Puoluekysely EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännöstä

Eduskuntapuolueiden eläinten hyvinvointiin liittyvissä näkemyksissä on suuria eroja. Asia ilmenee SEY Suomen eläinsuojelun ja Animalian tekemästä EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöön liittyvästä kyselystä.

EU uudistaa parhaillaan eläinsuojelulainsäädäntöään. Eläinasiajärjestöt kysyivät eduskuntapuolueiden kantoja 18:aan keskeiseen tulevan vaalikauden eläinpoliittiseen kysymykseen. Hallitus päättää Suomen kannoista EU-lainsäädäntöön, joka vaikuttaa miljardien eläinten elämään vuosittain.

Voit ladata kyselyn vastaukset pdf:nä tästä.

1. Turkistarhaus aiheuttaa vakavia ongelmia niin eettisesti, kansanterveydellisesti kuin ympäristönsuojelullisestikin. Siinä missä domestikoituneiden kotieläinten hyvinvointia on mahdollista parantaa merkittävästi, on se käytännössä mahdotonta turkistarhoilla tarhattujen villieläinten kohdalla. EU:n tulee kieltää turkistarhaus sekä kieltää tarhattujen turkistuotteiden myynti EU:n markkinoilla.

VAS: Täysin samaa mieltä

Turkistarhaus on kiellettävä niin Suomessa kuin Euroopassa. Turkistarhaajien siirtymistä muille elinkeinon aloille on tuettava. Turkistarhauskieltoja asetetaan nyt yhä useammassa Euroopan maassa sen vakavien eläineettisten ongelmien vuoksi. Uutiset turkistarhoista koronaviruksen levittäjinä nostivat myös esille, kuinka intensiivinen eläintuotanto on uhka ihmisillekin. Kyselytutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista ei hyväksy nykymuotoista turkistarhausta.

PS: Täysin eri mieltä

Mikäli koko EU:ssa kiellettäisiin turkistarhaus johtaisi se vain siihen, että tuotanto siirtyisi Kiinan kaltaisiin maihin, joissa eläinten oikeuksiin ei kiinnitetä mitään huomiota. Turkisalalla on tietenkin pidettävä huolta siitä, että eläintenpidossa noudatetaan tiukkoja standardeja.

SDP: Täysin samaa mieltä

SDP:n mielestä tuotantoeläinten hyvinvointi ja eettinen kohtelu on turvattava lainsäädännöllä. Suomessa tulee laatia turkistarhauksen lopettamiseksi ohjelma, joka myös turvaa turkistuottajille uudelleenkoulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Euroopan tulee siirtymäaikojen puitteissa toimia samalla tavalla, kuten monessa EU-maassa on jo tehty. Koronapandemia on vähentänyt turkistarhausta Euroopassa ja useat tarhat ovat lopettaneet toimintansa. Euroopan komission arviointi eläinten hyvinvointia koskevasta lainsäädännöstä antaa mahdollisuuden edistää turkistarhauksen kieltämistä EU-tasolla.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Eläinten kasvattaminen pienissä häkeissä turkisten tähden ei ole oikein ja aiheuttaa eläimille vakavaa kärsimystä, sairauksia ja muita hyvinvointiongelmia. Turkistarhaus on taantuva ala kaikkialla Euroopassa. Lisäksi turkistarhauksesta aiheutuu hiilipäästöjä, ympäristöongelmia ja turvallisuusriskejä eläimistä ihmisiin tarttuvien sairauksien muodossa. Sekä turkistarhaus että turkisten myynti tulisi kieltää koko EU:ssa.

Suomessa turkistarhauksen jatkuminen on ristiriidassa juuri hyväksytyn eläinten hyvinvointilain hengen kanssa, ja Suomesta on vaarassa tulla turkistarhauksen osalta Euroopan takapajula.

KESK: Täysin eri mieltä

Keskusta haluaa kehittää turkistarhausta Suomessa laillisena elinkeinona. Turkistarhaus on maassamme tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa ja niin sen pitääkin olla. Säännöt eläinten hyvinvoinnille on Suomessa EU:n keskiarvoa tiukemmat.

Keskusta korostaa, että eläinten hyvinvoinnista on aina huolehdittava tinkimättömästi. Jos epäkohtia esiintyy, niihin on puututtava viipymättä ja korjattava ne. Eläinten hyvinvointia tulee entisestään parantaa, ja se on mahdollista vain siten että pidämme kiinni kotimaisesta tuotannosta. Turkistarhauksen tuotteista suurin osa menee vientiin. Toiminnan kieltäminen Suomesta ei poistaisi globaalia kysyntää.

Vuosien varrella turkisalalla on lisätty virikkeitä ja eläinten käytössä olevaa pinta-alaa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhä tulee pohtia yhdessä turkiselinkeinon kanssa, millä uusilla toimenpiteillä lajityypillistä käyttäytymistä voidaan vielä paremmin mahdollistaa. Turkiseläinten jalostaminen liian suuriksi yksilöiksi ei ole hyväksyttävää.

Keskusta haluaa panostaa tutkimukseen, joka kohdistuu monipuolisesti tuotantoeläinten hyvinvointiin ja tuotannon ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi eläinten ravintoaineiden tarpeita vastaava ruokinta on keskeinen osa eläinten hyvinvointia.

KOK: Jokseenkin eri mieltä

—-

2. Häkkikasvatuksessa suuri määrä eläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita jää toteutumatta, riippumatta siitä onko häkissä virikkeitä vai ei. Häkkeihin perustuvat kasvatusjärjestelmät tulisi lopettaa EU:ssa vaiheittain.

