Eläinpoliittiset puoluekyselyt

Mitkä eläinasiat ovat puolueille tärkeitä? Miten puolueet toimivat eläinoikeuskysymysten edistämiseksi? Näitä pyrimme selvittämään puoluekyselyiden avulla.

Animalia on toteuttanut eläinpoliittisiin kysymyksiin liittyvän puoluekyselyn ensimmäisen kerran vuonna 2013. Puoluekyselyiden vastausten kautta on mahdollista seurata sitä, miten eri puolueiden näkemykset eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista ovat vuosien saatossa muuttuneet. Ensimmäiset kyselyt toteutettiin yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa.

Alta voit lukea vastaukset uusimpaan puoluekyselyyn. Voit myös ladata sen pdf-versiona tästä. Aiempien vuosien puoluekyselyiden vastaukset löydät pdf-muodossa Eläinpoliittinen puoluekysely 2025 -vastausten alta.

Näiden puoluekyselyiden lisäksi Animalia on toteuttanut SEY:n kanssa puoluekyselyn EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöön liittyen keväällä 2023. Sen tulokset voit lukea täältä.

Eläinpoliittinen puoluekysely 2025

Puolueet saivat vastata väitteisiin asteikolla täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasivat eläinoikeuspuolue, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.

1. Kasvipohjaisen ruoan tuotantoa tulisi tukea enemmän kuin eläinperäisen ruoan tuotantoa.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Tuotantoeläimillä on kaikkien muiden eläinten tapaan itseisarvo, jolloin niiden arvottaminen tuotantoeläimiksi palvelee vain ihmisen, ei kyseisten yksilöiden tarpeita. Eläinoikeuspuolue haluaa Suomeen kokonaisvaltaisen ruokapolitiikan uudistuksen. Eläintuotannon, mukaan lukien kalatalouden, tuista tulee luopua hallitusti ja siirtää tuet kasvituotantoon. Oikeudenmukaisen siirtymän hengessä osana ruokapolitiikan uudistusta eläintuottajille ja kalataloudelle tulee kehittää siirtymätuki ja velkojen anteeksianto-ohjelma

Keskusta: Täysin eri mieltä

Tärkeintä on tukien kohdentaminen nimenomaan aktiiviseen ruuantuotantoon, mikä on ollut Keskustan linjana pitkään. Keskusta katsoo, että sekä kasvis- että eläinperäinen kotimainen tuotanto ovat tärkeä osa maamme alkutuotantoa. Jo yksinomaan huoltovarmuuden takia molemmista on pidettävä huolta.

Kokoomus: Osittain samaa mieltä

Kokoomus kannattaa tukipolitiikan kehittämistä siten, että se tulevaisuudessa edistää terveyden ja ilmaston kannalta vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. On perusteltua esimerkiksi asettaa kasviproteiinit reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä

Ruokatuotannon tuki on tärkeä huoltovarmuuden näkökulmasta. Eläinpohjainen tuotanto tasapainottaa kasvipohjaisen tuotannon kausivaihtelua.

Mikäli selvitysten perusteella tämä tilanne muuttuu, esimerkiksi kasvituotannon vaihtelun vähetessä tai eläintuotannon kallistuessa ilmastosopimuksien takia, nykyistä jakoa voidaan tarkastella uudelleen.

Tukia on kuitenkin mahdollista kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Olemme esimerkiksi kannattaneet kasviproteiinin tuotannon korostamista, sillä sitä tarvitaan niin ihmisten kasvipohjaisessa ruokavaliossa kuin eläintuotannossa rehuna.

