Eläinpoliittiset puoluekyselyt
Mitkä eläinasiat ovat puolueille tärkeitä? Miten puolueet toimivat eläinoikeuskysymysten edistämiseksi? Näitä pyrimme selvittämään puoluekyselyiden avulla.
Animalia on toteuttanut eläinpoliittisiin kysymyksiin liittyvän puoluekyselyn ensimmäisen kerran vuonna 2013. Puoluekyselyiden vastausten kautta on mahdollista seurata sitä, miten eri puolueiden näkemykset eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista ovat vuosien saatossa muuttuneet. Ensimmäiset kyselyt toteutettiin yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa.
Alta voit lukea vastaukset uusimpaan puoluekyselyyn. Voit myös ladata sen pdf-versiona tästä. Aiempien vuosien puoluekyselyiden vastaukset löydät pdf-muodossa Eläinpoliittinen puoluekysely 2023 -vastausten alta.
Näiden puoluekyselyiden lisäksi Animalia on toteuttanut SEY:n kanssa puoluekyselyn EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöön liittyen keväällä 2023. Sen tulokset voit lukea täältä.
Eläinpoliittinen puoluekysely 2023
Puolueet saivat vastata väitteisiin asteikolla täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasivat eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.
1. Turkistarhaus on kiellettävä.
EOP: Täysin samaa mieltä
Turkistarhausta ei voi perustella millään argumentaatiota kestävällä tavalla. Laissa todetaan, että eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon fyysiset ja henkiset käyttäytymistarpeet. Tästä huolimatta turkistarhauksen asemaa laillisena elinkeinona ei laissa kyseenalaisteta. Turkistarhaus on perustellusti lain kirjaimen vastainen elinkeino. Eläinoikeuspuolue katsookin, että turkistarhaus on yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti kiellettävä. Ehdotamme eduskuntavaaliohjelmassamme, että turkistarhaus lakkautetaan hallitusti siirtymäajalla Animalian teettämän Exit -raportin suositusten mukaisesti.
Lisäksi turkistarhaukseen käytettävien siitoseläinten vieminen Suomesta muihin maihin tulee lopettaa osana alan lakkauttamista.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Täysin eri mieltä
Keskusta haluaa kehittää turkistarhausta Suomessa laillisena elinkeinona. Turkistarhaus on maassamme tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa ja niin sen pitääkin olla.
Keskusta korostaa, että eläinten hyvinvoinnista on aina huolehdittava tinkimättömästi. Jos epäkohtia esiintyy, niihin on puututtava viipymättä ja korjattava ne. Eläinten hyvinvointia tulee entisestään parantaa, ja se on mahdollista vain siten että pidämme kiinni kotimaisesta tuotannosta. Turkistarhauksen tuotteista suurin osa menee vientiin. Toiminnan kieltäminen Suomesta ei poistaisi globaalia kysyntää.
Vuosien varrella turkisalalla on lisätty virikkeitä ja eläinten käytössä olevaa pinta-alaa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhä tulee pohtia yhdessä turkiselinkeinon kanssa, millä uusilla toimenpiteillä lajityypillistä käyttäytymistä voidaan vielä paremmin mahdollistaa. Turkiseläinten jalostaminen liian suuriksi yksilöiksi ei ole hyväksyttävää.
Keskusta haluaa panostaa tutkimukseen, joka kohdistuu monipuolisesti tuotantoeläinten hyvinvointiin ja tuotannon ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi eläinten ravintoaineiden tarpeita vastaava ruokinta on keskeinen osa eläinten hyvinvointia.
KOK: Osittain eri mieltä
Kokoomuksella ei ainakaan toistaiseksi ole kantaa, jonka mukaan turkistarhaus tulisi kategorisesti kieltää, mutta eläinten mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen tulee edistää. Turkisasetus tulisi päivittää vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä.
PS: Täysin eri mieltä
Suomalainen turkistarhaus on liitännäiselinkeinoineen tärkeä työllistäjä Länsi-Suomessa. Suomessa harjoitetussa turkistarhauksessa noudataan korkeita standardeja.
SDP: Täysin samaa mieltä
Lisäksi turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa on luotava kestävä ylivaalikautinen ohjelma, joka tarjoaa uudelleenkoulutus- ja työllistymismahdollisuuksia turkistuottajille.
