oli niin hyvin kasassa ja halusimme varmistaa, että Euroopan komissio huomioi aloitteen jo tämän vuoden puolella, jolloin komissiolta odotetaan esitystä tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltoon liittyen. Haluamme, että turkistarhat ovat mukana kiellossa.
Kansalaisaloite oli menestys ja siksi odotukset komissiota kohtaan ovat korkealla
Fur Free Europe on ollut menestys monella tavalla. Heti ensimmäisenä päivänä Suomi teki historiaa olemalla ensimmäinen maa, jossa tuli allekirjoitusten minimimäärä täyteen ensimmäisen päivän aikana.
Suomesta vahvistettuja allekirjoituksia kerättiin lopulta kaikkiaan 82 067. Väkimäärään suhteutettuna eniten allekirjoituksia saatiin Latviasta, Suomesta, Saksasta, Ruotsista ja Liettuasta. Näistä Suomi, Ruotsi ja Liettua sallivat vielä tuolloin tarhauksen. Sanon ”tuolloin”, koska allekirjoitusten keruun päättymisen jälkeen Liettua on päättänyt kieltää turkistarhauksen ja myös Ruotsi on ryhtynyt toimiin tarhauksen kieltämiseksi.
Kaikkiaan Fur Free Europe -aloite keräsi enemmän vahvistettuja allekirjoituksia kuin mikään aiempi eurooppalainen kansalaisaloite: yli 1,5 miljoonaa nimeä. Odotukset Euroopan komissiota kohtaan ovat siis korkealla. Vielä tarvitaan kuitenkin aktiivista vaikuttamista ja kampanjointia, sillä voimme arvata, ettei eurooppalainen turkisala istu kädet taskussa odottamassa mitä tuleman pitää, vaan tekee aktiivista vaikuttamistyötä komission suuntaan.
Komission lupaamaan eläinsuojelulainsäädäntöpaketin viivästyminen saattaa vaikuttaa myös kansalaisaloitteen tuloksiin. Mikäli komissio ottaa myönteisen kannan turkistarhauskieltoon, se saattaa kuitenkin sitoa kiellon valmistelun lainsäädäntöpakettiin, jonka aikataulu on nyt uhattuna.
Lisätietoa:
Eurogroup for Animals: European Parliament Hearing: one step closer to a Fur Free Europe
Ruokavirasto: Turkistarhojen zoonoosit – riskiprofiili
Kuva: Andrew Skowron / We Animals Media
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.