VAS: Täysin samaa mieltä

Tuotantoeläinten liikkumista estävät rakenteet, kuten häkit tai parret, tulee kieltää. Kasvattaminen häkissä tai kytkettynä estää tuotantoeläinten hyvinvoinnille keskeistä sosiaalisuutta, liikkumista ja virikkeellistä elämää.

PS: Jokseenkin eri mieltä

SDP: Jokseenkin samaa mieltä

SDP:n mielestä hyvään eläinten kohteluun kuuluu lajityypillisestä käyttäytymisestä ja terveydestä huolehtiminen. Eläimiä tulee käsitellä aiheuttamatta tarpeetonta kärsimystä tai kipua. Sellaiset häkkeihin perustuvat kasvatusjärjestelmät, jotka eivät tue eläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita tulisi lopettaa siirtymäaikojen puitteissa ja vaiheittain.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Häkit, jotka ovat kokonaan verkko- tai ritiläpohjaisia, tulisi kieltää koko EU:ssa ja seuraavassa vaiheessa edetä kohti kaiken häkkikasvatuksen kieltoa.

KESK: Jokseenkin eri mieltä

On tärkeää, että eläinten mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen lisätään ja kehitetään. Vaihtoehtoja häkkikasvatukselle pannaan jo täytäntöön useissa jäsenvaltioissa.

EU on asettanut tiettyjä tuotantoeläinten häkkejä koskevia kieltoja, esimerkiksi vasikkakarsinoiden osittainen kieltäminen vuonna 2007, munivien kanojen virikkeettömien häkkien kieltäminen vuonna 2012 ja emakkokarsinoiden osittainen kieltäminen vuonna 2013 ja häkkien kieltäminen kokonaan luomutuotannossa kaikkialla EU:ssa.

Verkkopohjien ehdoton kielto ei ole mahdollista vaarantamatta joidenkin tuotantosuuntien kannattavuutta ja siksi Keskusta ei sitä kannata.

Mikäli kokonaisvaltaisesti häkkikasvatuksesta luovuttaisiin, sen on tapahduttava siirtymäajalla, jotta yrittäjillä on investointivarmuutta.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

On hyvä, että uudessa eläinten hyvinvointilaissa puututaan häkkikasvatukseen. Suunta on Suomessa oikea ja EU:ssa on järkevä mennä samaan suuntaan. On tärkeää vastata eläinten lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin sekä huolehtia kokonaisvaltiasesti eläinten hyvinvoinnista.

3. Vaikka kalojen on yleisesti tunnustettu olevan kipua ja kärsimystä kokevia eläimiä, nykyinen EU-lainsäädäntö ei suojele niitä lainkaan riittävästi. Tämä siitäkin huolimatta, että kaloja kasvatetaan EU:n alueella miljardeittain. Kaloja kasvatetaan ylitiheästi, likaisessa vedessä, täynnä loisia ja niitä altistetaan rutiininomaisesti kivuliaille ja stressaaville käsittelytavoille. Kalojen hyvinvoinnista tulisi säätää EU:n tasolla.

VAS: Täysin samaa mieltä

Kalastuksessa kalojen tarpeita ja hyvinvointia ei oteta riittävästi huomioon. Vapaa-ajan kalastuksessa ongelmia ovat esimerkiksi pyydystä ja päästä -kalastus sekä se, että kaloja ei lopeteta välittömästi. Kaloja jätetään myös tukehtumaan.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

Perussuomalaiset on jo pidempään vaatinut, että kalojen hiilidioksiditainnutus lopetetaan. EU-tason minimistandardit voivat olla hyväksyttävissä kaloille, jos niissä ei mennä liian yksityiskohtaiseen säätelyyn.

SDP: Jokseenkin samaa mieltä

Tuotannollisessa kalankasvatuksessa on otettava huomioon kalojen hyvinvointi ja lajiominaisuudet nykyistä paremmin huomioon. Erityisesti uhanalaisten vaelluskalakantojen säilyttäminen on varmistettava oikeanlaisella kalastuksen säätelyllä, ohjeistuksella ja riittävällä valvonnalla. Samalla on muistettava, että jäsenmaissa on usein parasta tietoa ja osaamista omaa kalapolitiikkaa koskien, ja kaikissa päätöksissä sekä niiden valmistelussa on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Kalat ovat tietoisia ja tuntoisia olentoja ja niillä on muiden eläinten tavoin myös lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, mitä ei tällä hetkellä juurikaan huomioida kalastuksessa tai kalankasvatuksessa. Kalojen hyvinvoinnista tulee säätää EU-tasolla, kunhan varmistetaan, että se ei johda heikennyksiin maissa, joissa standardit ovat jo korkeammat. EU-vaatimusten tulee olla minimivaatimuksia.

KESK: Ei samaa eikä eri mieltä

Kuluttajat kiinnittävät kasvavassa määrin huomiota eläinten hyvinvointiin ja tuotannon eettisyyteen myös kalankasvatuksessa. Tieteellinen näyttö ja ihmisten yleinen tietoisuus siitä, että kalat ovat kipua ja tuntemuksia aistivia eläimiä, on jatkuvasti lisääntymässä. Siksi kalanviljelyn käytöntöihin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Kyseessä on muihin perinteisiin eläintuotantojärjestelmiin verrattuna melko uusi ja hyvin monimuotoinen ala ja hyvinvoinnin parantamiseen käytettävä teknologia kehittyy kaiken aikaa.

Kalankasvatuksen olosuhteet eri massa tulee ottaa huomioon, mikäli EU-tasoiseen sääntelyyn päädytään.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Tietyistä standardeista on hyvä säätää sisämarkkinalla yhteisesti myös kalankasvatuksen osalta. On tärkeää huolehtia kalojen kestävästä kasvatuksesta, joka huomioi kalojen hyvät elinolosuhteet, asianmukaisen käsittelyn sekä ruokaturvan.