SDP: Osittain samaa mieltä

Tukia tulee suunnata nykyistä enemmän kasviperäisen ja luonnonmukaisen tuotannon tukemiseen ja viljelijöiden lisäkoulutukseen.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Tavoitteemme kasvipohjaisen ruoan tuotannon voimakkaampaan tukemiseen on linjattu mm. vasemmistoliiton vuoden 2022 eläinpoliittisessa ohjelmassa. Keskeisin toimenpide tuotantoeläinten hyvinvoinnin toteutumiselle on siirtyminen kasviperäiseen ruoantuotantoon maataloustukia kohdentamalla. Siirtyminen kasviperäiseen ruuantuotantoon vähentää tuotantoeläinten määrää, on tuotantoeläimiä arvostavaa ja on ympäristöystävällisempää.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Kasvipohjaisen ruoan tukeminen merkittävästi nykyistä voimakkaammin olisi panostus maatalouden ja ravinnon ympäristökuorman merkittävään laskuun. Se on myös panostus terveyteen ja eläinten hyvinvointiin. Maatalouden päästöt ovat Suomessa jauhaneet pitkään lähes paikallaan ja tarvitaan merkittäviä lisätoimia, jotta päästöt saadaan laskuun, tässä osana kasvipohjaisen ruoan ja ruokamurroksen tukeminen. Kasvipohjaisen ruoan kasvu on tulevaisuutta koko maailmassa, joten panostaminen kasvipohjaisen ruoan tuotantoon on myös taloudellisesti järkevää.

2. Suomen tulee laatia toimenpideohjelma eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämiselle.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Eläinoikeuspuolue kannattaa toimenpideohjelman laatimista eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteen onnistuminen vaatii suunnittelua ja eri toimenpiteiden käyttöä monella eri politiikan sektorilla. Poliittisen ohjauksen lisäksi eläinperäisen ruoan kulutusta voidaan vähentää kasvatuksen ja valistuksen, tuotannon ja kulutuksen uudelleenohjauksen sekä teknologisten innovaatioiden ja uutuustuotteiden avulla.

Keskusta: Osittain eri mieltä

Kasvisten käyttöä ruokavalioissa tulee lisätä jo terveydellisistä syistä. Parhaiten siihen päästään kehittämällä ja tarjoamalla hyvää kasvisperäistä suomalaista ruokaa. Ylhäältä määritelty ja julistettu ihmisten ruokatottumusten ohjaaminen ei ole kovin toimivaa. Ruokasuosituksia ja tietoa terveellisestä ravinnosta on olemassa paljon. Tärkeää on pienentää hävikkiruuan määrää, olipa se sitten eläin- tai kasvisperäistä.

Kokoomus: Osittain samaa mieltä

Kokoomus kannattaa tukipolitiikan ja julkisten hankintojen kehittämistä siten, että se tulevaisuudessa edistää terveyden ja ilmaston kannalta vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. On perusteltua esimerkiksi asettaa kasviproteiinit reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä

Emme toistaiseksi näe, että kulutustottumusten aktiiviselle muuttamiselle olisi riittäviä terveydellisiä tai taloudellisia perusteluita. Että toimenpideohjelma olisi tehokas, sen pitäisi puuttua tukien määriin tai hintoihin hyllyillä. Emme kannata tukirakenteen muutoksia tai ”lihaveroa”.

SDP: Täysin samaa mieltä

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Lihantuotanto kuluttaa valtavia määriä vettä ja maapinta-alaa rehun viljelyssä ja karjan laidunnuksessa verrattuna kasviperäisen proteiinin tuotantoon. Vastaavasti muiden eläinperäisten proteiinilähteiden kuten maitotuotteiden kasvihuonepäästöt ovat moninkertaiset verrattuna ravintoarvoiltaan vastaaviin kasviperäisiin tuotteisiin. Tämä pätee niin kotimaiseen kuin ulkomaiseen eläintuotantoon. Eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että kasviperäistä ruoantuotantoa lisätään ja tehostetaan huomattavasti.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

On kiistatonta, että eläinperäinen ruoka aiheuttaa keskimäärin merkittävästi enemmän päästöjä kuin kasvipohjainen. Myöskään tuotantoeläimet eivät voi hyvin tehotuotannossa, myöskään Suomessa. Siksi tarvitaan selkeät toimenpiteet, joilla tavoitetta eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämisestä edistetään. Tavoitteen edistämiseksi aloitettiin ilmastoruokaohjelman valmistelu edellisellä hallituskaudella, mutta se vesittyi erityisesti maatalousministerien vastustukseen.