VAS: Täysin samaa mieltä
Turkistarhauksessa esiintyy paljon eettisiä, ennen kaikkea eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten fyysisiä sairauksia ja epämuodostumia. Suomalaiset eivät hyväksy turkistarhausta. Vasemmistoliitto vaatii turkistarhauksesta luopumista siirtymäajalla, tukien tarhaajien siirtymistä muille aloille.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Eläinten kasvattaminen pienissä häkeissä turkisten tähden ei ole oikein ja aiheuttaa eläimille vakavaa kärsimystä, sairauksia ja muita hyvinvointiongelmia. Turkistarhaus on taantuva ala kaikkialla Euroopassa, eikä sen ylläpitäminen Suomessa ole eduksi maamme maineelle tai taloudelle. Lisäksi turkistarhauksesta aiheutuu hiilipäästöjä, ympäristöongelmia ja turvallisuusriskejä eläimistä ihmisiin tarttuvien sairauksien muodossa. Turkistarhauksen jatkuminen on myös ristiriidassa juuri hyväksytyn eläinten hyvinvointilain hengen kanssa ja vaikeuttaa lain saattamista ajantasaiseksi. Turkistarhaus tulisi kieltää koko EU:ssa ja turkiksille tulisi asettaa tuontikielto.
2. Turkisalan jatkumista ei tule tukea rahallisesti seuraavalla hallituskaudella.
EOP: Täysin samaa mieltä
Tarhatut turkiseläimet ovat villieläimiä, jotka eivät pääse toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan turkistarhojen olosuhteissa. Turkistarhaus tulee ajaa alas hallitusti, eikä sen jatkumista tule tukea rahallisesti. Ala on jo nyt hiipumassa ja hallittu alas ajo olisi hyvä etenkin tarhattujen eläinten kannalta mutta myös alalla työskentelevien ihmisten kannalta.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Täysin eri mieltä
Makera-rahoituksen ehdot edelleen mahdollistavat myös turkistuotannon investoinnit, toki niitä ei juurikaan ole haettu.
KOK: Osittain samaa mieltä
Kokoomus ei puolueena kannata sellaista, että jatkumista varten erikseen luotaisiin uusia tukia tai korotettaisiin nykyisiä. Sen sijaan turkiselinkeinon harjoittamisesta luopuvia tulee auttaa uuteen alkuun muilla aloilla.
PS: Emme ota kantaa
SDP: Osittain samaa mieltä
Turkisalan yrittäjien siirtymistä uusille toimialoille tai muihin töihin on tuettava. Tuki on suunnattava yrittäjien uudelleenkoulutukseen ja työllistymismahdollisuuksien vahvistamiseen.
VAS: Täysin samaa mieltä
Turkisalan harjoittajia on tuettava siirtymisessä muille aloille. Laaditaan kansallinen suunnitelma ja aikataulu turkistarhauksen lakkauttamiselle sisältäen luopumisjärjestelmän tarhaajille.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Taantuvaa ja kärsimystä aiheuttavaa elinkeinoa ei tule tekohengittää. Tämä on karhunpalvelus myös turkistuottajille, joille pitäisi sen sijaan tarjota luopumistukea sekä uudelleen koulutusta muulla alalla työllistymiseen. Mitä aiemmin päätös alan tukemisen lopettamisesta tehdään, sitä helpompi siirtymä on tuottajille. Elinkeinosta eniten riippuvaisille kunnille voidaan myös ohjata erityistukea.
3. Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia tulee lisätä. Tämän vuoksi verkko- ja ritiläpohjilla kasvattaminen tulee kieltää ja ulkoilumahdollisuuksia parantaa.
EOP: Täysin samaa mieltä
Kaikki häkki- ja ritiläpohjaiset eläinten pitopaikat tulee laissa kieltää. Pito-olosuhteissa tulee myös velvoittaa ottamaan huomioon jokaisen eläinlajin lajityypilliset käyttäytymistarpeet, kuten pesänrakennusvietti, tarve elää laumassa tai yksin, eläimen luontainen vuorokausirytmi ja niin edelleen. Jokaisella pidettävällä eläinyksilöllä tulee olla mahdollisuus toteuttaa näitä tarpeita samanaikaisesti.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Emme ota kantaa
Kysymys sisältää monta asiaa ja siksi siihen on vaikea ottaa yksiselitteisesti kantaa. On tärkeää, että eläimillä on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja yksi keino on ulkoilumahdollisuuksien parantaminen. Eduskunnassa käsittelyssä oleva eläintenhyvinvointilaki parantaa eläinten hyvinvointia monelta osin. Verkko- ja ritiläpohjien ehdoton kielto ei ole mahdollista vaarantamatta joidenkin tuotantosuuntien kannattavuutta ja siksi Keskusta ei sitä kannata.