4. Tuotantoeläimillä on hyvin erilaisia lajikohtaisia tarpeita, mutta silti monia lajeja koskevat yleiset säädökset, jotka ovat riittämättömiä ja lisäksi vaikeita valvoa. EU:n tulisi valmistella ja ottaa käyttöön uudet lajikohtaiset vaatimukset lypsykarjan, sikojen, kalkkunoiden ja kanien kohdalla.

VAS: Täysin samaa mieltä

Vasemmistoliiton tavoite on turvata ja vakauttaa eläinten hyvinvointi osaksi oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Eläimille on taattava hyvä elämä, jossa oikeus käyttäytyä lajille ominaisella tavalla toteutuu.

PS: Ei samaa eikä eri mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

EU:ssa on jo nyt yhteisiä eläinten hyvinvointisäädöksiä, ja jo voimassa olevat lajikohtaiset vaatimukset ovat nostaneet eläinten hyvinvoinnin tasoa koko EU-alueella.

Mielestämme lajikohtaisia vaatimuksia tulisi laajentaa myös kysymyksessä mainittuihin eläinryhmiin, sillä niillä voidaan tutkitusti parantaa eläinten hyvinvointia.

VIHR: Täysin samaa mieltä

EU-tasolla tulee asettaa minimivaatimukset, mutta taantumista eläinten oikeuksissa ei tule sallia niille maille, jotka jo toteuttavat korkeampia standardeja. EU-tasolla säätämistä tulee siis tarkastella myös kriittisesti, sillä emme halua joutua tilanteeseen, jossa riittävän tiukkoja vaatimuksia ei saada ja on uhkana, että nekin maat taantuvat, joissa kansalliset vaatimukset ovat kovemmat. Erilaiset tuotanto-olosuhteet ympäri Eurooppaa tulee ottaa huomioon, mutta ne eivät saa olla esteenä eläinten hyvinvoinnin parantamiselle.

KESK: Jokseenkin eri mieltä

On tärkeää, että eläinten lajityypillistä käyttäytymistä tutkitaan ja siihen kiinnitetään huomiota lainsäädännössä. Eläimellä tulee olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Nykyisellään EU-lainsäädännössä on jo olemassa erityislainsäädännöt vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen suojelulle.

On totta, että EU-tasolla tarvitaan lainsäädäntöä erityisesti kanien osalta, sillä siitä on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA esittänyt huolensa.

Jos uusia vaatimuksia ja velvoitteita asetetaan, tulee varmistaa, että tiloilla on kyky sopeutua muutoksiin. Tämä edellyttää riittävän pitkiä siirtymäaikoja ja tukea tarvittaviin investointeihin.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että eläinten hyvinvointia parannetaan koko EU:ssa. Siksi lajikohtaisten vaatimusten on hyvä olla asianmukaisella tasolla myös EU:n yhteisinä. Uusien ohjeiden lisäksi pitää kiinnittää huomiota nykyisen ja tulevan lainsäädännön parempaan toimeenpanoon kaikissa jäsenmaissa.

5. Intensiiviset tuotantojärjestelmät, joita käytetään broilerituotannossa, aiheuttavat merkittäviä hyvinvointiongelmia ja kärsimystä eläimille. Useat yritykset ovat lähteneet mukaan eurooppalaiseen kanasitoumukseen. Tästä huolimatta lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tarvitaan broilerien hyvinvoinnin lisäämiseksi. EU:n lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulisi harkita eurooppalaisen kanasitoumuksen tavoitteiden käyttöönottoa (alhaisempi kasvatustiheys, monimuotoisempi kasvuympäristö ja luonnon valon tarjoaminen).

VAS: Täysin samaa mieltä

Kansallinen lainsäädäntö ei nykyisellään turvaa broilereiden hyvinvointia eläintiloilla.

PS: Ei samaa eikä eri mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

SDP:n mielestä EU-lainsäädännön uudistaminen on oikea aika käydä keskustelua nykyisestä tilanteesta ja harkita eurooppalaisen kanasitoumuksen tavoitteiden käyttöönottoa sekä sen mahdollista sovittamista kansalliseen tilanteeseen.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Kanasitoumus on hyvä esimerkki kansalaisyhteiskunnan yhteistyöstä yli rajojen. Sitoumuksen takana on laaja asiantuntemus eläinten hyvinvoinnista, joten sitä tulisi käyttää ainakin valmistelua osaltaan ohjaavana dokumenttina. Vihreät kannattaa kaikkia sitoumuksen toimenpiteitä.

KESK: Jokseenkin eri mieltä

Suomesta löytyy maailman terveimmät broilerit. Broilerin tuotanto Suomessa jo nyt osittain kanasitoumuksen mukaista. Esimerkiksi häkkejä tai monikerrosjärjestelmiä ei käytetä.

Eläintenhyvinvointilainsäädännön uudistaminen tulee perustua tieteelliseen näyttöön. EU-tasolla on vielä tehtävää broilerituotannon parantamisessa.

KOK: Täysin samaa mieltä

Sitoumus sisältää paljon hyviä tavoitteita ja niitä voidaan käyttää apuna EU-lainsäädännön uudistamisessa ottaen huomioon tuorein ja paras tieteellinen näyttö. Esitys tuskin toisi lisäarvoa Suomelle, sillä tuottajat ovat sitoutuneet jo tiukempiin vaatimuksiin. Eurooppalaiset sitoumukset toisivat eläinten hyvinvointia parantavia toimia käytäntöön lähinnä muille EU-maille ja on hyvä, että sisämarkkinoille eläinten hyvinvoinnin tasoa saadaan lähelle suomalaista vastuullista tasoa.

