Tapaus eläinsuojeluasiamiehen katkeileva virka

Eläinsuojeluasiamiehen virka on ollut olemassa vasta kaksi kertaa. Edellisellä kerralla Sipilän hallitus ei halunnut jatkaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa. Nyt virka jätetään taas uusimatta. Päätöstä perustellaan jälleen vedoten taloudellisiin syihin.

Eläinsuojeluasiamiehen virkaan oli budjetoitu vain 100 000 euroa vuodessa. Tämä on valtion budjetissa aivan mitätön summa, joten päätös on ideologinen.

Animalia on tehnyt vuosien ajan vaikuttamistyötä, jotta eläinasiavaltuutetun virka turvattaisiin. Viimeksi elokuussa vetosimme maa- ja metsätalousministerin erityisavustajaan, että virka saisi jatkoa. Viimeisimmässä lausunnossa eläinlakiin perustelimme asiaa näin: “Yhteiskunnallinen eläinten kohteluun ja oikeuksiin liittyvä keskustelu on yhä lisääntynyt kymmenessä vuodessa. Siksikin olisi perusteltua, että eläinten etua olisi ajamassa vähintään yksi eläinasiavaltuutettu (vrt. nykyinen määräaikainen virka eläinsuojeluasiamies). Eläinasiavaltuutetun virasta tulisi säätää tässä laissa, kuten esimerkiksi lapsiasiavaltuutetusta säädetään. Eläinasiavaltuutettu-termi kuvaisi paremmin viranhaltijan toimenkuvaa laajasti kaikkien eläinten suojeluun, hyvinvointiin ja oikeuksiin perehtyvänä ammattilaisena.”

Tilanne on ollut siis se, että eläinsuojeluasiamiehen virka on ollut olemassa vasta kaksi kertaa. Edellisellä kerralla Sipilän hallitus ei halunnut jatkaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa eikä tehdä muitakaan toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Nyt virka jätetään taas uusimatta. Päätöstä perustellaan jälleen taloudellisilla syillä. Rahoitusta ohjataan esimerkiksi lintuinfluenssan hoitoon, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kaikkien Suomen 400 turkistarhan testaamista lintuinfluenssan varalta. Kuinka surullista onkaan, että turkistarhauksen jatkaminen nyt pääsee välillisesti heikentämään eläinten hyvinvoinnin edistämistä, kun resurssit käytetään “tulipalojen sammutteluun”?

Olemme nostaneet asiaa esiin puolueiden tapaamisissa, vaikuttajakirjeissä ja sosiaalisessa mediassa. Olemme kysyneet puoluekyselyissä, tulisiko virka vakinaistaa. Vuonna 2019 kokoomus oli ainoa puolue, joka oli täysin eri mieltä. Vuoden 2023 eduskuntavaaleja edeltävässä puoluekyselyssämme mikään vastanneista puolueista ei ollut asiasta täysin eri mieltä.  

Tänä keväänä toimme esiin, että eläinasiavaltuutetun viran jatkuvuus olisi syytä kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa eläinsuojeluasiamiehen virkaa ei mainita. Puolueiden edustajat eivät ehkä ole hahmottaneet viran merkitystä tai suhdetta eläinsuojeluviranomaisiin. Siksikin viran nimen olisi hyvä tulevaisuudessa olla eläinasiavaltuutettu.

Eläinasiavaltuutetun viralle on olemassa tarve ja tukea

Tämän vuoden keväällä myös kaksi eläinten hyvinvointia edistävää neuvottelukuntaa julkaisivat kannanottonsa eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamisen puolesta: tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta. Animalia on molemmissa jäsenenä.

Viran vakinaistamista vastustavat eläintuottajien lobbarit. Kuitenkin maa- ja metsätalousvaliokunta ilmaisi mietinnössään pitävänsä eläinsuojeluasiamiehen toimintaa niin ikään tärkeänä ja katsovansa, että vakinaisen tehtävän tarpeellisuutta tulee selvittää.  

Kun eläimillä ei ole tarpeeksi päättäjien joukossa puolustajia, käy näin. Vaikka järjestöt, eläinsuojeluasiamiehen virassa nyt toiminut Saara Kupsala, neuvottelukunnat ja maa- ja metsätalousvaliokunta ovat käsitelleet viran merkitystä ja sen turvaamisen tarpeellisuutta, tahtoa viran säilyttämiseksi saati kirjaamiseksi lakiin ei löytynyt. Rahasta tämäkään eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei todella ole kiinni.

Animalia toimii lähes täysin lahjoitusvaroin. Auta meitä jatkamaan pitkäjänteistä vaikuttamistyötämme eläinten puolesta ja lahjoita.