KOK: Osittain samaa mieltä
Kokoomus kannattaa eläinten hyvinvoinnin edistämistä seuraamalla systemaattisesti tuotantoeläinten terveyttä, kehittämällä mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen ja parantamalla virikkeitä. Tutkimus- ja asiantuntijatietoa tulee hyödyntää. Tuotantoeläinten kaikki tarpeetonta kärsimystä aiheuttavat tekijät tulee minimoida tai poistaa.
PS: Osittain samaa mieltä
Tuotantoeläinten elinolosuhteita on pyrittävä parantamaan kestävällä tavalla, joka ei aseta maataloustuottajille liian suuria taloudellisia rasitteita.
SDP: Täysin samaa mieltä
Eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden mahdollistaminen on otettava lähtökohdaksi. Liikkuminen, kääntyminen ja maakuulle sekä ylös pääseminen ovat eläimelle tärkeitä hyvinvointia ylläpitäviä käyttäytymistarpeita. Lajityypillinen käyttäytyminen on oltava mahdollista sekä lemmikeille että tuotantoeläimille. Tuotantoeläinten häkkikasvatuksesta on pyrittävä eroon. Lakia tulisi muuttaa siltä osin, kun se edelleen sallii eläinten pitämisen kääntymisen estävissä rakenteissa.
VAS: Täysin samaa mieltä
Tuotantoeläinten liikkumista estävät rakenteet, kuten häkit tai parret, tulee kieltää.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Kaikessa eläimiin vaikuttavassa toiminnassa tulee taata eläimille mahdollisuus mahdollisimman lajityypilliseen elämään ja hyvinvoinnille tärkeän käyttäytymisen toteuttamiseen. Kaikille tuotantoeläimille tulee taata ulkoilu ja märehtijöille laiduntaminen (huomioiden eläin- ja rotukohtaiset rajoitukset sekä eläintautiriski). Tuotannossa käytetyille eläimille on tarjottava alustaksi kiinteää pohjaa, kuivitettu makuualusta ja riittävästi mahdollisuuksia liikkumiseen sekä lajille luontaisen käyttäytymisen harjoittamiseen. Häkit, jotka ovat kokonaan verkko- tai ritiläpohjaisia, tulisi kieltää koko EU:ssa ja seuraavassa vaiheessa edetä kohti kaiken häkkikasvatuksen kieltoa. (Verkkopohjaisten häkkien kielto käytännössä lopettaisi turkistarhauksen, ja tässäkin tapauksessa lopettaville yrittäjille on annettava tukea uudelle uralle.)
4. Kasvipohjaisen ruoan tuotantoa tulisi tukea enemmän kuin eläinperäisen ruoan tuotantoa.
EOP: Täysin samaa mieltä
Vuonna 2021 Suomalaisissa teurastamoissa tapettiin yhteensä noin 86,2 miljoonaa eläintä. Luku ei pidä sisällä kalatuotannossa tapettuja yksilöitä, sillä kalatuotanto tilastoidaan yksilöiden sijaan kilomäärinä. Eläinten hyväksikäyttö ja tappaminen on Suomessa mittaluokaltaan massiivista. Eläinoikeuspuolue haluaa Suomeen kokonaisvaltaisen ruokapolitiikan uudistuksen. Eläintuotannosta on siirryttävä kohti kasviperäistä ruoantuotantoa. Tämä vaatii sekä kuluttajien käyttäytymisen ohjaamista hintarakenteella että teollisuuden ja alkutuotannon haitallisten tukien poistamista ja uudelleenohjaamista väkivallattomaan tuotantoon. Käytännön toteutuksen haasteet eivät ole este periaatteen hyväksymiselle. Julkisen vallan ohjauskeinoja tulee käyttää siihen, että kulutusta ohjataan pois eläintuotteista kohti kasvipohjaisia raaka-aineita.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Täysin eri mieltä
Tärkeintä on tukien kohdentaminen nimenomaan aktiiviseen ruuantuotantoon, mikä on ollut Keskustan linjana pitkään. Keskusta katsoo, että sekä kasvis- että eläinperäinen kotimainen tuotanto kuuluvat suomalaiseen alkutuotantoon ja jo yksinomaan huoltovarmuuden takia molemmista on pidettävä huolta.
