Eläinsuojelulaista eläinten hyvinvointilaki – mikä muuttuu?

Yli kymmenen vuotta hallitukselta toiselle pompoteltu eläinlaki, eli eläinten hyvinvointilaki, on tulossa vihdoin eduskunnan käsiteltäväksi. Mitkä ovat uuden lain plussat ja miinukset?

Vaikka lakiesitys eläinten hyvinvoinnista oli suurimmaksi osaksi pettymys, siihen saatiin vielä viime metreillä porsaiden kirurgisen kastraation kielto, tosin kohtuuttomalla 12 vuoden siirtymäajalla. Lisäksi lakiesitys sisältää myös muita Animalian vuosikymmenen ajan ajamia tavoitteita.

Mutta parantaako eläinten hyvinvointilaki hyvinvointia vai ei?

Eläinlain plussat

• Emakoiden tiineytyshäkkien kielto.
• Uusien porsitushäkkien rakentamisen ja käyttöönoton kielto lain voimaan astuessa. 
• Toimialaa kannustetaan maatalouspolitiikan keinoin siirtymään vapaaporsitukseen. Porsitus- ja tiineytyshäkeistä luopumiseen tähtääviin investointeihin on myös mahdollista saada investointitukea.  
• Porsaiden kirurgisen kastraation kielto. Siirtymäajalla kivunlievitys tulee heti pakolliseksi, puudutus vuonna 2027.
• Pakollinen kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä.
• Velvoite jaloittelutarhan rakentamiseen tai laitumeen investointitukia saavissa uusissa pihattonavetoissa.
• Uusien parsinavetoiden rakentamisen kielto.
• Eläinten itseisarvo kirjataan lain perusteluihin.
• Positiivilista, joka estää esimerkiksi delfiinien, merileijonien ja muiden villieläinten käytön sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä.
• Koirille ja kissoille pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti.
• Tainnuttamatta teurastamisen kielto.
• Teurastamoihin mahdollisuus videovalvontaan.
• Sähkö- ja piikkipantojen ym. kielto.
• Kytkettynä pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloitteluvelvollisuutta pidennetään nykyisestä 60 päivästä 90 päivään.
• Jaloitteluvelvollisuuden vapautusmenettelystä luovutaan.
• Kissojen ja koirien myyntiä verkossa säädellään nykyistä tarkemmin.
• Eläinten jalostusta koskevia vaatimuksia tiukennetaan merkittävästi.
• Nisäkkäiden hallitsemattomaan lisääntymiseen puuttuminen (koskee erityisesti kissoja).
• Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen takia lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä. Esitysluonnoksessa ilmoitusvelvollisuus säädettäisiin koskemaan koirille ja kissoille tehtyjä toimenpiteitä.
• Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.

Eläinlain miinukset

• Turkistarhaukseen ei puututa.
• Kohtuuttomat siirtymäajat. Esimerkiksi tiineytyshäkkien sekä porsaiden kirurgisen kastraation kielloille on 12 vuoden siirtymäaika. Samoin parsinavetoiden jaloitteluvelvollisuuden vapautusmenettelystä luopumiselle on 12 vuoden siirtymäaika, lisäksi vapautusmenettelyllä voi saada 5 vuoden vapautuksen jaloitteluvelvollisuudesta (nykyisin 3 vuotta).  
• Pakollista laidunnusta ei tule kaikille lypsylehmille.
• Vanhoja porsitushäkkejä sekä parsinavetoita saa käyttää niiden käyttöiän loppuun saakka.
• Vanhojen porsitushäkkirakenteiden uusiminen ja uusien henkilöstötilojen rakentaminen vanhoihin sikaloihin on sallittua. Kirjaus on heikennys edelliseen lakiluonnokseen verrattuna ja pidentää häkkisikaloiden käyttöikää.
• Häkkikanaloita ei kielletä.
• Broilerinkasvatukseen ei tule mitään rajoituksia.
• Teurastamoihin ei tule pakollista kameravalvontaa.  
• Lakiehdotuksen liitteessä 1 säädetään niistä nisäkäs- ja lintulajeista, joita saadaan pitää tuotantoeläimenä. Nisäkkäiden listalle on lisätty vesipuhveli (Bubalus bubalus), jota saisi pitää lihantuotantotarkoituksessa.
• Lakiehdotuksesta on poistettu aiempaan ehdotukseen sisältynyt maakunnan velvollisuus järjestää eläinten hyvinvoinnin valvonta myös virka-ajan ulkopuolella.
• Lakiehdotuksesta on poistettu maakunnille suunniteltu velvollisuus järjestää löytöeläinten kuljetus löytöpaikasta eläinten talteenottopaikkaan.
• Jatkuvaa vedensaantia ei taata kaikille eläimille.

Mitä seuraavaksi? Lain asetuksia aletaan tehdä heti lain astuttua voimaan. Silloin meitä kaikki taas tarvitaan. Lue analyysimme uudesta eläinten hyvinvointilaista, mitä kaikkea olemme tehneet yhdessä tähän saakka ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Taija Rinne

viestintäpäällikkö

taija.rinne@animalia.fi