6. Silpomiset, kuten porsaiden kastraatio, kanojen nokkien typistys, sarvien poistaminen sekä hampaiden katkaisu tai hionta, tulisi kieltää EU:n tasolla.

VAS: Täysin samaa mieltä

Tuotantoeläimiä koskeva lainsäädäntö ei turvaa nautojen, sikojen, kanojen eikä broilereiden hyvinvointia eläintiloilla. Tuotantoeläimet eivät pysty toteuttamaan itseään lajille luontaisella tavalla ja myös osa hoitotoimenpiteistä, kuten porsaiden kirurginen kastraatio sekä vasikoiden nupoutus, tuottaa eläimille kipua.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

Mikäli kyseisillä toimenpiteillä ei ole lääketieteellistä tarpeellisuutta, tulisi ne kieltää lainsäädännön turvin.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Pääsääntönä kaikki silpomisen tulee kieltää. On kuitenkin jätettävä poikkeusmahdollisuus niitä tilanteita ja tapauksia varten, joissa eläinten nupoutus tai kastrointi tai muu kirurginen operaatio on tarpeen eläimen itsensä hyvinvoinnin vuoksi tai hyvinvointia edistävien pito-olosuhteiden mahdollistamiseksi. Toimenpiteiden tulee olla eläinlääkärin suorittamia ja kivunlievitys pakollista.

KESK: Jokseenkin samaa mieltä

Kanojen nokkien typistys, sikojen häntien typistys ja hampaiden katkaisu on jo nyt kiellettyä EU.ssa. Kuitenkin vain Suomessa ja Ruotsissa direktiivin poikkeusta ei käytetä.

Häiriökäyttäytyminen on yleensä seurausta ärsykkeistä ja on tärkeää, että eläinten hyvinvointiin panostetaan niin paljon, että kyseisiä toimia ei tarvitsisi tehdä.

Sarvien poistamisen estämikseksi jalostuksella voidaan suosia eläimiä, jotka ovat luonnostaan sarvettomia.

KOK: Täysin samaa mieltä

Turhaa kärsimystä aiheuttavat ja käyttäytymiseen vaikuttavat toimenpiteet tulisi olla kiellettyjä. Suomi on esim. hienosti esimerkillään näyttänyt, että hyvä eläintenpito mahdollistaa sen, että meillä ei saparoita leikata toisin kuin useissa muissa maissa.

7. Kaikkien EU-alueelle tuotavien eläinperäisten tuotteiden kohdalla tulisi vaatia samoja eläinten hyvinvointistandardeja, joita EU:ssa noudatetaan.

VAS: Täysin samaa mieltä

Ei ole perusteltua sen enempää eläinten hyvinvoinnin kuin myöskään eurooppalaisten yrittäjien kannalta, että hyvinvointistandardeja kierrettäisiin eläinperäisten tuotteiden maahantuonnilla EU:n ulkopuolelta.

PS: Täysin samaa mieltä

Ei ole hyväksyttävää, että EU:n ulkopuolelta tuodaan eläinperäisiä tuotteita, joita tarjotaan halvemmalla hinnalla, koska nämä maat eivät sovella yhtä tiukkoja standardeja teuraseläinten suhteen kuin EU-maat.

SDP: Täysin samaa mieltä

Kyllä. EU on valtava talousalue ja kauppapoliittinen mahti, minkä vuoksi se voi halutessaan vaikuttaa myös tuontimaiden lainsäädäntöön. Perusperiaate on, että jos haluaa myydä tuotteitaan EU-alueella, on noudatettava EU:n pelisääntöjä.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Sääntely on tehotonta, jos EU:ssa hyvinvointivaatimuksin tuotettujen tuotteiden kulutus vain vaihtuu ulkomaisiin tuotteisiin.

KESK: Täysin samaa mieltä

EU:n eläinten hyvinvointistandardit ja elintarviketurvallisuus ovat yhdet parhaimmista maailmassa, perustuen tiukkaan lainsäädäntöön. Niin maatalouden kilpailukyvyn kuin kuluttajanturvan näkökulmasta on tarpeellista, että yhteisiä tuotantonormeja vaaditaan niin EU:ssa kuin ulkopuolella tuotetuilta elintarvikkeita.

KOK: Täysin samaa mieltä

Kokoomuksen mielestä muiden maiden ei tulisi saada kustannuskilpailuetua eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.

Lainsäädännön lisäksi tulisi korkeampien hyvinvointistandardien merkintöjä kehittää ja saada korkeammat standardit ja niiden noudattaminen osaksi vastuulista kuluttajakauppatoimintaa, esim. tuoda esille suomalaiset saparolliset possut.

8. Tuotantoeläinten kuljetukset EU:sta kolmansiin maihin kestävät usein päiviä – jopa viikkoja – ja eläinten teurastustavat kolmansissa maissa ovat usein kestämättömiä. Elävien eläinten kuljetus kolmansiin maihin (Euroopan talousalueen EEA:n ulkopuolelle) tulisi kieltää EU:n alueella. Elävien eläinten sijaan tulisi kuljettaa lihaa, ruhoja sekä geneettistä materiaalia.

VAS: Täysin samaa mieltä

Tuotantoeläimiin suhtaudutaan hyödykkeinä tai raaka-aineina, joihin sovelletaan samanlaista liiketoiminta-ajattelua kuin mihin tahansa tuotantohyödykkeeseen tai teolliseen toimintaan. Eläinten kohtelun pitää perustua eläinten tietoisuuteen ja mielen kykyyn tuntea positiivisia ja negatiivisia tunteita.