KOK: Osittain samaa mieltä
Kokoomus kannattaa tukipolitiikan kehittämistä siten, että se tulevaisuudessa edistää terveyden ja ilmaston kannalta vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. On perusteltua esimerkiksi asettaa kasviproteiinit reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin.
PS: Täysin eri mieltä
SDP: Osittain samaa mieltä
Ruoan kulutusta tulisi kannustaa ja ohjata kasvispainotteisempaan suuntaan, esim. tukipolitiikan, mutta myös julkisten hankintojen sekä tiedonlisäämisen kautta.
VAS: Täysin samaa mieltä
Keskeisin toimenpide tuotantoeläinten hyvinvoinnin toteutumiselle on siirtyminen kasviperäiseen ruoantuotantoon maataloustukia kohdentamalla. Siirtyminen kasviperäiseen ruuantuotantoon vähentää tuotantoeläinten määrää, on tuotantoeläimiä arvostavaa ja on ympäristöystävällisempää.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Eläinten tehokasvatuksen vähentäminen ja siirtymä kohti kasvipohjaista ruoantuotantoa vähentää luontokatoa, parantaa eläinten hyvinvointia sekä pienentää päästöjä. Kasvipohjaisempaan ruokavalioon siirtyminen parantaisi myös suomalaisten kansanterveyttä.
5. Suomen tulee laatia toimenpideohjelma eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämiselle.
EOP: Täysin samaa mieltä
Koska kyseessä on suuren muutoksen toteuttaminen, on suunnitelmallinen toimenpideohjelma välttämätön. Joitakin ensisijaisia politiikka toimia tavoitteen saavuttamiseksi olisi eläinperäisten tuotteiden haittavero, kasviperäisten tuotteiden alv-prosentin lasku, maataloustukien uudelleen suuntaaminen ja investointien osoittaminen uusien kasviperäisten tuotteiden kehittämiseen. Eläintuottajille tulisi myös suunnitella lopettamistuki ja velkojen anteeksi-anto ohjelma nopeuttamaan siirtymää eläintuotannosta kasvituotantoon.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Osittain eri mieltä
Kasvisten käyttöä ruokavalioissa tulee lisätä jo terveydellisistä syistä. Parhaiten siihen päästään kehittämällä ja tarjoamalla hyvää kasvisperäistä suomalaista ruokaa. Ylhäältä määritelty ja julistettu ihmisten ruokatottumusten ohjaaminen ei ole kovin toimivaa. Ruokasuosituksia ja tietoa terveellisestä ravinnosta on olemassa paljon. Tärkeää on pienentää hävikkiruuan määrää, olipa se sitten eläin- tai kasvisperäistä.
KOK: Osittain samaa mieltä
Kokoomus kannattaa tukipolitiikan ja julkisten hankintojen kehittämistä siten, että se tulevaisuudessa edistää terveyden ja ilmaston kannalta vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. On perusteltua esimerkiksi asettaa kasviproteiinit reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin.
PS: Täysin eri mieltä
Lisääntyvällä kasvissyönnillä on positiivisia vaikutuksia kansanterveyteen, mutta ei ole valtion tehtävä alkaa ohjata ihmisiä syömään kasviksia lihan sijasta. Suomalaisten lihankulutus ei ole globaalilla tasolla ongelma.
SDP: Täysin samaa mieltä
Tällä kaudella laadittavan kansallisen ilmastoruokaohjelman toimia, jotka tähtäävät kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta on toteutettava suunnitelmallisesti.
VAS: Täysin samaa mieltä
Eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että kasviperäistä ruoantuotantoa lisätään ja tehostetaan huomattavasti.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Suomen tulisi tavoitella eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähintään puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tähän on luotava selkeät askelmerkit ja välitavoitteet. Esimerkiksi eläinten hyvinvoinnille haitallisimpien käytäntöjen tukemisesta on luovuttava ja siirrettävä tukia asteittain kasviproteiinien tuotantoon sekä eettisesti ja ekologisesti kestävään eläintuotantoon, kuten perinnebiotooppien ylläpitoon.
