Oikeus lajityypilliseen elämään – aineeton lahja tuotantoeläimille

Mitä tarkoittaisi, että jokaisella eläimellä olisi oikeus toteuttaa omalle lajille tyypillisiä käyttäytymistarpeita? Pääpiirteissään kyse on yksinkertaisista asioista. Lajista riippuen kyse on mahdollisuudesta tutkia ympäristöä, kaivaa maata, hoivata poikasiaan tai päättää, milloin hakeutuu lajitovereiden seuraan tai sieltä pois. Kuulostaa sangen kohtuulliselta!

Tällaisiin asioihin vain harvalla niin kutsutulla tuotantoeläimellä on mahdollisuus. Esimerkiksi porsimishäkit, joissa siat eivät pääse kääntymään tai liikkumaan paria askelta enempää, estävät emakoilta pesänrakentamisen ja kanssakäymisen porsaiden kanssa. Emakolle oma pesä ja mahdollisuus hoivata poikasiaan ovat polttavan tärkeitä sisäsyntyisiä tarpeita. Niiden estäminen aiheuttaa ahdistusta ja tuskaa – samalla tavoin kuin esimerkiksi ei-toivottu ja pitkittynyt yksinäisyys on ihmiselle tuskallista.

Jokaisella eläimellä on siis halu elää lajilleen tyypillistä elämää. Siksi on tärkeää kyseenalaistaa nykyisiä ruoantuotannon muotoja ja vaatia parempaa. Nykyisenkaltaisen tehomaatalouden raameissa, joita maatalous myös Suomessa pitkälti noudattaa, eläin ei saa olla tunteva ja mielellinen yksilö.

Haluamme, että eläinten hyvinvointi otetaan eläintuotannossa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon. Ratkaisumme on pohjimmiltaan yksinkertainen. Mitä jos tunnustaisimme eläinten arvon yksilöinä? Miltä tällainen maailma voisi näyttää?

Onneksi meillä on toisenlaisiin todellisuuksiin jo nyt pieniä ikkunoita, nimittäin entisten tuotantoeläinten turvakoteja. Ne näyttävät, miten ihmisten ja toislajisten eläinten rinnakkainen elo sujuu, kun muut eläimet saavat vain olla ihmisten hoivassa ilman tuotantovelvoitteita.

Yksi tällainen eläinten turvakoti on Saparomäki. Animalia tukee turvakodin toimintaa muun muassa Saparomäelle omistetuilla aineettomilla lahjoilla. Saparomäki-lahjojen kuvituksista ja teksteistä huokuu rauha ja tyytyväisyys, ja niistä jokainen korostaa eläinten oikeutta elää lajityypillistä elämää.

Eläinten turvakoti Saparomäki ry perustettiin vuonna 2014. Turvakotia ryhdyttiin rakentamaan talkoovoimin vuonna 2018, kun sopiva tila oli löytynyt Porvoosta. Toiminnan lähtökohtana on tarjota koti pääasiassa tuotantoeläimille, jotka joutuisivat muuten tapettaviksi. Turvakodin eläimille annetaan mahdollisimman hyvä ja arvokas loppuelämä sekä mahdollistetaan lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen.

Saparomäki edistää veganismia ja elämäntapaa, jossa eläimelle ei aiheuteta kärsimystä ja kuolemaa ihmisen tarpeiden tai halujen vuoksi. Turvakodissa eläimen arvoa ei mitata sillä, kuinka paljon se tuottaa maitoa tai kuinka monta munaa se munii.

Turvakodissa eletään eläinten ehdoilla

Saparomäella asuva Onni-sika.

Saparomäen tilalla asuu tällä hetkellä (joulukuussa 2021) yhteensä yksitoista eläintä: possut Onni ja Paavo, Sylvesteri-kukko ja kanat Sikuriina, Helmi ja Heta sekä lammasviisikko Tilda, Hilma, Elvi, Sohvi ja Rosa.

Saparomäki kertoo tarjoavansa ihmisille puitteet tutustua muihin eläinlajeihin tuntevina ainutlaatuisina yksilöinä ja persoonina. Turvakoti ottaa vastaan vieraita vain eläinten ehdoilla ja tietyin järjestelyin. Turvakodin eläimet eivät ole näyttelyesineitä, ja vierailuissa otetaan erityisesti huomioon eläinten hyvinvointi. Eläimistä huolehtimisen lisäksi yhdistys tekee tiedotus- ja koulutustyötä sekä järjestää eläinoikeus- ja varainhankintatapahtumia.