PS: Täysin samaa mieltä

Pitkiä tuotantoeläinten kuljetuksia EU-alueelta esimerkiksi Turkkiin, jossa eläinten olosuhteet ovat surkeat, ei voi hyväksyä.

SDP: Täysin samaa mieltä

VIHR: Täysin samaa mieltä

Pääsääntönä on oltava elävien eläinten kuljetuksen kieltäminen EU:n ulkopuolelle ja varsinkin maihin, joiden eläinsuojelutaso ei vastaa EU-tasoa. Voi kuitenkin olla tarpeen jättää poikkeusmahdollisuus jalostukseen käytettävien eläinten viennille tarvittaessa sellaisiin maihin, joiden suhteen ei ole huolta kuljetuksen asianmukaisuudesta ja eläinten kohtelusta määränpäässä.

KESK: Täysin samaa mieltä

Kolmansiin maihin kohdistuviin kuljetuksissa on todettu olevan paljon ongelmia ja rikkomuksia. EU:ssa oleva lainsäädäntö suojelee sisämarkkinoilla kuljetettavia eläimiä hyvin, mutta useimmissa tilanteissa lainsäädäntö ei valitettavasti ulotu kolmansiin maihin tapahtuviin kuljetuksiin.

Kuljetusmatka, odotuksineen ja uudelleen lastauksineen on raskas ja stressaava eläimelle.

KOK: Täysin samaa mieltä

Tapauskohtaista harkintaa pitää kuitenkin kyetä käyttämään jalostuseläinten osalta.

9. Jotta ihmisten ja eläinten terveys ja hyvinvointi huomioidaan tehokkaasti uudistettavassa kuljetusasetuksessa, tulisi matka-aikojen enimmäispituuksia määritettäessä huomioida eläinten lajikohtaiset tarpeet. Kuljetusajat tulisi rajoittaa 8 tuntiin lampailla, naudoilla sekä sioilla ja 4 tuntiin kanoilla sekä kaneilla.

VAS: Täysin samaa mieltä

Kuljetusaikoja tulee rajoittaa eläinten lajikohtaiset tarpeet määrittävän tutkimustiedon perusteella.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

Perussuomalaisten mielestä on tärkeää edistää pien/tilateurastamoiden käyttöä, jolloin päästään eroon eläimille kärsimystä aiheuttavista pitkistä teuraskuljetuksista.

SDP: Täysin samaa mieltä

VIHR: Täysin samaa mieltä

Pitkät kuljetukset aiheuttavat eläimille stressiä, ahdistusta ja usein myös kipuja. Tilan puute ja vieras ympäristö lisäävät henkistä ja fyysistä kärsimystä. Kuljetusaikojen rajoittamisen lisäksi EU:ssa on parannettava sääntelyn noudattamisen valvontaa, sillä rikkomukset kuljetuksissa ovat yleisiä.

KESK: Täysin eri mieltä

Eläinten kuljetuksiin pitää kiinnittää huomiota, mutta sen sijaan että asetetaan tuntirajoituksia eläimen kuljetukseen tulee huomio kiinnittää enemmän kuljetusolosuhteisiin, että vettä on saatavilla, ilmanvaihto on toimiva ja eläimellä on turvallinen ympäristö, jotta se ei vahingoita itseään.

Pitkien välimatkojen ja harvaan asuttuna maana Suomen olosuhteisiin tiukka tuntirajoitus ei toimisi. Suurin stressi eläimelle koituu kuljetusvälineeseen lastaamisesta tai sen purkamisesta. Myös tautiriskin pienentämiseksi niin sanottuja kokoomisalueita tulisi välttää.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Kuljetusaikojen tulee olla mahdollisimman lyhyet ja myös kuljetuksissa eläinten lajikohtaisia tarpeita tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan. Teurastamokuljetusajoissa on otettava huomioon pitkät välimatkat esimerkiksi Suomessa sekä kaluston laatu. Ei voi olla niin, että esimerkiksi lähiteurastamon lopettaessa tuottajalla ei olisi mahdollisuutta toimittaa eläimiä kauemmaksi. Lisäksi esim. jalostustoiminta ei saa vaarantua.

10. Nykylainsäädännössä lastausta ja purkua ei lasketa kuljetusaikaan. Kuljetusaikojen laskemisen tulee alkaa lastaamishetkestä ja loppua purkamisen päättyessä.

VAS: Täysin samaa mieltä

PS: Ei samaa eikä eri mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

VIHR: Täysin samaa mieltä

Niin lastaus, purku kuin itse kuljetuskin ovat eläimille stressaavia tilanteita, ja kaikki vaiheet pitäisi siten laskea mukaan. Poikkeuksia on oltava siltä varalta, jos esimerkiksi lastaus venyy ennalta-arvaamattoman syyn vuoksi: eläimiä ei tule kohdella kaltoin vain aikarajassa pysymisen tähden.

KESK: Jokseenkin samaa mieltä

Suomen laki eläinten kuljettamisesta tunnistaa jo kuljetusaikaan sekä lastaamisen että purkuajan. Maantieteelliset etäisyydet vaikuttavat väistämättä kuljetusaikoihin. Eläinten lastaus ja purku pitää tietenkin toteuttaa tehokkaasti ja eläimelle mahdollisimman vähän stressiä aiheuttaen. Kuljetusajan laskemisessa tulee huomioida alueelliset realiteetit.

