Kysely: 74 % suomalaisista haluaa eläinten itseisarvon lakiin

Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja siksi eläinten itseisarvo tulisi kirjata lakiin. Suomalaiset haluavat myös eläimille mahdollisuuden toteuttaa lajityypillistä käytöstään sekä korvata eläinkokeet menetelmillä, joissa eläimiä ei käytetä hyväksi.

Suomalaisten asenteita eläinten oikeuksista, eläinkokeista, eläintuotannon tukemisesta ja lihansyönnistä selvittänyt kysely on osa Suomessa ensimmäistä kertaa julkaistavaa eläinoikeusraporttia. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.

Eläinoikeusgallupin mukaan 85 % suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Vastaajista 74 % on osin tai täysin sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja eläinten itseisarvo tulisi siksi kirjata lakiin. Aiemmin teetetty kysely kertoo, että nykyistä turkistarhausta myös vastustaa kansalaisten selvä enemmistö. Eläinsuojelulain uusi luonnos on tulossa tällä hallituskaudella lausunnoille ja myös turkisasetus tullaan käsittelemään Animalian tietojen mukaan pian.

“Kansalaisten näkemysten pitäisi näkyä, kun eduskunta käsittelee turkisasetusta ja uutta eläinsuojelulakia. Nykyisellään eläinsuojelulaki tai turkisasetus ei takaa eläimille oikeutta lajityypillisiin tarpeisiin. Turkiseläimet elävät pienissä häkeissä ja siat ja lehmät viettävät suuren osan elämästään liikkumisen estävissä rakenteissa. Nyt saatu kyselytieto vahvistaa sitä tosiasiaa, että eläimiä on kohdeltava paremmin. Julman turkistarhauksen on loputtava ja parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä ensi tilassa”, Animalian vaikuttamistyön asiantuntija Veikka Lahtinen kertoo.

Eläinten oikeuksien suosiosta kertoo myös vastaajien suhtautuminen eläinkokeisiin. Vastaajista 78 % oli osin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”eläinkokeet tulisi asteittain korvata tutkimusmenetelmillä, joissa ei käytetä eläimiä hyväksi”. Tulos kertoo, että eläinkokeet koetaan moraalisesti hyvin ongelmallisiksi siitäkin huolimatta, että lääketiede nojaa niihin tällä hetkellä vielä voimakkaasti.

Lihansyönti ja maataloustuet jakoivat vastaajia

Vastaajat suhtautuivat kyselyssä varovaisen positiivisesti maataloustukien suuntaamiseen nykyistä enemmän kasviperäisen tuotannon kehittämiseen. Vastaajista 53 % oli samaa mieltä väitteestä ”maataloustuet tulee suunnata nykyistä enemmän kasviperäisen ruoantuotannon kehittämiseen eläintuotannon tukemisen sijaan”.

Myös lihan kokonaiskulutuksen vähentäminen sai enemmistöltä kannatusta. Vastaajista 66 % oli joko osin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”lihan kokonaiskulutusta tulisi vähentää eläintuotannon aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja luonnonvaraisten lajien kadon torjumiseksi”.

”Lihan kokonaiskulutus on ollut keskustelussa muun muassa Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden yhteydessä. Hallitusohjelmassa mainitaan kasviperäisen tuotannon lisääminen. Kasvissyönti on poliittisesti jonkin verran polarisoitunut ilmiö ja se saattaa näkyä myös näissä vastauksissa. Eläintuotantoon liittyvät kysymykset yhdistyvät helposti vastaajien mielissä kaupunkien ja maaseudun väestön tai liberaalien ja konservatiivisten arvojen vastakkainasetteluun”, Lahtinen sanoo.

Eläinoikeusgallupin vastaukset tukevat aiempaa käsitystä, jonka mukaan eläinten kohtelu on suomalaisille tärkeä asia. Vuonna 2016 julkaistun Eurobarometrin mukaan 90 % suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin. Suomalaisista 99 % ilmoitti tuolloin pitävänsä eläinten hyvinvointia tärkeänä asiana.

Lisätiedot:


Veikka Lahtinen
Vaikuttamistyön asiantuntija, Animalia
Puh. 040 590 5575
Veikka.lahtinen@animalia.fi

Eläinoikeusgallup on osa Animalian Eläinoikeusraporttia, jota esitellään Eläinten oikeudet 2020-luvulla -webinaarissa 24.3.


Lisätietoa webinaarista.

Raportti tulee luettavaksi osoitteeseen animalia.fi/elainoikeusraportti

Eläinoikeusgallupin on tilannut Animalia ja toteuttanut Taloustutkimus tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1011 henkilöä. Tutkimus on tehty atk-avusteisena puhelinhaastatteluna osana Taloustutkimuksen Telebus-tiedonkeruuta. Haastattelun kohderyhmä on 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Kuva: Andrew Skowron