Eläinpolitiikka ja eduskuntapuolueiden kannat 

• Eläinten oikeudet eivät ole kynnyskysymys yhdellekään eduskuntapuolueelle.  
• Eläinpolitiikka ei näy eduskunnassa omana politiikan sektorinaan.  
• Eläinpoliittisiin puoluekyselyihin saadut vastausten perustelut paljastavat osaltaan sen, kuinka paljon puolueissa on puutetta eläinpoliittisesta osaamisesta.  
• Erot eri puolueiden kannattajien asenteissa eläinaiheisiin ja kasvissyöntiin ovat suuret. Asenne on myönteisin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilla.  
• Hallitusohjelmalla on paljon merkitystä eläinpolitiikan edistämisessä. 

Puolueiden kantoja eläinaiheisiin voi tutkia niiden ohjelmiin tutustumalla, puoluekyselyiden tuloksia analysoimalla ja mielipidemittausten kautta. Mutta mitä oikeastaan on eläinpolitiikka, ja millaisia kantoja eläinasioihin eduskuntapuolueilla on eläinkysymyksissä? Miksi eläinasioiden edistäminen on Suomessa niin vaikeaa? 

Outi Ratamäki ja Sonja Tynkkynen kirjoittavat vuonna 2006 julkaistussa artikkelissa ”Eläinpolitiikka – mitä se voi olla?” eläinpolitiikan olevan uusi käsite. Artikkelissa tarkastellaan eläinpolitiikkaa muotoutumassa olevana politiikan osa-alueena. Tuolloin tilanne oli se, että eläinpoliittiset rakenteet, toimenpideohjelmat ja hallintojärjestelmät olivat vain heikosti muodostuneet päätöksenteon instituutioiksi. Nyt jo lähes 20 vuotta myöhemmin yhteiskunnallinen keskustelu eläimistä on kyllä lisääntynyt, mutta eläinpolitiikka ei edelleenkään näy omana politiikan sektorinaan. 

Eläinpolitiikkaa toki tehdään, vaikka sitä ei sellaiseksi miellettäisikään. Esimerkiksi keskusta on ollut aktiivinen eläinten oikeuksien jarruttaja. Silti puolue on tehnyt eläinpolitiikkaa muun muassa turvaamalla eläintuottajien elinkeinoja ja edistämällä monille luonnonvaraisille eläimille tuhoisaa metsästyspolitiikkaa. 

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista hyväksyttiin eduskunnassa keväällä 2023, ja laki tulee voimaan 2024. Animalia on lain käsittelyn aikana nostanut esiin, että eläinasiat eivät ole puolueille eikä äänestäjille kynnyskysymyksiä. Se on syy, miksi laista ei ole saatu niin hyvää kuin eläinten puolustajat toivoisivat. Siksi myöskään eduskunnassa ei kuulu eläimiä puolustavia aloitteita ja puheenvuoroja kuin harvakseltaan. 

Vuoden 2021 Eläinoikeusraportissa kerrottiin lobbauksen voimasta. Artikkelissa huomautettiin, että maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja on ollut keskustalainen (aiemmin nimellä Maalaisliitto) viimeiset 100 vuotta yhtäjaksoisesti aina vuodesta 1920. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa keskusta kärsi tappion ja menetti ääniä ja alueita perussuomalaisille. Nyt maa- ja metsätalousvaliokunnassa on ensimmäistä kertaa perussuomalainen puheenjohtaja. Jää nähtäväksi, miten keskustan vallan valuminen perussuomalaisille tulee näkymään seuraavien vuosien ajan eläinpolitiikassa. 

Eläinpoliittiset puoluekyselyt paljastavat eläinpoliittisen osaamisen puutteen 

Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu ovat keränneet tietoa puolueiden eläinpolitiikasta yli kymmenen vuoden ajan. Kyselyiden avulla on mahdollista seurata sitä, miten eri puolueiden näkemykset eläinsuojelusta ja eläinten oikeuksista muuttuvat vuosien saatossa. 