KOK: Ei samaa eikä eri mieltä

Tärkeintä on katsoa kokonaisuutta. Sama sääntelykehikko näyttäytyy hyvin eri tavalla riippuen tuotantosuunnasta tai tilakoosta.

11. Vaikka EU:n kuljetusasetuksessa viitataan eläimiin, asetuksen sisältö ja tekniset vaatimukset on muotoiltu niin, ettei sitä voida panna täytäntöön kalojen osalta. EU:n kuljetusasetukseen tulisi sisällyttää kalalajeja koskevat säädökset.

VAS: Täysin samaa mieltä

Muu eläimiä koskeva lainsäädäntö, esimerkiksi kaloja koskevat lait, ei saa olla ristiriidassa eläinten suojelua tai perusoikeuksia määrittelevän lainsäädännön kanssa.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

Kuljetusasetukseen tulisi sisällyttää omat säädöksensä kaloille, tai yleisesti muokata asetusta niin, ettei se rajaa eläinlajeja ulos.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Kalat ovat tietoisia ja tuntoisia olentoja, ja kuljetukset aiheuttavat niille yhtä lailla stressiä kuin muillekin lajeille. Kalat jätetään usein erilaisista tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista säädöksistä ulkopuolelle, mutta kuljetusasetuksessa olisi nyt mahdollista hoitaa vähimmäissääntely kaikkien lajien osalta kuntoon kuljetusten osalta.

KESK: Ei samaa eikä eri mieltä

Kyseessä on muihin perinteisiin eläintuotantojärjestelmiin verrattuna melko uusi ja hyvin monimuotoinen ala ja hyvinvoinnin parantamiseen käytettävä teknologia kehittyy kaiken aikaa.

Mikäli erityistä lainsäädäntöä kalojen kuljetuksiin tehdään, pitää sen perustua tieteelliseen näyttöön.

Kalojen huonot kuljetusolot vaikuttavat tietenkin kalojen hyvinvointiin mm. stressiä lisäten. Jos säädöksiä laaditaan, tarvitaan pohjaksi lisää tutkimusta niistä tarpeista, joita kalojen kuljetukseen liittyy.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Myös kalojen osalta kuljetuksen periaatteista on perusteltua olla yhteinen yleislinja.

12. EU:n uuteen kuljetusasetukseen tulee kirjata eläinlajikohtaiset, parannetut tilavaatimukset sekä juotto- ja ruokintafasiliteetit vallitsevan tieteellisen käsityksen mukaisesti.

VAS: Täysin samaa mieltä

PS: Jokseenkin samaa mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

Kyllä. Kuljetusasetuksen täytäntöönpanossa tulee ottaa huomioon tilamuutoksien ja kaluston uusimisen vaatima siirtymäaika.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Kuten kaikessa eläintenpidossa, myös kuljetuksissa on syytä nojata tieteelliseen tietoon eri lajien tarpeista ja lajityypillisestä käyttäytymisestä.

KESK: Ei samaa eikä eri mieltä

Monessa EU-maassa on parannettavaa eläinten kuljetuskysymyksissä. Vaikka nykyinenkin lainsäädäntö määrittelee vaatimuksia lattiapinta-alalle, korkeudelle sekä juotto- ja ruokintafasiliteeteille, niiden täytäntöön panoa on tarkasteltava.

Uuden lainsäädännön EU-tasolla tulee perustua tieteelliseen näyttöön, mutta samalla toimet pitää olla kustannustehokkaita ja totetutettavissa. Suomessa on yksi tiukimmista ja juuri uudistettu eläinten hyvinvointilainsäädäntö. EU:ssa ja moni jäsenmaa voisi ottaa siitä mallia.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Kokoomus tukee tiedepohjaista sääntelyä, jolla turvataan eläinten hyvinvointi myös kuljetusten aikana.

13. Kananmunantuotannossa jokaista munijakanaa kohden yksi kukkotipu murskataan tai kaasutetaan kuoliaaksi. Kukkotiput ovat kananmunateollisuuden näkökulmasta turhia, koska ne eivät muni eikä niiden lihalla ole taloudellista arvoa. Tästä syystä kananmunantuotannossa tapetaan vuosittain 330 miljoonaa yhden päivän ikäistä kukkotipua. Untuvikot lajitellaan sukupuolen perusteella pian kuoriutumisen jälkeen. Kanatiput toimitetaan kananmunantuotantoon ja kukkotiput tapetaan. Uutta teknologiaa, kuten sukupuolen tunnistaminen jo munavaiheessa, on kehitteillä, ja esimerkiksi Ranska ja Saksa ovat jo kieltäneet käytännön. EU:n tulisi kieltää kukkotipujen tappaminen kananmunantuotannossa.

VAS: Täysin samaa mieltä

PS: Jokseenkin eri mieltä

Pidemmällä aikavälillä tällainen kielto voi tulla kysymykseen, kun uusi teknologia saadaan koko EU-alueella käyttöön kustannustehokkaasti.

SDP: Täysin samaa mieltä

VIHR: Täysin samaa mieltä

Kukkotipujen tappaminen on julma käytäntö, joka pitää saada loppumaan. Sille on jo olemassa vaihtoehtoja, joita kaksi EU-maata jo toimeenpanee menestyksekkäästi. EU:n eläinlainsäädännön uudistus on historiallinen tilaisuus kieltää tämä epäeettinen käytäntö kaikkialla EU:ssa.

KESK: Jokseenkin eri mieltä

Menetelmiä sukupuolilajittelun toteuttamiseksi jo haudontavaiheessa tutkitaan paljon. Teknologia kehittyy koko ajan. Tavoite kukkotipujen tappamisen kiellosta on kannatttava, mutta se vaatii toimivan teknologian.