3. Kuntien on puolitettava julkisten ruokailujen liha- ja maitohankinnat vuoteen 2030 mennessä.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Olemme kirjanneet tämän alue- ja kuntavaaliohjelmaamme. Ohjelmassa esitämme, että kuntien tulee sitoutua eri kansalaisjärjestöjen Puolet parempaa -kampanjan mukaisiin tavoitteisiin eli puolittaa eläinperäisten tuotteiden osuus hankinnoissa vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteiksi olemme ehdottaneet esimerkiksi kasvisruokapäivien lisäämistä ja korvaamalla lihaa sisältävien ruokien lihamäärästä puolet kasviproteiinilla.

Keskusta: Täysin eri mieltä

Keskusta haluaa, että julkisessa ruokailussa tarjotaan terveellistä ja monipuolista ruokaa, joka on vastuullisesti ja kestävästi tuotettua. Kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat osaltaan julkisia ruokahankintoja.

Kuntien on syytä välttää ulkomaisia raaka-aineita, joiden tuotannossa on käytetty menetelmiä, jotka ovat Suomen lainsäädännössä kiellettyjä. Siksi kotimaisten ja lähellä tuotettujen kasvisten, lihan, maitotuotteiden ja muiden elintarvikkeiden osuutta ruokailussa pitää yhä lisätä.

Kokoomus: Osittain eri mieltä

Poliitikkojen pitäisi jättää ruokailusuositukset ravitsemusasiantuntijoille, jotka toki yleisesti puoltavat lihan kulutuksen vähentämistä. On hyvä muistaa, että kasvisruokavalion suosion takana piilee valtava taloudellinen potentiaali. Tätä faktaa vasten on oikeutettua asettaa kasvis- ja hyönteisproteiini reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin. Kunnat voivat lisätä kasvisruokailun houkuttavuutta esimerkiksi sijoittamalla kasvisvaihtoehdon ensimmäiseksi ruokalinjastolla.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä

Julkiset keittiöt valmistavat lähes 400 miljoonaa ateriaa päivässä, päiväkodeista peruskouluihin. Vaikka ilmasto- ja eläinoikeusnäkökulmat on huomioitava, taloudelliset ja ravitsemukselliset perusteet eivät mahdollista noin isoa muutosta viidessä vuodessa.

SDP: Osittain samaa mieltä

Julkisissa ruokahankinnoissa tulee tukea ilmastoystävällistä ruokaa ja lisätä kasvipainotteisuutta. Hankinnoissa on suosittava kotimaista, luomua ja lähiruokaa sekä mahdollisimman lyhyttä ruokaketjua.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Eläinperäisten elintarvikehankintojen puolittaminen julkisessa ruokailussa on vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite. Eläinten oikeuksien toteuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on siirryttävä käyttämään yhä enemmän kasvispohjaisia tuotteista julkisten ruokapalveluiden hankinnassa ja tarjonnassa. Näiden osuutta on nostettava vähintään 50 prosenttiin hankinnoista.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Hankinnat ovat julkisen vallan merkittävimpiä paikkoja vaikuttaa ravitsemuksen haitallisiin vaikutuksiin ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille. Siksi on erittäin perusteltua, että ruokahankinnoissa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet eläinperäisten tuotteiden vähentämiselle. Julkisten hankintojen kautta voidaan myös rikkoa myyttejä ja stigmoja kasvipohjaisemman ruoan ympäriltä ja tutustuttaa suomalaisia laajemmin kasvipohjaisten vaihtoehtojen pariin.