6. Ilmasto- ja eläinoikeuskysymyksiä tulee painottaa seuraavalla hallituskaudella.
EOP: Täysin samaa mieltä
Eläinten näkökulma on sivuutettu poliittisessa päätöksenteossa, ja vallassa olevien puolueiden ohjelmia määrittävät ihmisten lyhyen tähtäimen edut. Eläinoikeuskysymysten tulisi olla politiikan keskiössä. Eläinoikeuspolitiikkaa tulisi määritellä kiireen tunne, sillä eläinten kärsimys yhteiskunnassamme on jatkuvaa, tauotonta ja jokapäiväistä.
Ilmastokriisin osalta olemme siinä pisteessä, että kaikki olennaiset osapuolet jakavat tilannekuvan ja tiedostavat, kuinka merkittävän kriisin äärellä järjestäytyneet yhteiskunnat ovat. Kuitenkaan teot eivät ilmastopolitiikan osalta vastaa puheita, ja tiedemaailman varoituksista huolimatta jatkamme tiellä, joka vie yhteiskuntamme asteittaiseen romahdukseen. On oleellista tiedostaa että talouden kasvu ei ole yhteensovitettavissa maapallon kantokyvyn kanssa.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Osittain samaa mieltä
Ilmastokysymys on koko maapallon kannata ratkaiseva kysymys. Sen pitää olla politiikan agendalla pysyvästi ja vahvasti. Myös eläimillä on oikeus hyvään elämään – olivatpa ne sitten lemmikki-, tuotanto- tai luonnonvaraisia eläimiä.
Ilmasto-, luonto- ja eläinsuojelukysymyksiin voidaan löytää ratkaisuja, jotka ovat samalla sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia. Ei siten, että ajetaan jotkut suomalaiset elinkeinot ahtaalle tai jopa lopettamaan toimintansa.
KOK: Täysin samaa mieltä
Kokoomus suhtautuu yleisesti myönteisesti eläinten oikeuksien edistämiseen. Pidämme eläinten hyvää kohtelua keskeisenä sivistyksen osa-alueena. Puolue on myös sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan.
PS: Osittain eri mieltä
Ilmastopolitiikassa pitäisi Suomessa huomattavasti enemmän tarkastella globaalia näkökulmaa, jolloin päästöjä tulee vähentää pääosin siellä, jossa se on kustannustehokkainta ja jolla on aitoa vaikutusta globaaliin päästöjen määrään. Tällöin puhutaan etenkin Kiinasta ja Intiasta. Suomessa tulee pyrkiä sekä tuotanto- että lemmikkieläimien kohdalla korkeisiin suojelustandardeihin.
SDP: Täysin samaa mieltä
VAS: Täysin samaa mieltä
Elämme keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa ja ilmastokriisiä. Nykyisellä eläintuotannolla ja maataloudella on erityisen suuri vaikutus ympäristön saastumiseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja elinympäristöjen pirstoutumiseen. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi Itämeren rehevöitymisenä ja maailmanlaajuisesti sademetsien hakkaamisena.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Nykyinen hallitus on saanut paljon aikaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, luonnon suojelemiseksi ja myös eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomi on saatu polulle kohti hiilineutraaliutta 2035 ja eläinten hyvinvointilakia on uudistettu. Seuraavalle hallitukselle jäi kuitenkin tehtävää etenkin tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisessa, uhanalaisten lajien suojelussa, turkistarhauksen alasajossa ja hiilinielujen vahvistamisessa. Eläinten hyvinvointilakiin jääneet puutteet tulee korjata ja mm. metsästyslakia uudistaa ensi kaudella. Eläinlakiin jääneet poikkeukset, joiden nojalla voidaan olla toteuttamatta velvollisuutta taata tuotantoeläimille mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja riittävään kivunlievitykseen, on mahdollisimman pitkälti poistettava. Lain hyvät periaatteet on saatava toteutumaan myös käytännössä. Seuraavalla hallituskaudella tulee panostaa erityisesti hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseen. Vaikka metsät ovat edelleen säilyneet nettonieluina, koko maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttunut päästölähteeksi. Tarvitsemme laajan nielujen pelastuspaketin, jossa tehdään toimia niin metsien, soiden, maatalouden kuin maankäytön saralla. Toimet tulee toteuttaa siten, että ne samalla ehkäisevät luontokatoa ja suojelevat luonnon monimuotoisuutta.
7. Kasvatettavien kalojen hyvinvointia on parannettava. Kalojen hiilidioksiditainnutus on kiellettävä ja kalojen kasvatustiheyttä on rajoitettava.