Täyskiellon sijaan on tärkeää, että eläimen lopettaminen tapahtuu lainsäädännön mukaan ja siitä ei aiheudu eläimelle tarpeetonta tuskaa.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Teknologiaa on järkevä hyödyntää silloin, kun se tarjoaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa vastuullisemmaksi ja parhaimmillaan samalla hillitä tuottajan kustannuksia.

14. Hiilidioksiditainnutus korkealla hiilidioksidipitoisuudella on tällä hetkellä yksi yleisimmin käytetyistä sikojen tainnutusmenetelmistä EU:ssa. Hiilidioksiditainnutusta pidetään käytännöllisenä ja lihan laadun kannalta hyvänä. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSAn (European Food Safe Authority) mukaan menetelmä kuitenkin vaarantaa eläinten hyvinvoinnin ja siksi se tulisi korvata mahdollisimman pian vähemmän kipua aiheuttavilla vaihtoehdoilla. Hiilidioksidi aiheuttaa kipua, pelkoa ja tukehtumisen tunnetta, eikä hiilidioksiditainnutuksen aiheuttamia vakavia hyvinvointiongelmia ole mahdollista estää tai vähentää. Sikojen hiilidioksiditainnutus tulisi kieltää koko EU:n alueella.

VAS: Täysin samaa mieltä

Hiilidioksiditainnutus aiheuttaa tutkitusti sioille vakavaa kärsimystä. Menetelmän mukaisesti tainnutettavat siat kärsivät pelosta, kivusta ja stressistä.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

Perussuomalaiset kannattaa hiilidioksitainnutuksen korvaamista vähemmän kärsimystä aiheuttavilla keinoilla, kuten sähkö- tai mekaanisella tainnutuksella.

SDP: Täysin samaa mieltä

Sikojen hiilidioksiditainnutus tulee kieltää, ja panostaa muiden vaihtoehtojen kehittämiseen.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Hiilidioksiditainnutusta on pidetty humaanina ja nopeana keinona sikojen tainnuttamiseen. Todellisuudessa se aiheuttaa vakavaa kärsimystä, ja taintuminen voi pahimmillaan kestää jopa minuutteja eläimen tukehtuessa, pelätessä ja kokiessa kipua koko ajan. Lopetusasetus sallii useita tainnutusmenetelmiä, niiden joukossa myös vähemmän kärsimystä aiheuttavia vaihtoehtoja.

KESK: Jokseenkin eri mieltä

Tutkimusta parhaista tainnutustavoista tulee edistää EU:ssa. Tärkeintä tainnutustilanteessa on, että eläimelle ei aiheudu tarpeetonta tuskaa.

Eri tainnutustapojen hyvien ja huonojen puolien vertailua ja tutkimusta tarvitaan. Mikäli jokin yleisesti käytetty menetelmä päädyttäisiin kieltämään, on varmistettava, että alalla on riittävät edellytykset uusien menetelmien käyttöönottoon. Tämä edellyttää mm. riittäviä siirtymäaikoja.

KOK: Täysin samaa mieltä

15. Pakollinen videovalvonta kaikissa Euroopan Unionin teurastamoissa auttaisi varmistamaan, että eläinten hyvinvointimääräyksiä noudatetaan. Laissa tulee määritellä selkeät säännöt kuvamateriaalin tallentamiselle ja saatavuudelle sekä kameroiden sijoittamiselle. EU:n tulee velvoittaa teurastamot valvontakameroiden pakolliseen käyttöönottoon.

VAS: Täysin samaa mieltä

Esityksen mukaista videovalvontaa tulee selvittää. Tämä voisi parantaa eläinten hyvinvointia ja eläintuotannon läpinäkyvyyttä.

PS: Jokseenkin eri mieltä

Pakollinen videovalvonta ei ole paras keino parantaa teurastamoiden olosuhteita. Tärkeintä on, että kaikissa EU-maissa on eläinsuojeluviranomaisilla riittävät resurssit ja tarpeeksi tiheät tarkastusvälit teurastamoilla.

SDP: Täysin samaa mieltä

VIHR: Täysin samaa mieltä

Eläinsuojeluvalvontaa on lisättävä, sillä rikkomukset ovat yleisiä ja monin paikoin käytännöt eivät vastaa ajantasaista lainsäädäntöä. Valvontaa on helpotettava ja siihen osoitettava enemmän resursseja.

KESK: Ei samaa eikä eri mieltä

Tuotantoketjun luotettavuus ja läpinäkyvyys on olennainen osa eläintuotantoa. Tarkastuseläinlääkärit myös tarkkailevat eläintenhyvinvointia sekä teurastamotyöntekijöiden työskentelytapoja.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa Ruokaviraston päätöksellä videovalvonnan käyttöönoton.

Pakon sijaan, monet yritykset ovat jo oma-aloitteisesti asentaneet valvontakameroita teurastamoihin, mikä entisestään lisää omavalvontasuunnitelman läpinäkyvyyttä.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Teurastamoilla pitää olla viranomaisvalvontaa. On hyvä, että Suomessakin viranomaiset voivat ottaa valvontakamerat käyttöön ja myös lihatalot itse ovat ottaneet käyttöön tallentavaa kameravalvontaa. Valvonnan yksityiskohdista on hyvä säätää kansallisella tasolla, jotta eri jäsenmaiden toimintatavat saadaan huomioiduksi ja yksityisyydensuojasta huolehdittua asianmukaisesti.