4. Kunnissa on laadittava eläinten hyvinvointisuunnitelma, joka kattaa niin tuotanto- ja lemmikkieläinten kuin luonnonvaraistenkin eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Hyvinvointisuunnitelma on selkeä toimenpide, jolla kunnat voisivat ottaa enemmän vastuuta eläinten hyvinvoinnista omalla alueella. Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Kyseistä suunnitelmaa tulisi laajentaa kattavammaksi eläinten hyvinvointisuunnitelmaksi. Suunnitelmassa tulisi olla selkeät mittarit ja seurantamekanismit. Tämän lisäksi kuntien tulisi sisällyttää eläinvaikutustenarviointi osaksi päätöksentekoa, jotta eläinten näkökulma tulisi huomioiduksi vahvemmin osana päätöksentekoa.

Keskusta: Osittain samaa mieltä

Keskusta pitää eläinten hyvinvoinnin ylläpitämistä ja parantamista erittäin tärkeänä. Sen eteen on tehtävä myös konkreettisia tekoja. Eläinten hyvinvointisuunnitelma voi olla yksi hyvä lähtökohta tälle. Kunnissa on löydettävä toimivimmat keinot eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. On kuitenkin tärkeä pitää huolta myös siitä, että emme lisää kuntien hallinnollista taakkaa ja lisää niille tehtäviä ilman lisäresursseja.

Kokoomus: Osittain eri mieltä

Kunnan tulee tavoitella alueellaan eläinten hyvinvoinnin parantamista. Tuotanto- ja lemmikkieläinten hyvinvointisuunnitelma ei kuitenkaan ole vakiintunut tapa edistää eläinten hyvinvointia ja kunnan toimivallassa olevat asiat erityisesti tuotantoeläinten tai lemmikkien hyvinvoinnin lisäämiseksi ovat epäselvät.

Lemmikkieläinten hyvinvoinnista vastuussa on ennen kaikkea omistaja sekä eläintensuojelulainsäädäntö. Tuotantoeläinten kohdalla samoin eläinten hyvinvointiin vaikuttavat eniten omistaja sekä lainsäädäntö. Luonnonvaraisten eläinten kohdalla kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat selkeämmät ja luonnonvaraisten eläimien hyvinvointia kunta voisi suunnitelmalla edistää.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä

Suomessa on voimassa eläinten hyvinvointilaki, ja erilaisia normeja ja itsesääntelyä löytyy.
Ensin pitäisi varmistua, että kuntien suunnitelmille olisi todellista tarvetta ja oleellista vaikutusta. Muuten ne olisivat vain hallinnollista taakkaa ja turhaa politikointia, joita molempia pyrimme vähentämään, emmekä lisäämään.

SDP: Täysin samaa mieltä

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Myös valvontaeläinlääkärien edellytyksiä tehdä valvontatyötä on parannettava. On huolehdittava, että eläinlääkäripalvelut pysyvät kohtuuhintaisina. Kunnissa on perustettava eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin, johon kuuluvat eläinsuojelujärjestöt, poliisi ja paikallinen eläinsuojelu.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Eläinten hyvinvoinnissa, kuten monessa muussakin asiassa, vastuullisinta ja tehokkainta toimintaa on pyrkiä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Hyvällä suunnittelulla edistetään hyvinvointia ja ehkäistään ongelmia ja myös lisätään tietoutta eläinten hyvinvoinnista. Mikään suunnitelma ei ole hyvä ilman riittävää toimeenpanoa ja valvontaa. Siksi esimerkiksi valvontaeläinlääkäreiden resurssit ja jaksaminen tulee turvata.

5. Broilerien jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen tulisi puuttua.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Edeltäväkin eläinsuojelulaki mahdollisti viranomaisten puuttumisen haittaa aiheuttavaan jalostukseen, mutta esimerkiksi jättikettujen, broilerien ja koirien jalostukseen ei tästä huolimatta puututtu. Broilerien jalostus ja elinolosuhteet ovat täysin kestämättömällä pohjalla, ja niiden jalostus ja pitäminen tuotannossa tulisi kieltää ja tätä olemme esittäneet eduskuntavaaliohjelmissamme.