EOP: Täysin samaa mieltä
Kalat ovat mielellisiä ja tuntoisia itseisarvoisia yksilöitä, joilla on tarve toteuttaa niiden lajityypillisiä tarpeita. Kasvatettavien kalojen hyvinvointi on lainsäädännössä lähes kokonaan laiminlyöty, ja asiaan on saatava muutos. Esitetyt ehdotukset ovat siis kannatettavia. Poliittiseksi tavoitteeksi tulee ottaa kalatalouden lopettaminen. Tätä tavoitetta varten kalatalouden tuista on luovuttava ja kalatalouden yrittäjille on luotava lopettamistuki ja velkojen anteeksi-anto ohjelma.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Osittain samaa mieltä
Monet kuluttajat kiinnittävät kasvavassa määrin huomiota eläinten hyvinvointiin ja tuotannon eettisyyteen myös kalankasvatuksessa. Tieteellinen näyttö ja ihmisten yleinen tietoisuus siitä, että kalat ovat kipua ja tuntemuksia aistivia eläimiä, on jatkuvasti lisääntymässä. Siksi kalanviljelyn käytöntöihin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Kalanviljelijöille vastuullisuus on hyvin arkinen asia ja voidaankin todeta, että Suomessa kasvatettavat kalat voivat pääosin hyvin.
Toimialalla parannetaan kalojen hyvinvointia jatkuvasti. Osoituksena tästä on entistä parempien menetelmien, kuten sähkötainnutuksen, lisääntynyt käyttö ja asteittainen luopuminen muista menetelmistä, kuten hiilidioksiditainnutuksesta.
Tärkeää on myös huomata, että kyseessä on muihin perinteisiin eläintuotantojärjestelmiin verrattuna melko uusi ja hyvin monimuotoinen ala ja hyvinvoinnin parantamiseen käytettävä teknologia kehittyy kaiken aikaa.
Keskusta haluaa lisätä kotimaisen ja etenkin järvistä ja merestä kestävästi pyydystetyn kalan osuutta kalataloudessa ja kulutuksessa.
KOK: Osittain samaa mieltä
Myöskään kasvatettaville kaloille ei saa tarpeettomasti aiheuttaa kärsimystä, jos vähemmän ongelmallisia vaihtoehtoja on kohtuudella käytettävissä. On kuitenkin muistettava, että kalan osuuden lisääminen ruokavaliossa on tärkeää sekä terveyden että ilmaston näkökulmasta, ja siksi kotimaisen kalankasvatuksen kannattavuuden ongelmiin on etsittävä ratkaisuja.
PS: Täysin samaa mieltä
Kalojen hiilidioksiditainnutus tulee korvata vähemmän kärsimystä aiheuttavilla keinoilla, kuten sähkö- tai mekaanisella tainnutuksella.
SDP: Osittain samaa mieltä
Kotimaisen kestävästi tuotetun ja kalastetun kalan käyttöä ja saatavuutta kotimaan markkinoille on lisättävä ja vahvistettava kalastus- että kalanviljelyammattitaitoa ja osaamista Suomessa. Suljetun kierron kasvatusta ja ravinteiden kierrätystä on lisättävä ja pilotointia edistettävä.
VAS: Täysin samaa mieltä
Eläimiä koskeva lainsäädäntö, esimerkiksi metsästystä, kalastusta ja vieraslajeja koskeva lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa eläinten suojelua tai perusoikeuksia määrittelevän lainsäädännön kanssa.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Kalat ovat tietoisia ja tuntoisia olentoja ja niillä on muiden eläinten tavoin myös lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, mitä ei tällä hetkellä riittävästi huomioida kalankasvatuksessa.
8. Broilerien jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen tulisi puuttua.
EOP: Täysin samaa mieltä
Broilerien jalostus ja elinolosuhteet ovat täysin kestämättömällä pohjalla, ja niiden jalostus ja pitäminen tuotannossa tulisi kieltää. Ehdotamme eduskuntavaaliohjelmassamme, että broilerin tuotanto lopetetaan siirtymäajalla.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Täysin eri mieltä
Broilerin jalostus ja kasvatus on Suomessa eläinten hyvinvointilainsäädännön mukaista ja erittäin tarkkojen tilojen terveydenhoitokäyntien valvontojen ohjaamaa tuotantoa. Jos epäkohtia esiintyy, niihin on puututtava välittömästi.
