Turkistarhausalan merkitys paikallisella tasolla

Työllistävä vaikutus

Turkistarhauksen merkitys korostuu alue- ja paikallistalouden tasolla. Kuntakohtainen tarkastelu osoittaa, että sekä yritysten lukumäärällä että henkilötyövuosina mitattuna turkistarhaustoimintaa on absoluuttisesti eniten Uusikaarlepyyssä (199 henkilötyövuotta, 118 yritystä). Henkilötyövuosina mitattuna tarhausta on seuraavaksi eniten Kalajoella, Kauhavalla, Kaustisissa, Pietarsaaressa ja Lappajärvellä (kussakin 50–75 henkilötyövuotta). Vastaava järjestys tarhojen lukumäärällä mitattuna on Kauhava, Vöyri, Kaustinen, Kalajoki ja Korsnäs (kussakin 40–60 tarhausyritystä).

Turkistarhauksen suhteellinen työllistävä vaikutus on suurin Halsualla. Muita kuntia, joissa turkistarhauksen suhteellista työllistävää vaikutusta voidaan pitää merkittävänä, ovat Korsnäs, Lappajärvi, Uusikaarlepyy sekä Evijärvi.

Tarhaustoiminnan absoluuttisen työllistävän vaikutuksen lisäksi voidaan tarkastella myös suhteellista työllistävyyttä vertaamalla turkistarhaustoimialan kuntakohtaisia työssäkäyntilukuja kuntien laskennallisten työpaikkojen määrään. Työpaikkojen laskennallinen määrä on yhtä kuin tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärä riippumatta siitä, ovatko nämä töissä osa- vai kokoaikaisesti, pysyvästi vai tilapäisesti. Nämä kaksi lukua ovat siten verrattavissa keskenään.

Turkistarhauksen suhteellinen työllistävä vaikutus on suurin Halsualla, missä tarhaustoimialan osuus on 6,6 prosenttia kunnan laskennallisista työpaikoista. Muita kuntia, joissa turkistarhauksen suhteellista työllistävää vaikutusta voidaan pitää merkittävänä, ovat Korsnäs (5,7 %), Lappajärvi (5,1 %), Uusikaarlepyy (4,5 %) sekä Evijärvi (4,5 %).

Kuntien saamat verotulot

Osakeyhtiömuotoiset turkistarhat maksavat tuloksestaan yhteisöveroa valtiolle, joka palauttaa tästä verokertymästä kunnille tietyn jako-osuuden. Vuonna 2019 kuntien jako-osuus yhteisöverosta oli noin kolmasosa (Verontilityslaki 532/1998). Näillä tiedoilla voidaan laskea osakeyhtiömuotoisten turkistarhojen maksamista yhteisöveroista se osuus, joka on palautettu sijaintikunnille, ja suhteuttaa tämä summa kunkin kunnan saamaan yhteisöveron kokonaisjako-osuuteen. Turkistarhauksen osuus yhteisöverokertymästä on merkittävin Uusikaarlepyyssä (3,4 %), Lappajärvellä (3,0 %), Evijärvellä (2,8 %), Kaustisissa (2,4 %) ja Kauhavalla (2,2 %).

Turkistarhoille palkatut työntekijät puolestaan maksavat palkkatuloistaan ansiotuloveroa. Oletetaan, että yhden työntekijän ansio on keskimäärin 29 000 euroa/vuosi. Tällä palkkatasolla kunnallisveroa maksetaan 19,88 prosenttia. Näillä tiedoilla saadaan laskettua arvio turkistarhaustoimialan palkansaajien tuottamasta kuntakohtaisesta ansiotuloverokertymästä. Kun tämä arvio lasketaan yhteen kuntakohtaisen yhteisöverotuoton kanssa ja jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan arvio turkistarhauksen tärkeimmistä verotuottoeristä per asukas. Turkistarhauksen tuottamilla yhteisö- ja ansioverotuloilla on suhteellisesti eniten merkitystä Halsualla (146 €/as.), Lappajärvellä (87 €/as.), Uusikaarlepyyssä (65 €/as.) ja Evijärvellä (31 €/as.).

Todellisuudessa turkistarhauksesta kunnille kertyvät verotulot ovat todennäköisesti jonkin verran yllä esitettyjä lukuja suurempia, sillä yhteisö- ja ansioverojen lisäksi turkistarhayrittäjät maksavat kiinteistöveroa ja omasta yrittäjätulostaan ansio- ja pääomatuloveroa. Kiinteistöveron osuus kokonaissummasta on kuitenkin pieni. Yrittäjätulon suuruutta ei puolestaan voi arvioida ilman yksityiskohtaista useamman vuoden kirjanpitoaineistoa. Turkistarhaustoimialan huonon taloudellisen tilanteen huomioiden ei esimerkiksi voi olettaa, että jokainen yrittäjä olisi pystynyt maksamaan itselleen ansio- ja/tai pääomatuloa.

Tämä raportti on eläinoikeusjärjestö Animalian toimeksiannosta toteutetun selvityksen tiivistelmä turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Lyhennetty versio ei sisällä yksityiskohtaisia esittelyjä turkistarhapaikkakuntien elinkeinorakenteesta eikä rahoitusinstrumenttien ja tukimekanismien luetteloa. Koko raportti aineistotietoineen, kuvioineen, alaviitteineen ja lähteineen on ladattavissa PDF-muodossa vasemmasta sivuvalikosta.