Keskusta: Täysin eri mieltä

Suomessa ei ole broilerin jalostustoimintaa, vaan ainoastaan kasvatusvaihe tapahtuu Suomessa. Broilerin kasvatus on Suomessa eläinten hyvinvointilainsäädännön mukaista ja erittäin tarkkojen tilojen terveydenhoitokäyntien valvontojen ohjaamaa tuotantoa. Suomalainen tuotantotapa on hyvinvointivaatimuksiltaan tiukempi, kuin mitä EU edellyttää. Jos epäkohtia kasvatuksessa esiintyy, niihin on puututtava välittömästi.

Kokoomus: Osittain samaa mieltä

Kokoomus yleisesti kannattaa tuotantoeläinten hyvinvointiin panostamista siten, että niiden olot olisivat mahdollisimman hyvät ja myös esimerkiksi jalostus pysyisi eettisesti kestävien rajojen sisällä.

Perussuomalaiset: Osittain eri mieltä

On selvää, että tuotantoeläimen elämä ja kuolema ei ole lemmikin tasolla. Myös luonnossa eläinten elämä ja loppu on usein karu. Samaan aikaan emme koe mielekkääksi tehostaa eläintuotantoa tarpeetonta kärsimystä aiheuttaen. On tärkeää, että laeista ja määräyksistä pidetään kiinni.

SDP: Täysin samaa mieltä

Suomalaisen eläintuotannon tulee olla eettistä ja kestävää, tietoa hyvinvoinnista ja käyttäytymistarpeista tulee hyödyntää päätöksiä tehtäessä.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Broilerien jalostus ja kasvatusolosuhteet ovat nykyisellään kestämättömiä ja yhteensopimattomia eläinten hyvinvointiin tähtäävien tavoitteiden ja toimien kanssa. On vähennettävä tuotantoeläinten määrää ja siirrytään kasviperäiseen ruoantuotantoon uudistamalla maatalouden tukipolitiikkaa.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Eläinten jalostamiseen tavoilla, jotka heikentävät niiden hyvinvointia tulisi kieltää. Tämä koskee sekä tuotantoeläimiä että lemmikkejä. Siipikarja on muutoinkin kaikkein heikoimmassa asemassa eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja lainsäädännön näkökulmasta ja siksi kanojen ja muiden lintujen hyvinvointia täytyisi edistää laajasti, myös Suomessa. Tuotannossa tulisi aina suosia eläinlajeja, rotuja ja kantoja, joille ei ole kehittynyt eläimen terveyttä tai hyvinvointia heikentäviä ominaisuuksia.

6. Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Eläinlaissa todetaan, että eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja että eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon fyysiset ja henkiset käyttäytymistarpeet. On selvää, että turkistarhaus on tätä vasten lain kirjaimen vastainen elinkeino. Viime eduskuntavaaliohjelmassa esitimme, että turkistarhaus tulisi lakkauttaa hallitusti siirtymäajalla Animalian teettämän Exit-raportin suositusten mukaisesti. Osana alan lakkauttamista turkistarhaukseen käytettävien siitoseläinten vieminen Suomesta muihin maihin tulisi lopettaa.

Keskusta: Täysin eri mieltä

Keskusta ei kannata turkistarhauksen, kuten ei minkään muunkaan laillisen elinkeinon kieltämistä. Turkisalan tulevaisuus määrittyy markkinoiden kysynnän mukaan. Toistaiseksi turkiksille on ollut kysyntää. Suurin osa tuotteista menee vientiin.

Turkisalan toimijoiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Lintuinfluenssan seurausten, alan yleiseen hyväksyttävyyteen liittyvien tekijöiden ja tarhaajien eläköitymisen myötä toimijoiden määrä tulee todennäköisesti laskemaan entisestään.