KOK: Osittain samaa mieltä
Kokoomus yleisesti kannattaa tuotantoeläinten hyvinvointiin panostamista siten, että niiden olot olisivat mahdollisimman hyvät ja myös esimerkiksi jalostus pysyisi eettisesti kestävien rajojen sisällä.
PS: Osittain eri mieltä
SDP: Täysin samaa mieltä
Suomalaisen eläintuotannon tulee olla eettistä ja kestävää. Tieto eläintenhyvinvoinnista ja käyttäytymistarpeista lisääntyy jatkuvasti. Tuotantoeläinten ja lemmikkien hyvinvointi on turvattava riittävällä lainsäädännöllä.
VAS: Täysin samaa mieltä
Tuotantoeläimiä koskeva lainsäädäntö ei turvaa nautojen, sikojen, kanojen eikä broilereiden hyvinvointia eläintiloilla. On vähennettävä tuotantoeläinten määrää ja siirrytään kasviperäiseen ruoantuotantoon uudistamalla maatalouden tukipolitiikkaa.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Broilerien jalostus aiheuttaa eläimille kivuliaita sairauksia, ja eläinten hyvinvointi on nykyisessä tilanteessa haastavaa turvata. Suurin ongelma on eläinten jalostuksella aikaansaatu liiallinen kasvunopeus, josta seuraa kivuliaita sairauksia ja vaivoja. Tuotannossa ja jalostuksessa tulee suosia eläinlajeja, rotuja ja kantoja, joihin ei ole esimerkiksi jalostuksen seurauksena kehittynyt eläimen terveyttä tai hyvinvointia heikentäviä ominaisuuksia. Sellaisten tuotantoeläinten tuotanto ja jalostus, joiden yksilöillä on esim. selkeitä liikkumista tai muuta normaalia toimintaa rajoittavia ominaisuuksia, tulee kieltää.
9. Suomen on laadittava toimintasuunnitelma eläinkokeiden lopettamiseksi. Suunnitelman tulee sisältää konkreettiset askeleet ja aikataulu.
EOP: Täysin samaa mieltä
Eläinkokeet tuottavat eläimille huomattavaa kärsimystä. Ne ovat monessa tapauksessa myös turhia, sillä niitä tehdään rutiininomaisesti ja niistä saatavat koetulokset ovat usein lajien eroavaisuuksien vuoksi ihmisten kannalta harhaanjohtavia. Tavoitteeksi tulee ottaa eläinkokeista kokonaan luopuminen.
Toimintasuunnitelma tätä tavoitetta varten on hyvä ehdotus. Ensisijaisina toimina eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja niiden vakiinnuttamiseen on kohdistettava huomattavaa lisärahoitusta ja eläinkokeita hyödyntävät teollisuuden alat on ohjattava vaihtoehtoisen menetelmien käyttöön.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Osittain samaa mieltä
Eläinkokeet ovat yhä tärkeitä etenkin sairauksien tutkimuksessa, lääkkeiden ja hoitojen kehittämisessä sekä niiden turvallisuuden varmistamisessa. Eläinkokeita ei tule kuitenkaan tehdä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönottoa pitää määrätietoisesti lisätä sitä mukaa kun se on mahdollista. Eläinkokeiden pitää olla lainsäädännön ja tarkan valvonnan alaista toimintaa.
KOK: Osittain samaa mieltä
Eläinkokeet on korvattava muilla vaihtoehdoilla aina, kun se on mahdollista. Loogista on, että tavoitteeseen pyritään suunnitelmallisesti.
PS: Osittain eri mieltä
Eläinkokeita tarvitaan yhä ihmisten terveyden edistämiseksi mm. lääkkeiden kohdalla. Eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien selvittämistä on kuitenkin syytä tukea.
SDP: Osittain samaa mieltä
Eläinkokeiden vähentämiseen on pyrittävä aktiivisesti ja vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa on edistettävä.
