Suomen turkistarhat ovat Euroopan komission tarkastettavina 

EU-komissio tekee parhaillaan tarkastuksia Suomen turkistarhoilla: terveys- ja elintarviketurvallisuuden pääosaston edustajat vierailevat maamme turkistarhoilla 8.–15. maaliskuuta. Tarkastukset ovat osa turkistarhauksen kieltämistä koskevaa arviointia, joka liittyy eurooppalaisen kansalaisaloitteen Fur Free Europen jatkotoimiin. 

Turkistarhoilla tehtävät vierailut ovat osa pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevaa tiedonhankintaa, jossa keskitytään muihin kuin elintarvikkeiden välityksellä tarttuviin zoonoosien aiheuttajiin. 

Tarkastusten tarkoituksena on kerätä tietoja minkkitarhojen zoonoositartuntojen, kuten koronaviruksen ja lintuinfluenssan, valvonnasta.  Samaan aikaan vierailuilla tarkastellaan myös eläinten olosuhteita.  

Komission tekemät kansanterveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevat arvioinnit ovat osa Fur Free Europe -kansalaisaloitteen jatkotoimia. Aloitteessa yli 1,5 miljoonaa eurooppalaista vaati turkistarhauksen ja tarhattujen eläinten turkisten myynnin kieltämistä EU:n laajuisesti eläinten kärsimyksen ja yleisen turvallisuusriskin vuoksi. Suomesta aloitteen tekijä oli Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Kivekäs vieraili hiljaittain komissiossa keskustelemassa turkistarhauskiellosta, ja tapaamiseen osallistui myös terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides.   

Sattumoisin juuri komission edustajien vierailun alla EU:n hätätilaviraston johtaja Laurent Muschel varoitti Ylen haastattelussa, että pitkin viime vuotta Suomen minkeissä jyllännyt lintuinfluenssavirus on muuntumassa aikaisempaa vaarallisemmaksi ja ärhäkämmin ihmisiin tarttuvaksi. Hän piti viruksen muuntumisen todennäköisyyttä ”melko korkeana”. 

Tarhoilla on tällä hetkellä vain siitoseläimiä 

Suomi on yksi EU:n suurimmista turkistuotantomaista. Viime vuonna lintuinfluenssa levisi laajalle Suomen turkistarhoilla, sillä tartuntoja löydettiin 71 tilalla noin 400:sta. Tämä johti lähes 500 000 eläimen lopettamiseen sekä ainakin yli 50 miljoonan euron korvauksiin turkistilallisille. 

Animalia on kritisoinut vierailujen ajoittamista siitoskaudelle, jolloin tiloilla ei ole pentuja eikä nuoria eläimiä. Tarhoilla on tällä hetkellä vain siitoseläimiä, jotka saavat poikasia yleensä toukokuusta alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että häkit ovat nyt tyhjempiä ja eläinmäärät huomattavasti pienempiä kuin muina vuodenaikoina. Mielenkiintoinen sattuma on myös se, että vierailut on ajoitettu samaan ajankohtaan Suomen vuoden ensimmäisen turkishuutokaupan kanssa. 

Vierailujen kohteina oleville tarhoille ilmoitetaan käynnistä etukäteen. Tämä antaa tarhaajille mahdollisuuden esittää tarkastajille siistityt paikat ja myös valikoida ne eläimet, jotka haluavat esitellä. Tästäkin huolimatta komission edustajat tulevat näkemään, miten ahtaita ja virikkeettömiä ovat turkistarhojen tavanomaiset verkkohäkit. Ne eivät vastaa minkkien ja kettujen käyttäytymistarpeita. 

Tyypillisen minkkihäkin pinta-ala eurooppalaisilla turkistarhoilla on vain neljän A4-arkin verran. Tällaisessa häkissä eläimillä ei ole mitään mahdollisuutta luontaiseen käyttäytymiseen, kuten uimiseen, kiipeilemiseen ja hyppimiseen. Ketuilla taas olisi suuri tarve kaivamiseen, johon verkkopohjainen häkki ei anna mitään mahdollisuuksia.  

Animalia sekä muu Fur Free Europe –verkosto seuraa komission toimia. Uskomme, että uutiset vierailujen tuloksista tulevat tukemaan turkistarhauksen kieltämistä koko Euroopan unionissa. 

Yle 6.3.2024. EU-hätätilaviraston johtaja varoittaa lintuinfluenssasta, suosittaa rokotusta lintu- ja turkistarhojen työntekijöille.

Kuva: Laura Uotila