Turkistarhauksen kielto Suomessa ei poista turkisten kysyntää. Sen sijaan kansallisesti voimme vaikuttaa siihen, millaisissa pito-olosuhteissa ja miten turkiseläimiä kasvatetaan. Keskusta korostaa, että eläinten hyvinvoinnista on aina huolehdittava tinkimättömästi.
Vuosien varrella turkisalalla on lisätty virikkeitä ja eläinten käytössä olevaa pinta-alaa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhä tulee pohtia yhdessä turkiselinkeinon kanssa, millä uusilla toimenpiteillä lajityypillistä käyttäytymistä voidaan vielä paremmin mahdollistaa. Turkiseläinten jalostaminen liian suuriksi yksilöiksi ei ole hyväksyttävää.

Keskusta haluaa panostaa tutkimukseen, joka kohdistuu monipuolisesti tuotantoeläinten hyvinvointiin ja tuotannon ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi eläinten ravintoaineiden tarpeita vastaava ruokinta on keskeinen osa eläinten hyvinvointia.

Kokoomus: Osittain eri mieltä

Kokoomuksella ei ainakaan toistaiseksi ole kantaa, jonka mukaan turkistarhaus tulisi kategorisesti kieltää.

Kokoomus pitää tärkeänä, että turkisala kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi. Tämä tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin edistämistä seuraamalla systemaattisesti tuotantoeläinten terveyttä, kehittämällä mahdollisuuksia eläinten luonnonmukaiseen käyttäytymiseen sekä parantamalla virikkeitä.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä

Suomalainen turkistarhaus on liitännäiselinkeinoineen tärkeä työllistäjä Länsi-Suomessa. Turkistarhauksenkin toimintaa tulee jatkossakin laeilla ja määräyksillä säädellä niin, että eläinten hyvinvointi huomioidaan.

SDP: Täysin samaa mieltä

Kun päätetään turkistarhauksen lopettamisesta, niin sen yhteydessä huolehdittava turkistarhaajien uudelleenkoulutus- ja työllistymismahdollisuuksista.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Vasemmistoliitto on ajanut pitkään turkistarhauksesta luopumista siirtymäajalla. Tavoitteena on luopua turkistarhauksesta ja tukea tarhaajien siirtymistä muille aloille. Turkistarhauksessa esiintyy paljon eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten fyysisiä sairauksia, epämuodostumia sekä stereotyyppistä käyttäytymistä. Suurin osa suomalaisista tahtoo kieltää turkistarhauksen.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Turkistarhaus on Suomen eläinoikeudellinen häpeätahra. Tarhaus aiheuttaa todella valtavaa ja täysin tarpeetonta kärsimystä eläimille ja lopputuotteena on ylellisyystuotteita, joiden kysyntä on jo erittäin heikkoa. Turkistarhaus muodostaa myös merkittävän terveysuhan pandemiariskin vuoksi. Taloudellisestikin turkistarhaus rasittaa toistuvasti valtiontaloutta merkittävillä tukisummilla, joiden avulla pyritään esimerkiksi alentamaan terveysriskejä. Eläinten, ympäristön, kansanterveyden, alalla olevien ihmisten hyvinvoinnin ja valtiontalouden näkökulmasta vastuullisinta olisi aloittaa turkistarhauksen hallittu alasajo tavalla, joka tarjoaa turkistarhauksesta elantonsa saaville polun muiden töiden ja elinkeinojen pariin. Turkistarhaus on joka tapauksessa ajautumassa tiensä päähän ja kysymys on enää siitä tehdäänkö alasajo hallitusti vai hallitsemattomasti. Hallitsematon romahdus olisi kohtuutonta sekä ihmisille että eläimille.

