Onko häkki hyvä koti? 

Moni kavahtaa ajatusta ahtaaseen häkkiin teljetystä koirasta tai kissasta. Entä jos koiran tai kissan tilalle asettaa ketun tai sian?

Eläintuotannossa on aivan tavallista, että eläin viettää ison osan elämästään ahtaassa häkissä. Monelle eläimelle häkki tai muu liikkumisen estävä rakenne on käytännössä sen koti, jossa se joutuu elämään suuren osan elämästään. 

Häkissä elämänsä viettävä kettu, minkki tai supikoira ei koskaan tunne maata tassujen alla. Ei pääse nuuskimaan tai saalistamaan. Emakkosika haluaisi tonkia olkia, rypeä viilentävässä mudassa ja rakentaa pikkuporsailleen turvallisen pesän oksista ja juurista. Pitkät viikot kylmien kaltereiden välissä tarjoavat tilaa vain muutamalle askeleelle eteen- tai taaksepäin.  

Kun eläin ei voi toteuttaa näitä lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, muuttuu se stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi. Häkissä on tylsää, ahdasta ja yksinäistä. Sellaista on elämä sian, ketun tai supikoiran kotona, päivästä päivään.

Ongelma: tehotuotannolle annetaan periksi 

Uutta eläinsuojelulakia on valmisteltu jo kymmenen vuotta. Siitä on saatu yksi kehno esitys, joka kaatui edellisen hallituksen mukana. Ehkä hyvä näin, ajateltiin. Nyt meillä on uusi, eläinmyönteisempi hallitus. Voisiko uusi lakiesityskin olla edellistä parempi eläimille? Valitettavasti asia ei ole aivan näin suoraviivainen.  

Uusi eläinlakiesitys on tulossa lausunnoille pian. Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista sisältää tietojemme mukaan pieniä parannuksia verrattuna edelliseen versioon. Nämä parannukset vaikuttavat osaan eläimistä. Silti edelleen olisi sallittua esimerkiksi pitää sikaa porsimishäkissä ja kasvattaa kettuja ja minkkejä alle neliömetrin kokoisissa häkeissä niiden turkkien vuoksi. Uusien parsinavetoiden rakentaminen saatetaan kieltää, mutta vanhat parsinavetat ovat käytössä edelleen pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniä. Pihatoissa – eli navetoissa, joiden seinien sisällä naudat voivat liikkua – eläville eläimille ei säädetä ulkoiluvelvoitetta ollenkaan. Toisin sanoen lain näkökulmasta on mahdollista, että pihattonaudat eivät pääse koskaan ulos, vaan sisällä vapaasti kävelyn katsotaan riittävän. 

Suomi häviää eläinsuojelussa naapureille

Useassa verrokkimaassa on jo tehty päätöksiä eläinten paremman hyvinvoinnin eteen tai kielletty epäeettisiksi miellettyjä tuotantotapoja. Eläinlaki ei ota Suomessa mitään kantaa turkistarhaukseen, vaikka monessa muussa maassa on tehty päätöksiä alan lopettamisesta epäeettisenä.  

Kettutarhaus on Tanskassa ja Norjassa siirtymäajalla kielletty, Ruotsissa se loppui hyvinvointivaatimuksen kiristysten myötä. Suomessa hyvinvointiparannuksia ei halutakaan tehdä, koska ne käytännössä tulisivat lopettamaan alan. Supikoiria ei saa tarhata Norjassa eikä EU:ssa lainkaan. Poikkeuksen tähän muodostavat Suomi ja Puola, joissa supikoirien tarhaus jatkuu erillisen poikkeusluvan varjolla.  

Kuvaan on koottu vertailua Pohjoismaiden eläinsuojelulainsäädännöstä. Suomi on monella mittarilla jäänyt jälkeen.

Sikojen porsitushäkit on kielletty Norjassa ja Ruotsissa, tiineytyshäkit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa lakiin on mahdollisesti tulossa tiineytyshäkkien kielto, mutta pitkällä 15 vuoden siirtymäajalla. Ja emakko joutuu silti viettämään porsitushäkissä ison osan elämästään juuri silloin, kun sillä olisi suurin tarve olla poikasilleen äiti, hoivata niitä ja rakentaa turvallista pesää. 

Lähes 140 000 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan porsitushäkkien, parsinavetoiden ja turkistarhauksen täyskieltoa eläinsuojelulakiin. Suomalaisista 85 % on sitä mieltä, että eläinten pitää saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.  

Ratkaisu: kestävä muutos kohti maailmaa, jossa häkki ei ole kenenkään koti

Sinun avullasi jatkamme työtä, joka auttaa eläimiä. Huolehtivaista sikaemoa tai uteliasta kettua. Askelia kohti Suomea, jossa eläinten oikeudet ovat totta, voidaan ottaa heti. 

Teemme työtä, jonka päämääränä on päästä eroon emakkohäkeistä, kieltää turkistarhaus, etsiä eläintuotannolle kestävän siirtymän vaihtoehtoja ja taata pakollinen ulkoilu ja laidunnus kaikille lypsylehmille. Yhdessä voimme vaatia eläimille häkkiä parempaa elämää. 

Teemme pysyvää, kestävää muutosta eläinten hyväksi. Kampanjoimme ja vaikutamme, jotta eläimiä koskevat lait muuttuvat. Me toimimme eläimistä välittävien ihmisten äänitorvena. Viemme heidän viestinsä sinne, missä valta sijaitsee.

Ethän enää odota? Tee tärkeä lahjoitus ja auta eläimiä tänään!  

Kuvat: Andrew Skowron, Veikka Lahtinen, Getty Images

Ajankohtaista Animalialta