Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta poikkeusluvalla sallittavasta ahman metsästyksestä metsästysvuonna 2017–2018

Viitaten lausuntopyyntöön Dnro 1874/01.03/2017

Animalia haluaa jättää lausuntonsa ministeriölle koskien ahman metsästystä poikkeusluvalla pohjoisella ja itäisellä poronhoitoalueella.

Ahman metsästys sallittiin ensimmäisen kerran vuosikymmeniin viime vuonna. Luvat käytettiin nopeasti asetuksen voimaantulon jälkeen, mutta silti kaksi ahmaa ammuttiin vielä maaliskuun puolella, jolloin ahmoilla on jo erittäin todennäköisesti poikaset pesässä.

Ahma synnyttää poikaset helmi-maaliskuussa. Ehdotetussa asetuksessa ahman metsästys sijoittuisi jälleen myös tähän ajankohtaan. Käytännössä metsästystilanteessa on hyvin vaikea varmistua siitä, ettei tähtäimessä olevalla eläimellä ole pentuja ruokittavanaan. Kun imettäviä emoja joutuu ammuttavaksi, nääntyvät niiden pennut pesässä kuoliaiksi. Tämä on merkittävä eläinsuojelullinen ongelma.

Ahma on erittäin uhanalainen laji. Sen kanta Suomessa on kasvanut viime vuosina. Silti esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ahmojen pysyvä kanta on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Kannan kasvu on tapahtunut pääosin muissa osissa maata kuin poronhoitoalueella, joten on kestämätöntä perustella ahmojen metsästystä poronhoitoalueella kannan kasvuun vedoten.

Suomessa maksetaan vuosittain porotaloudelle miljoonia euroja korvauksia petovahingoista. Syksyllä 2016 julkaistussa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että lähes kolmasosa ilmoitetuista vahingoista ei näytä olevan petojen aiheuttamia. Petokorvauksia yritetään mahdollisesti saada myös poroista, jotka ovat kuolleet esimerkiksi nälkään. Mielestämme metsästyksen sijaan tulisikin keskittyä erävalvonnan ja petovahinkojen maastotarkastusten lisäämiseen, jotta petovahinkojen määrästä saadaan totuutta vastaava kuva. Näin myös petokorvausten kustannuksia saadaan todennäköisesti vähennettyä. Myös salametsästykseen estämiseen olisi panostettava nykyistä enemmän, sillä ahmoja metsästetään myös salaa.

Ruotsissa maksetaan petokorvauksia, jotka perustuvat alueen suurpetojen lukumäärään. Katsomme, että Suomessakin tulisi siirtyä korvausjärjestelmään, jossa poronhoitoalueella maksetaan reviirikohtaista, pentueisiin perustuvaa korvausta, kuten maakotkan kohdalla jo tehdään. Tämä on kestävä tapa niin ahmojen kuin poronhoitajienkin kannalta ja vähentäisi riskejä korvausjärjestelmän väärinkäytöstä.

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi ahman metsästystä poikkeusluvin ei tulisi mielestämme sallia.