7. Suomen on laadittava toimintasuunnitelma eläinkokeiden lopettamiseksi. Suunnitelman tulee sisältää konkreettiset askeleet ja aikataulu.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Eläinten koekäytön täysi lopettaminen on puolueemme periaateohjelmaan kirjattu tavoite. Sama päämäärä on myös EU:n koe-eläindirektiivillä. Direktiivistä huolimatta merkittävät askeleet eläinkokeiden lopettamista kohti ovat uupuneet niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Esimerkiksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisen rahoitus on valtion budjeteissa täysin riittämätön. Rahoitusta on huomattavasti lisättävä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja niiden vakiinnuttamiseen. Lisäksi eläinkokeita hyödyntävät teollisuuden ja tutkimuksen alat on ohjattava vaihtoehtoisen menetelmien käyttöön. Kansallisen suunnitelman laatiminen on ehdottomasti tarpeellista. Eläinkokeiden lopettaminen johtaa paitsi eläinten kärsimyksen vähentymiseen myös laadukkaampaan tutkimukseen.

Keskusta: Osittain samaa mieltä

Eläinkokeet ovat yhä tärkeitä etenkin sairauksien tutkimuksessa, lääkkeiden ja hoitojen kehittämisessä sekä niiden turvallisuuden varmistamisessa. Eläinkokeita ei tule kuitenkaan tehdä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönottoa pitää määrätietoisesti lisätä sitä mukaa, kun se on mahdollista. Eläinkokeiden pitää olla lainsäädännön ja tarkan valvonnan alaista toimintaa.

Kokoomus: Osittain samaa mieltä

Eläinkokeet on korvattava muilla vaihtoehdoilla aina, kun se on mahdollista. Loogista on, että tavoitteeseen pyritään suunnitelmallisesti.

Perussuomalaiset: Osittain eri mieltä

Eläinkokeille ei vielä löydy korvaavia vaihtoehtoja ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille tärkeissä asioissa. Pidämme kuitenkin tärkeänä jatkaa vaihtoehtoisten menetelmien, kuten kudosviljelyn selvittelyä ja edistämistä.

SDP: Täysin samaa mieltä

Eläinkokeiden tarvetta on vähennettävä aktiivisesti ja vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa on edistettävä.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Suomessa käytetään vuosittain yli 100 000 koe-eläintä. Koe-eläimet elävät virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa, joissa niillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia liikkumiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen. Eläinkokeet aiheuttavat eläimille kärsimystä kuten kipua, stressiä ja pelkoa. Vasemmistoliiton tavoitteena on eläinkokeista luopuminen. Tavoitetta kohti päästään koe-eläinten määrää vähentämällä ja siirtymällä julkisissa hankinnoissa eläinkokeettomiin tuotteisiin. Eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen on taattava riittävät resurssit.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Suurin osa eläinkokeista voitaisiin lakkauttaa heti. Myös lääketieteessä eläinkokeita tulee pyrkiä määrätietoisesti vähentämään ja eläinkokeet tulee pyrkiä aina korvaamaan vaihtoehtoisilla menetelmillä. Tässä keskeistä on taata rahoitus vaihtoehtoisille menetelmille ja niiden tutkimukselle. Tärkeää on myös tiedostaa eläinkokeista saatavan tiedon rajat, kun hahmotetaan vaikutuksia ihmisiin. Myös kaikissa muissa tuissa esimerkiksi yrityksille, tulisi aina huomioida eläinkokeettomuus.

8. EU:n tulee kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatus.

Eläinoikeuspuolue: Täysin samaa mieltä

Istuvan parlamentin ja komission tulee saada valmiiksi tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltävä laki ja suomalaisten meppien on tehtävä töitä tämän tavoitteen eteen. Alunperin vuonna 2021 komissiolle annetun End the cage age -aloitteen myötä häkkikasvatuskielto näytti etenevän hyvin ja lakiehdotus oli tarkoitus saada valmiiksi 2023. Tämän osalta EU-komissio kuitenkin petti lupauksensa ja komissiota vastaan on nostettu sen vuoksi oikeustoimia. Vaikka häkkikasvatuskielto on tärkeä saada kattamaan koko EU, voidaan asiaa silti edistää myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi Slovenia on kieltämässä häkkikasvatuksen siirtymäajalla. Suomen tulisi seurata Slovenian edistyksellistä tietä ja kirjata häkkikasvatuskielto omaan lakiin.