Puoluekyselyihin saadut vastausten perustelut paljastavat osaltaan sen, kuinka paljon puolueissa on puutetta eläinpoliittisesta osaamisesta. On myös huomioitava, että kyselyissä puolueiden intressi voi olla asemoitua eläinten hyvinvoinnin puolelle, kun kysyjänä on eläinjärjestö ja vaalit ovat tulossa. Animalia toteutti uusimman eläinpoliittisen puoluekyselyn 5.12.2022–9.1.2023. Sen vastauksia analysoidaan tarkemmin alla. Kyselyyn vastasivat eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. 

Eri vaaleissa toteutettujen puoluekyselyiden vastaukset ja perustelut löytyvät Animalian Eläinpolitiikka-sivulta.

Kannat turkistarhaukseen  

Väitteen Turkistarhaus on kiellettävä kanssa eri mieltä olivat keskusta ja perussuomalaiset (täysin) ja kokoomus (osittain). Kokoomuksella ei ole kantaa, jonka mukaan turkistarhaus tulisi kategorisesti kieltää. Väitteen Turkisalan jatkumista ei tule tukea rahallisesti seuraavalla hallituskaudella kanssa eri mieltä oli vain keskusta. Perussuomalaiset eivät ottaneet asiaan kantaa. 

Suhtautuminen kasvisruokaan  

Väitteen Kasvipohjaisen ruoan tuotantoa tulisi tukea enemmän kuin eläinperäisen ruoan tuotantoa kanssa eri mieltä olivat keskusta ja perussuomalaiset.

Väitteen Suomen tulee laatia toimenpideohjelma eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämiselle kanssa eri mieltä olivat keskusta (osittain) ja perussuomalaiset (täysin).

Yllättävää kyllä, kaikilla muilla kyselyyn vastanneilla puolueilla paitsi perussuomalaisilla suhtautuminen ilmastotoimiin oli myönteinen. Väitteen Ilmasto- ja eläinoikeuskysymyksiä tulee painottaa seuraavalla hallituskaudella kanssa eri mieltä (osittain) oli vain perussuomalaiset. 

Suhtautuminen broilerintuotantoon 

Väitteen Broilerien jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen tulisi puuttua kanssa täysin samaa mieltä ovat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Osittain samaa mieltä on kokoomus. Osittain eri mieltä on perussuomalaiset, ja täysin eri mieltä keskusta. 

Suhtautuminen kalojen hyvinvoinnin edistämiseen 

Väitteen Kasvatettavien kalojen hyvinvointia on parannettava. Kalojen hiilidioksiditainnutus on kiellettävä ja kalojen kasvatustiheyttä on rajoitettava kanssa samaa mieltä ovat perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät. Osittain samaa mieltä olivat keskusta, kokoomus ja SDP. 

Eri puolueiden kannattajien suhtautuminen eläinaiheisiin 

Tämän raportin artikkelissa Eläimet ja ilmasto vuonna 2023 käsitellään kansalaisten asenteita tiettyihin eläin- ja ympäristökysymyksiin. Niiden perusteella erot eri puolueiden kannattajien asenteissa ovat erittäin suuret.  

Selvästi kielteisimmin eläinten asemaa parantavaan politiikkaan suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan kannattajat. Myös kokoomuksen kannattajien vastaukset kuvaavat negatiivisempaa suhtautumista kuin vastaajilla keskimäärin. Asenne eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen on myönteisin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilla, ja ero vastapuoleen on merkittävä. SDP:n kannattajat suhtautuvat keskimääräistä positiivisemmin väittämiin, mutta ero on selvästi maltillisempi kuin erot asenteellisissa ääripäissä.

Animalia toteutti SEYn kanssa maaliskuussa 2023 puolueille kyselyn EU-tason eläinpolitiikan edistämisestä. Myönteisimmin eläinten hyvinvoinnin edistämiseen Euroopan unionissa suhtautuvat vasemmistoliitto, vihreät ja SDP. Vähiten eläimiä olivat valmiita puolustamaan keskusta ja perussuomalaiset. Kokoomus jäi keskikastiin. 

