Eläinlain luonnos esiteltiin ministeriössä – Animalia haluaa lakiin merkittäviä parannuksia

”Haluaisimme, että Suomi voisi uuden lain myötä nousta eläinten hyvinvoinnin edelläkävijäksi. Tämän luonnoksen – erityisesti tuotantoeläimiä koskevien – merkittävien puutteiden takia näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan”, Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu totesivat tilaisuudessa.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 23.11. webinaarin, jossa esiteltiin kaksi viikkoa sitten lausunnoille tullutta lakia eläinten hyvinvoinnista. Tilaisuudessa oli annettu Animalialle, SEY Suomen eläinsuojelulle sekä muutamille muille järjestöille puheenvuorot. Lisäksi näkemyksiään lakiluonnoksesta esittelivät filosofi Elisa Aaltola, eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala sekä eläinten hyvinvointitutkimuksen ja valvontaeläinlääkäritoiminnan edustajat.

Animalia ja SEY jakoivat yhteisen puheenvuoron. Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs korosti puheenvuorossaan sitä, että lain lähtökohtana tulee olla eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen jokaisen eläinyksilön kohdalla.

”Edustamme tässä myös kansalaismielipidettä: 85 % suomalaisista on sitä mieltä, että kaikkien eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Eläimen hyvinvoinnille on ensisijaisen tärkeää, että se saa toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Ne ovat sisäsyntyisiä pitkällekin jalostetulla, vankeudessa elävällä eläimellä”, Kivekäs sanoi.

Kivekäs muistutti puheessaan myös siitä, että lainvalmistelun tavoitteena tulisi olla, että Suomi nousee uuden lain myötä eläinten hyvinvoinnin edelläkävijäksi. Tällä lakiesityksellä tähän tavoitteeseen ei päästä. Vaikka lakiesityksessä on useita parannuksia, on siinä myös isoja puutteita.

”Liikkuminen on keskeinen lajityypillinen käyttäytymistarve. Siksi uusien emakkohäkkien ja parsinavetoiden kiellon lisäksi myös käytössä olevat porsitushäkit sekä parsinavetat tulee kieltää. Tiineytyshäkkikiellon kohtuuttoman pitkää 12 vuoden siirtymäaikaa on lyhennettävä”, Kivekäs sanoi.

Järjestöjen näkemyksen mukaan eläinten pitäminen ahtaissa häkeissä ja verkkopohjalla on yksiselitteisesti kiellettävä. ”Tämä koskee erityisesti turkistarhausta, joka ei nykyisenlaisena mitenkään mahdollista eläinten hyvinvointia, sekä häkkikanaloita”, Kivekäs jatkoi.

Lakiluonnokseen on kirjattu, että porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan luopua. Tästä on myös pidettävä kiinni.

”Niin kauan kuin kivuliaita toimenpiteitä tehdään, on kivunlievityksen ja -hoidon osalta varmistettava, että se on riittävää toimenpiteen aikana ja sen jälkeen”, Kivekäs sanoi.

SEYn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist painotti puheenvuorossaan, että haittaa aiheuttavan jalostuksen kielto tulee ulottaa koskemaan myös broilereita. Nyt kielto vaikuttaa lähinnä koiriin ja kissoihin, vaikka broilereita kasvatetaan vuosittain noin 80 miljoonaa yksilöä. Lindqvist jatkoi, että lakiin tulee kirjata yksiselitteisesti jatkuva vedensaanti kaikille eläimille, myös kaikille turkiseläimille.

”Lakiehdotukseen tulee palauttaa aiempaan ehdotukseen sisältyneet maakunnan velvollisuudet järjestää eläinten hyvinvoinnin valvonta myös virka-ajan ulkopuolella sekä löytöeläinten kuljetus löytöpaikasta eläinten talteenottopaikkaan. Tästä viestittiin voimakkaasti eläinsuojelujärjestöjen kanssa vuosien ajan, ja on pettymys, että tämä poistettiin kustannuksiin vedoten. On selvää, että eläinten hyvinvointi aiheuttaa kustannuksia”, Lindqvist totesi.

Lopuksi järjestöt muistuttivat, että naapurimaissamme ollaan jo edellä häkkikasvatus- ja turkistarhauskielloissa. ”Euroopan komissio valmistelee EU:n laajuista häkkikasvatuskieltoa. Suomen eläinlaissa tulisi valmistautua tähän ja selkeästi kieltää kaikki tuotantoeläinten häkkikasvatus”, Lindqvist sanoi.

Lue lisää

Animalian ja SEY Suomen eläinsuojelun esitys tilaisuudessa (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön sivu eläinsuojelulain uudistuksesta