VAS: Täysin samaa mieltä
Eläinkokeet aiheuttavat eläimille kärsimystä kuten kipua, stressiä ja pelkoa. Vasemmistoliiton tavoitteena on eläinkokeista luopuminen. Tavoitetta kohti päästää koe-eläinten määrää vähentämällä ja siirtymällä julkisissa hankinnoissa eläinkokeettomiin tuotteisiin. EU-tasolla edistetään tiukempia rajoituksia koe-eläinten käyttöön.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Eläinkokeet aiheuttavat turhaa kärsimystä, ja useimmiten saatavilla on vaihtoehtoisia menetelmiä. Ensisijaisesti on luovuttava sellaisista eläinkokeista, jotka aiheuttavat kärsimystä tai vaativat runsasta koe-eläinten käyttöä. Resursseja on käytettävä erilaisten eläinkokeettomien tutkimus-, testaus- ja opetusmenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä tutkijoiden kouluttamiseen näissä menetelmissä. Kärsimyksen aiheuttaminen eläimille tieteen nimissä ei ole hyväksyttävää, ja sille löytyy aina vaihtoehtoja silloinkin, kun ei ole käytettävissä suoraan eläinkoetta korvaavaa menetelmää. Lääketieteessä rahoitusta on ohjattava eläinkokeita korvaavien menetelmien tutkimukseen tavoitteena eläinkokeista luopuminen mahdollisimman pitkälti myös lääketieteen alalla.
Suomen tulee vaikuttaa EU-tasolla ja kansainvälisesti eläinkokeiden vähentämiseen ja rahoituksen kohdentamiseen uusien testimenetelmien kehittämiseksi. Viranomaisten tuote- ja kemikaaliturvallisuuden arviointia on ohjattava pois eläinkoekeskeisestä arvioinnista.
10. Eläinasiavaltuutetun virka tulee kirjata lakiin ja valtuutetulle on perustettava toimisto.
EOP: Täysin samaa mieltä
Ehdotamme eduskuntavaaliohjelmassamme, että eläinasiavaltuutetun virkoja lisätään ja niiden jatkuvuus turvataan lailla. Tehtävät jaetaan tuotantoeläinten ja koe-eläinten asioille sekä lemmikkieläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointikysymyksille.
FP: Täysin samaa mieltä
KESK: Osittain eri mieltä
Keskusta pitää hyvänä nykyistä käytäntöä, jossa itsenäisen ja riippumattoman eläinsuojeluasiamiehen virka on Ruokavirastossa.
KOK: Osittain eri mieltä
Kokoomus suhtautuu yleisesti varauksella uusien virkojen ja toimistojen perustamiseen julkiseen hallintoon. On kuitenkin huolehdittava, että eläinsuojelusta nykyisin vastaavilla toimijoilla on riittävät edellytykset tehtävänsä tuloksekkaaseen hoitamiseen. Kokoomus kannattaa eläinsuojelurikoksista annettavien rangaistusten kiristämistä, mikä osaltaan ennaltaehkäisee laittomuuksia.
PS: Osittain eri mieltä
Eläinasiavaltuutettu voi virassaan nostaa yleiseen tietoisuuteen eläinten kohteluun liittyviä epäkohtia. Tärkeintä on kuitenkin satsata riittävät resurssit eläintenpidon valvontaan, jolloin laiminlyönteihin voidaan puuttua ajoissa.
SDP: Osittain samaa mieltä
Eläinsuojeluasiamiehen virka tulee perustaa uudelleen. Eläinsuojeluasiamiestä tarvitaan koordinoimaan eläinten oikeuksiin liittyvää yhteiskunnallista agendaa, keskustelua sekä eri tahojen yhteistyötä eläinsuojelukysymyksissä.
VAS: Täysin samaa mieltä
Eläintuotannossa olevien eläinten ja villieläinten suojelua on tehostettava. Vastuuta ja resursseja on keskitettävä ja selkiytettävä. Eläinsuojeluasiamiehen ja eläinpoliisin virat sekä muut eläinten hyvinvointia edistävät virat on saatava lakisääteisiksi.
VIHR: Täysin samaa mieltä
Eläinsuojeluasiamiehen väliaikainen virka tulisi vakinaistaa eläinasiavaltuutetun nimikkeellä. Esimerkiksi lapsi- ja vanhusasiavaltuutettujen tehtävä on puhtaasti viestinnällinen. Eläinasiavaltuutetun tehtäviä olisi hyvä tarkastella siitä näkökulmasta, olisiko valtuuksia tarkoituksenmukaista laajentaa.
Puoluekyselyt vuosilta 2013-2021
Eläinpoliittinen kysely 2021 (pdf)
Eläinpoliittinen kysely 2019 (pdf)
Eläinpoliittinen kysely 2016 (pdf)
Eläinpoliittinen kysely 2013 (pdf)
Kuva: We Animals Media
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.