Aineettomat Saparomäki-lahjat on omistettu erityisesti eläinten oikeudelle elää lajityypillistä elämää. Antamalla tällaisen aineettoman lahjan tuet Animalia ry:n vaikuttamistyötä tuotantoeläinten hyväksi ja autat samalla eläinten turvakoti Saparomäkeä.

Esittelemme tässä kaikki neljä Saparomäki-lahjaa:

Elää ja olla Sylvesteri

Sylvesteri on yksi Saparomäen ensimmäisistä asukkaista. Kuva: Jayson Rohde.

Aineeton lahja Elää ja olla Sylvesteri on nimetty Sylvesteri-kukon mukaan. Kukkoherra on yksi Saparomäen ensimmäisistä asukkaista. Sylvesteri löytyi hylättynä isomman kukkokatraan kanssa metsästä ja päätyi lopulta eläinsuojeluyhdistyksen kautta Saparomäelle. Turvakodissa Sylvesteri saa elää loppuelämänsä kukkoillen omalla persoonallisella tavallaan.

Elää ja olla Paavo

Paavon kuva: Erika Lindström.

Mediassakin huomiota saanut Paavo-porsas saapui Eläinten turvakoti Saparomäelle nelikiloisena rääpäleenä. Nykyään Paavo ei ole enää pikkupossu, vaan yli 150-kiloinen reipas ja terve sika. Saparomäen suojissa Paavo ja kaikki muut asukkaat saavat olla omia, ainutlaatuisia persooniaan ja elää niin pitkään kuin terveyttä riittää.

Lahjan kuvassa poseeraa Paavo pienenä, uuden elämänsä alussa. Tavoitteenamme on maailma, jossa jokainen eläin saa samanlaisen mahdollisuuden elämään kuin Paavo.

Suojaa eliniäksi

Saparomäen lammasviisikko saa nauttia hyvästä hoidosta ja huolenpidosta niin kauan kuin tarve on. Kuva: Erika Lindström.

Saparomäki takaa asukkailleen loppuelämäksi kodin sekä mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen ja arvokkaaseen elämään. Turvakodissa ihmisten on mahdollista tutustua muihin eläinlajeihin tuntevina, ainutlaatuisina yksilöinä eläinten omilla ehdoilla. Suojaa eliniäksi -lahjalla varmistat, että turvakodin toiminta eläinten hyväksi voi jatkua.

Arvokas elämänkaari

Elvin kuva: Jayson Rohde.

Maataloustuotannossa eläimen elinkaari jää usein tyngäksi. Tuotannon vaatimukset altistavat eläinten elimistön rajulle rasitukselle. Lahjan kuvassa esiintyvä Elvi-lammasmummo tuli Saparomäelle pieneltä tuotantotilalta, kun Elvi ei ollut enää pariin vuoteen karitsoinut. Saparomäki turvaa Elville ja kaikille asukkailleen paikan, jossa ne saavat ikääntyä ja elää loppuelämänsä rauhassa. Arvokas elämänkaari -lahjalla tuet eläinten oikeutta rauhalliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen.

Aineettomilla lahjoilla kohti kouriintuntuvaa muutosta

Jokaisesta ostetusta Saparomäki-lahjasta puolet ohjataan Saparomäen toimintaan ja puolet Animalian vaikuttamistyöhön eläinten oikeuksien edistämiseksi. Aineettomien lahjojen valikoima kuvastaa, millaisiin konkreettisiin muutoksiin eläinten elämässä vaikuttamis- ja kampanjointityöllä pyrimme.  

Animalian työ muuttaa lainsäädäntöä, julkisia hankintoja, asenteita ja kulutusvalintoja. Emme tavoittele pikavoittoja, vaan rakenteellisia muutoksia eläinten hyväksi. Niiden ansioista miljoonien eläinten elämä muuttuu paremmaksi. 

Ja ehkäpä vielä jonakin päivänä työmme on muuttunut tarpeettomaksi. Edessä siintää tulevaisuus, jossa jokainen eläin on viimein saanut oikeuden olla juuri sellainen kuin on. Tulevaisuus, jossa jokainen saa elää kuin Paavo, Sylvesteri tai Elvi – tuntevana, ainutlaatuisena yksilönä.


Lue lisää Eläinten turvakoti Saparomäestä: https://saparomaki.fi/

Artikkelia päivitetty viimeksi 14.12.2021.