Millaisen maa- ja metsätalousministerin eläimet valitsisivat?
Maa- ja metsätalousministeri vaihtuu tänään. Ministerin vaikutusvalta eläinasioissa on Suomessa huomattava, joten ei ole yhdentekevää, kuka rooliin valitaan.
Keskustan eduskuntaryhmä, puoluehallitus ja meppiryhmä kokoontuvat torstaina 31.3.2022 valitsemaan seuraajaa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.). Aikaisemmin Leppä ilmoitti, ettei aio enää asettua seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolle. Tehtävänsä jättävä Leppä kertoi, että ehdotti itse puoluejohdolle lähtöä ministeripestistä.
Miksi eläinten ystävän tulisi sitten olla kiinnostunut siitä, kuka Suomessa toimii maa- ja metsätalousministerinä? Tämä johtuu siitä, että maa- ja metsätalousministeriöllä ja -ministerillä on valta eläinasioissa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta ja vesivarojen käyttöä.
Leppä on toiminut maatalousministerinä vuodesta 2017, ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja on ollut lihatuottaja Anne Kalmari. Vaikka hallitus on ministerin aikana vaihtunut, uusi punavihertävä hallitus jatkoi Lepän edellisen hallituksen pestiä ministerinä. Valiokunnan puheenjohtajuuskin säilyi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja on ollut keskustalainen (aiemmin nimellä Maalaisliitto) viimeiset 100 vuotta yhtäjaksoisesti aina vuodesta 1920. Viimeisten 50 vuoden aikana maatalousministerinä on toiminut 13 kertaa keskustalainen, 4 kertaa kokoomuslainen, 4 kertaa sitoutumaton ammattiministeri ja kerran demari. Ainoa nainen, joka on tähän mennessä toiminut varsinaisena maatalousministerinä, on Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) Eläinten ystävät usein ihmettelevät, miksi nämä pestit luovutetaan kerta toisensa jälkeen keskustalaisten haltuun.
Jari Leppä onkin ollut usein esillä, kun eläimistä on puhuttu. Tietyssä mielessä voisikin sanoa, että hän harjoittaa erityisen aktiivista eläinpolitiikkaa: hän kehottaa Twitterissä tarttumaan aseisiin, laittamaan ”piiput kuumiksi” ja puolustaa kaikkea eläintuotantoa, myös turkistarhausta. Alkuvuodesta 2020 maatalousministeri Leppä järjesti pyöreän pöydän keskustelun turkistuottajien taloudellisen ahdingon ratkaisujen pohtimiseksi. Käsittelyyn tulossa ollut turkisasetus siirrettiin. Epävirallisesti ministeriö kertoi syyksi, että tuottajille ei haluttu aiheuttaa lisää vaatimuksia koronavuotena.
Monilla maa- ja metsätalousministerien nimet on olleet esillä silloin, kun maataloustukien saajien nimet listataan julkisuudessa. Jari Lepällä on maitotila, joka tuottaa maitoa, lihaa ja jalostuseläimiä. Ministeripestin jatkajaksi kaavailtujen joukossa on niin ikään tilallisia: Anne Kalmari on pyörittänyt maitotilaa 25 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän kasvattaa ylämaankarjaa. Elsi Katainen on toiminut yhtä kauan maitotilayrittäjänä kuin Kalmarikin. Muiden nimien joukossa on metsätilallisia ja maanviljelijöitä.
Maa- ja metsätalousministeri on palkittu usein eläinvastaisuuspalkinnolla
Animalialla on pitkä historia maa- ja metsätalousministerien kanssa, nimittäin järjestö on antanut Anti Animalia -palkinnon vuonna 2009 Sirkka-Liisa Anttilalle, vuonna 2013 Jari Koskiselle (kok.) ja vuonna 2019 Lepälle EU:n vieraslajiasetuksen tulkinnasta, joka johti muun muassa supikoiran metsästyksen rajoitusten poistamiseen.
Sittemmin Jari Leppä on useaan otteeseen ehtinyt mediaan kertomaan, että karhujakin loukanneita pyyntirautoja ei voi kieltää, koska ne ovat avainasemassa vieraslajien torjunnassa. Anti Animalia -palkinnot on jaettu myös ministeriöön: vuonna 1991 kalastus- ja metsästysosastolle ja vuonna 2020 koko ministeriölle sianlihan Kiinan viennin edistämisestä.
Eläimet ansaitsevat eläinten näkökulmaa ymmärtävän ministerin
Animalia on allekirjoittanut CAP-prosessin aikana yhdessä muiden eläin- ja ympäristöjärjestöjen kanssa avoimen kirjeen, jossa vaaditaan maa- ja metsätalousministeriötä nostamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan Suomen strategiasuunnitelman ympäristötavoitteita kunnianhimoisemmalle tasolle. Animalia korosti, että eläimet ja eläinten hyvinvointi tulee huomioida suunnitelmassa.
IPCC-raportin mukaan ruokavalion muutos kohti kasvipohjaista ruokavaliota hyödyttää ilmastokriisissä. Kasvipohjaisella ruokavaliolla on myös muita hyötyjä, kuten terveyshyödyt ihmisille, ruokaturvan paraneminen ja maankäytön parempi hyödyntäminen. Kaikesta ilmastotiedosta huolimatta käytännön askelmerkit kasvipohjaiseen ja kestävään maatalouteen puuttuvat. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei vielä päästöpuheista huolimatta ole näkynyt se, että lukuisista ihmisten terveyttä ja elämänedellytyksiä tukevien seikkojen lisäksi eläintuotannosta irtikytkeytyminen vaikuttaa tuotantoeläinten kärsimyksen vähentymiseen.
Uudella maa- ja metsätalousministerillä tuleekin olemaan paljon tehtävää huoltovarmuuden ja tuottajien jaksamisen kysymysten lisäksi eläimet huomioivassa eläinpolitiikassa. Hänelle lankeaa heti eläinten hyvinvointilain loppuunvienti ja lakiin liittyvä asetustyö syksyllä 2023.
Maa- ja metsätalousministerien soveltumattomuus eläinten edustajaksi on huomattu myös muualla maailmassa: australialaisen eläinoikeuspuolueen edustaja Emma Hurst onkin verrannut, että maatalousministeri, joka vastaa eläinsuojelusta on sama kuin kaivosministeri vastaisi ympäristöasioista. Sekä ilmastokriisi että eläintuotannon kestämättömyys edellyttäisivät maa- ja metsätalousministeriltä uudenlaista otetta, sillä suomalainen eläintuotannon iso rooli aiheuttaa tuleviin vuosiin ja vuosikymmeniin muitakin haasteita kuin kustannuskriisejä. Pian olisikin hyvä aika aloittaa keskustelu siitä, miksi eläinasioiden annetaan yhä olla maa- ja metsätalousministerin salkussa.
