Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä metsästysvuonna 2021–2022

Animalia vastustaa esitettyä asetusta kokonaisuudessaan.

Suomen susikanta on pieni ja laji on Suomessa uhanalainen. Kanta ei kestä metsästystä ilman merkittäviä vahinkoja sen geneettiselle monimuotoisuudelle. Metsästys aiheuttaa lisäksi kärsimystä susiyksilöille, kun perhelaumat hajoavat. On myös todennäköistä, että laumojen hajotessa yksinäisiksi jäävät sudet hakeutuvat asutusten lähelle etsimään saaliiksi kotieläimiä, jotka ovat yksinäisille susille helpompia saalistaa kuin hirvieläimet.

Luonnonvarakeskus julkaisi väliraportin “Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen”. Raportissa mainitaan seuraavasti: “Genetiikkaan liittyvät alustavat tulokset osoittavat Suomen nykyisen susikannan olevan liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena edes melko lyhyellä (17 v.) aikavälillä. Huolimatta yhteydestä Venäjän susikantaan Suomen susien perinnöllinen monimuotoisuus on viime vuosina pienentynyt. Geneettinen monimuotoisuus on Lounais-Suomessa vähäisempää kuin Itä-Suomessa, ja susikannan painopisteen siirtyminen Länsi-Suomeen heijastuu koko maata koskeviin tunnuslukuihin. Tämä osoittaa, että susien tulomuutto Venäjältä ei riitä kumoamaan pienessä populaatiossa tapahtuvaa perinnöllisen muuntelun menetystä.”

Luonnonvarakeskuksen raporttiinkin vedoten tulisi erityisesti Sisä-Suomessa pyrkiä susikannan runsastumiseen, jotta Suomen susikannan riittävä geneettinen monimuotoisuus ja esiintyminen alueellisesti kattavasti taattaisiin. Nyt annettavan asetuksen taustasyynä vaikuttaa olevan susiviha. Susien tappamisen sijaan susipelkoa ja susien aiheuttamia haittoja tulee torjua mm. asiallisella tiedottamisella ja kotieläinten suojaamisella sähköaidoin.

Raportista sen julkaisun jälkeen havaittu virhe kertoo myös siitä, että siinä käytetyt mallit ovat keskeneräisiä. Tämänkään vuoksi susien kiintiömetsästystä ei pidä aloittaa.