Miten Animalian vaikuttamistyö jatkuu eläinlain jälkeen?

Eläinlakia on odotettu tulevaksi kauan. Uusi laki eläinten hyvinvoinnista -lakiesityksen äänestys meni lopulta aivan viime metreille kuluvaa hallituskautta. Animalia seurasi lain viimeisiä vaiheita valiokunnissa sekä loppuvuodesta 2022 että alkuvuodesta 2023. Esityksestä äänestettiin viimein 1.3.2023. Sen jälkeen aloitetaan uuden lain pohjalta eläinlajikohtaisten asetusten uudistustyö. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta.  

Animalia kävi maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana 13.12.2022 ja antoi loppuvuodesta kirjalliset lausunnot sekä maa- ja metsätalousvaliokunnalle että ympäristövaliokunnalle. Esitys oli maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä alkuvuoden.  

Ilmaisimme helmikuussa pettymyksemme perustuslakivaliokuntaan, joka asettui vastustamaan tainnuttamatta teurastamisen kieltoa. Uutisoimme myös, että perustusvaliokunnan lausuminen eläinsuojeluvalvonnasta on selkeä heikennys nyt voimassa olevaan lakiin. Valiokunnan mukaan tarkastusten toimittamisen kynnystä kotirauhan piirissä tulisi nostaa niin, että tarkastusoikeus rajataan tilanteisiin, joissa on aihetta epäillä eläinten kohtelua, hoitoa tai pitopaikkaa koskevien säännösten olennaista tai vakavaa rikkomista laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. 

Näin ollen viime metreillä lakiin tuli vielä mukaan heikennyksiä, ei parannuksia. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa ei ollut halua esimerkiksi puuttua pitkiin siirtymäaikoihin, vaikka ympäristövaliokunta ja perustuslakivaliokunta huomauttivat tuotantoeläinten pitoa koskevien säännöksien siirtymäajoista. 

Asetukset tulevat käsittelyyn 

Vaikka eläinlaki hyväksyttiin nyt, se ei tarkoita sitä, etteikö eläinten hyvinvoinnin parantamiseen voisi enää vaikuttaa. Seuraavaksi maa- ja metsätalousministeriö valmistelee käsiteltäväksi uuden lain alaisia asetuksia, esimerkiksi jalostusasetuksen ja turkisasetuksen. Keskusteluun tullee jollain aikavälillä myös tarve uudelle asetukselle kasvatettaville kaloille. Asetustyö alkaa virkamiesvalmisteluna, ja keskeisiä sidosryhmiä kuullaan. Sitten ne tulevat lausuntokierroksille, jolloin kuka tahansa voi kommentoida luonnosta. Mahdollisten muokkausten jälkeen esitykset tulevat valtioneuvostolle hyväksyttäväksi. Animalia tulee jättämään omat lausuntonsa ja vaikuttamaan sidosryhmien kuulemisissa. 

Animalia on myös jäsenenä tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaa tehdessä olemme nostaneet esiin paitsi asetuksiin tarvittavien kannanottojen tekemisen, monia muita aiheita. 

Animalia vaatii, että eläinlakia päivitetään tulevalla hallituskaudella 

Totesimme aikaisemmin, että me Animaliassa haluamme, että laki eläinten hyvinvoinnista saadaan vihdoin valmiiksi ja pitkä prosessi tulee päätökseen. Niin kauan, kun eläinasiat eivät ole kynnyskysymyksiä puolueille ja eläinaiheet käsitellään maa- ja metsätalousministeriössä, laista ei saada oleellisesti parempaa. On huomioitava, että lain hyväksyminen ei tarkoita sen sementointia vuosikymmeniksi. Seuraava hallitus voi halutessaan tehdä millaisia muutoksia tahansa hyvinvointilainsäädäntöön.  

Kun maa- ja metsätalousvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä eläinten hyvinvointilaiksi, valiokunnan jäsen Jari Myllykoski (vas.) nosti esiin, että siirtymäaikoja on syytä tarkastella ja lyhentää jo ensi kaudella. Hän myös huomioi Animalian eläinlakivaikuttamisen viime metreillä painottaman tavoitteen eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamisesta. 

Vihreitä valiokunnassa edustava Jenni Pitko totesi, että “seuraava lakiuudistus ei voi odottaa kymmeniä vuosia, vaan uudistusten valmistelu on käynnistettävä jo tulevalla vaalikaudella”. 

Lain ensimmäisessä käsittelyssä kokoomuksen Saara-Sofia Sirén huomautti, että “hallitusohjelmaan ei päätynyt sanaakaan turkiseläinten kohtelusta tai turkiseläinten olojen parantamisesta. Koko kausi on vierähtänyt, eikä asia ole edennyt.”   

Myös SDP on ottanut eläinlakiin kantaa. SDP:n vaaliohjelmaan on kirjattu, että ”Eläinten hyvinvointilakia kehitetään tulevalla vaalikaudella.”

Animalia jatkaa vaikuttamistyötä, jotta haitalliseen jalostukseen puututtaisiin, siirtymäaikoja lyhennettäisiin, nautojen laidunnusoikeus nousisi puheenaiheeksi, eläinasiavaltuutetun virka saisi jatkoa ja että eläinsuojelun valvontaa ei heikennetä. Teemme töitä, jotta turkistarhaus kielletään ja kaikki häkkikasvattaminen jää historiaan. Pidämme esillä myös broilerien ja kasvatettavien kalojen yksilöarvoa. Me tulemme vaatimaan, että tuleva hallitus tekee ensi kaudella ne asiat, jotka tällä hallituskaudella jäivät tekemättä. 

Myös EU tulee vaikuttamaan kansalliseen lainsäädäntöön 

Eläinlain muutoksille tulee painetta myös EU:sta. Eläinten hyvinvointilainsäädännön esitys EU:ssa valmistunee kuluvan vuoden loppuun mennessä, ja siinä linjataan muun muassa monien lajien häkkikasvattamisen kiellosta. Voi myös olla, että siinä vaiheessa Fur Free Europe -kansalaisaloitteen vaatimukset turkistarhauksen kiellosta otetaan huomioon komissiossa. Tuolloin Suomen on muutettava kansallista lainsäädäntöään.  

Muualla verkossa

Myllykoski: Uusi eläinten oloja parantava eläinten hyvinvointilaki saatiin vihdoin maaliin valiokunnassa

Kansanedustaja Jenni Pitko: Eläinten hyvinvointilaki on askel eteenpäin, mutta jättää paljon parantamisen varaa

Eduskunta: Pöytäkirjan asiakohta PTK 173/2022 vp 

Juttua on päivitetty 22.3.2023 lisäyksellä SDP:n vaaliohjelmasta.

Ajankohtaista Animaliassa