16. Siipikarjan vesiallassähkötainnutus heikentää lintujen hyvinvointia monella tavalla. Tainnutusprosessin vaatima käsittely ja jaloista ripustaminen aiheuttavat linnuille huomattavaa kipua, kärsimystä ja vammoja. Tainnutusprosessi on epäluotettava, ja monet linnut saavat sähköiskun ennenaikaisesti tai välttävät koko tainnutuksen. Siipikarjan vesiallassähkötainnutus tulee kieltää EU:ssa ja parempia tainnutuskeinoja tulee kehittää.

VAS: Täysin samaa mieltä

Tuotantoeläimille tarpeettoman kivuliaista tainnutus- ja teurastusmenetelmistä on päästävä eroon.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

Vesiallassähkötainnutus tulisi kieltää ja panostaa muiden keinojen löytämiseen mahdollisimman pian.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Lintujen määrä ja liukuhihnamainen käsittely tehokkailla ja kiireisillä suurteurastamoilla on epävarma käytäntö, jossa tainnutuksen onnistumista on lähes mahdoton taata. On välttämätöntä etsiä keinot, joilla estetään kiireestä ja epävarmoista massateurastusmenetelmistä aiheutuva tarpeeton kärsimys.

KESK: Jokseenkin samaa mieltä

Siipikarjan tainnutusmenetelmät tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen ja se ei saa aiheuttaa tarpeetonta tuskaa eläimelle.

Eri tainnutustapojen hyvien ja huonojen puolien vertailua ja tutkimusta tarvitaan. Mikäli jokin yleisesti käytetty menetelmä päädyttäisiin kieltämään, on varmistettava, että alalla on riittävät edellytykset uusien menetelmien käyttöön ottoon. Tämä edellyttää mm. riittäviä siirtymäaikoja.

KOK: Täysin samaa mieltä

Eläimille ei tule käyttää tainnutusmenetelmiä, jotka aiheuttavat tarpeetonta kipua ja kärsimystä.

17. Kaikkien EU-alueelle tuotavien eläinperäisten tuotteiden tulisi noudattaa samoja eläinten teurastussäädöksiä, joita EU:ssa noudatetaan.

VAS: Täysin samaa mieltä

Ei ole tässäkään tapauksessa perusteltua sen enempää eläinten hyvinvoinnin kuin myöskään eurooppalaisten yrittäjien kannalta, että teurastukselle asetettuja säädöksiä kierrettäisiin eläinperäisten tuotteiden maahantuonnilla EU:n ulkopuolelta.

PS: Täysin samaa mieltä

Eläinten kärsimystä ei voida oikeuttaa kulttuurisilla tai uskonnollisilla käytännöillä esim. Halal-liha.

SDP: Jokseenkin samaa mieltä

Tällä hetkellä esimerkiksi rituaaliteurastusta koskeva lainsäädäntö vaihtelee EU:n sisällä. Yksi mahdollisuus olisi, että asiassa noudatettaisiin yhteistä minimisäätelyä.

VIHR: Täysin samaa mieltä

Tuontituotteiden ei tule saada huonommilla eläinten kohtelun standardeilla kilpailuetua.

KESK: Täysin samaa mieltä

EU:n eläinten hyvinvointi- ja tuotantostandardit ovat yhdet tiukimmista maailmassa, perustuen EU:n tiukkaan lainsäädäntöön. Elintarviketurvallisuudesta ei pidä luistaa.

Niin maatalouden kilpailukyvyn kuin kuluttajanturvan näkökulmasta on tarpeellista, että yhteisiä tuotantonormeja vaaditaan niin EU:ssa kuin ulkopuolella tuotetuilta elintarvikkeita.

KOK: Täysin samaa mieltä

18. Elävien eläinten teuraskuljetukseen liittyy vakavia eläinten hyvinvointiongelmia. Kokonaan tai osittain liikkuvien teurastamoiden käyttöönotto voi ehkäistä näitä ongelmia ja niistä voi olla hyötyä myös ympäristölle ja kuluttajille. Siirtyminen kohti kokonaan tai osittain liikkuvia teurastamoita tulee ottaa harkintaan EU:ssa.

VAS: Täysin samaa mieltä

On selvitettävä perusteellisesti mahdollisia menetelmiä tuotantoeläinten hyvinvointiongelmien ratkaisemiseksi.

PS: Jokseenkin samaa mieltä

SDP: Täysin samaa mieltä

VIHR: Täysin samaa mieltä

Liikkuvat teurastamot ovat moneen tilanteeseen hyvä ratkaisu, mutta niihin kannattaa siirtyä vain osittain tilanteissa, joissa niiden käyttö vähentää eläinten kärsimystä. Siirtyminen ole tarpeen niiden pysyvien teurastamojen osalta, jotka jo nyt toimivat moitteettomasti varmistaen eläimille hyvän kohtelun ja tuskattoman, nopean kuoleman, kuten monet pien- ja tilateurastamot.

KESK: Ei samaa eikä eri mieltä

Liikkuvien teurastamoiden asemaa on hyvä pohtia EU:n tasolla. Kuitenkin jäsenmailla on maantieteellisiä eroja, joten on jätettävä mahdollisuus valita jäsenmaatasolla parhaiten sopiva malli. Riippumatta siitä, onko teurastamo liikkuva vai paikallaan oleva, on ensiarvoista, että elintarviketurvasta ja -terveydestä pidetään kiinni.

Liikkuvat teurastamot ovat jo Suomessakin todellisuutta. Ne täydentävät kiinteitä teurastamoja mutta eivät kokonaan voi niitä korvata.

KOK: Jokseenkin samaa mieltä

Tilateurastuksen ja siirtyvien teurastamojen käyttöä pitää helpottaa. Kaikkia eläimiä koskevana ratkaisuna se ei kuitenkaan ole toimiva.

Kuva: Andrew Skowron