Keskusta: Osittain eri mieltä

On tärkeää, että eläinten mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen lisätään ja kehitetään. Vaihtoehtoja häkkikasvatukselle on pantu jo täytäntöön useissa jäsenvaltioissa. Häkkikasvatuksesta luopuminen edellyttää lisää tutkittua tietoa ja vaihtoehtoisten kasvatusmenetelmien kehittämistä.

EU on asettanut tiettyjä tuotantoeläinten häkkejä koskevia kieltoja, esimerkiksi vasikkakarsinoiden osittainen kieltäminen vuonna 2007, munivien kanojen virikkeettömien häkkien kieltäminen vuonna 2012 ja emakkokarsinoiden osittainen kieltäminen vuonna 2013 ja häkkien kieltäminen kokonaan luomutuotannossa kaikkialla EU:ssa.

Nykytiedon perusteella verkkopohjien ehdoton kielto ei ole mahdollista vaarantamatta joidenkin tuotantosuuntien kannattavuutta ja siksi Keskusta ei sitä kannata.
Mikäli kokonaisvaltaisesti häkkikasvatuksesta luovuttaisiin, sen on tapahduttava siirtymäajalla, jotta yrittäjillä on investointivarmuutta. Eläinten pito-olosuhteita parantaviin investointeihin on osoitettava myös taloudellisia kannustumia.

Kokoomus: Osittain samaa mieltä

On tärkeää, että uudessa eläinten hyvinvointilaissa puututaan häkkikasvatukseen. Suunta on Suomessa oikea ja EU:ssa on järkevä mennä samaan suuntaan. On tärkeää vastata eläinten lajityypillisiin käyttäytymistarpeisiin sekä huolehtia kokonaisvaltaisesti eläinten hyvinvoinnista.

Perussuomalaiset: Osittain eri mieltä

Kannatamme tuotantoeläinten elinolosuhteiden parantamista tavoilla, jotka eivät aseta tuottajille liian suuria taloudellisia rasitteita.

Emme kuitenkaan pidä EU-tason kieltoja perusteltuina.

SDP: Täysin samaa mieltä

Tuotantoeläinten liikkuminen, kääntyminen ja maakuulle sekä ylös pääseminen on oltava mahdollista.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä

Lainsäädäntö sallii edelleen tuotantoeläinten pitämisen kytkettynä tai häkissä. Tämä estää tuotantoeläinten hyvinvoinnille keskeistä sosiaalisuutta, liikkumista ja virikkeellistä elämää. Tuotantoeläinten liikkumista estävät rakenteet, kuten häkit tai parret, tulee kieltää.

Vihreät: Täysin samaa mieltä

Kaikilla eläimillä, myös tuotantoeläimillä tulee olla oikeus lajityypilliseen käytökseen. Häkit ovat räikeästi tätä tavoitetta vastaan, sillä ne estävät eläinten liikkumista, joka on aivan keskeinen perustarve. Häkit myös altistavat eläimet vammoille ja sairauksille.                                                                                 

Puoluekyselyt vuosilta 2013-2023

Eläinpoliittinen puoluekysely 2023 (pdf)

Eläinpoliittinen puoluekysely 2021 (pdf)

Eläinpoliittinen puoluekysely 2019 (pdf)

Eläinpoliittinen puoluekysely 2016 (pdf)

Eläinpoliittinen puoluekysely 2013 (pdf)

Kuva: Jo-Anne McArthur / We Animals Media