Eläimet puolueiden työryhmissä ja puolueohjelmissa  

Eduskuntapuolueista vihreät on ensimmäinen, jolla on ollut ohjelmissa erikseen eläimiä koskeva linjapaperi. Ohjelma Kohti eettistä eläinten pitoa julkaistiin 1998. Myöhemmin vihreiden eläinpoliittiseksi linjapaperiksi nimetty ohjelma julkaistiin 2008. Linjapaperissa sanottiin vihreiden suhteesta eläintuotantoon näin: “Eläintuotannon lähtökohdaksi on otettava eettinen korkealaatuisuus. Tämä edellyttää eläinten itseisarvon kunnioittamista ja niiden lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamista. Erityisesti tulee suosia luonnonmukaista tuotantoa.”  

Eduskuntapuolueiden eläinoikeuspoliittisten linjausten puutetta haastamaan perustettiin eläinoikeuspuolue vuonna 2015. Puolueen periaateohjelma vuodelta 2016 keskittyi pelkästään eläinaiheisiin. Periaateohjelman lisäksi eläimet ovat olleet keskiössä puolueen kuntavaaliohjelmissa, yhteiskuntapoliittisessa ohjelmassa sekä erillisessä tulevaisuusohjelmassa. Eduskuntavaaleissa 2019 puolue kampanjoi vaaliohjelmalla, jonka nimi oli “On eläinpolitiikan aika”. Tuossa ohjelmassa esitettiin, että muunlajisten eläinten perusoikeudet kirjataan Suomen perustuslakiin. 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä jättikin lakialoitteen eläinten perusoikeuksien huomioimisesta loppuvuodesta 2022. Aloite perustuu Suomen eläinoikeusjuristien laatimaan perusoikeusehdotukseen. Vaikka lakialoite ei johtanut toimiin, oli kyseessä ensimmäinen kerta, kun eläinten perusoikeuksista keskusteltiin isossa salissa. Vuoden 2019 vaaleissa eläinpolitiikka ei vielä ollut näkyvissä eduskuntapuolueiden kampanjoissa ja eläin­­oikeus­kärjellä kampanjoivia ehdokkaita oli vain muutama. Tilanne muuttui vuoden 2023 eduskuntavaaleissa jonkin verran, ja eläinpolitiikka näkyi useiden ehdokkaiden teemoissa.  

Vasemmistoliitolle perustettiin 2020 eläinpoliittinen työryhmä tekemään ensimmäinen eläinpoliittinen ohjelma. Se julkaistiin 7.10.2022. Ohjelman mukaan vasemmistoliitto haluaa tehdä politiikkaa, joka edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Eläinpoliittisen ohjelman tarkoitus on tuoda eläimet esille ja tärkeäksi teemaksi osana vasemmistoliiton tekemää yhdenvertaista politiikkaa. Tämän ohjelman lisäksi puolueen Porissa kesäkuussa 2022 hyväksytyssä tavoiteohjelmassa on kohta eläinpolitiikka. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tavoiteohjelmassa on kohta eläimille. Työryhmän toiminta päättyi näiden ohjelmakohtien julkaisun jälkeen. 

Myös SDP:lle on ehdotettu eläinpoliittisen ryhmän perustamista 2021. Voikin ajatella, että Eläinoikeuspuolueen perustaminen kiritti sen aatemaailmaa lähinnä olevien puolueiden eläinpolitiikan kehittämistä. Puolueiden riveissä alkoi tulla kiire lisätä ohjelmiin hiukan enemmän eläinkysymyksistä kiinnostuneiden äänestäjien odottamaa sisältöä.  

Muilla puolueilla erillisiä eläinpoliittisia ohjelmia ei ole, ja eläinasioita ei välttämättä ole mukana muissakaan puolue- tai vaaliohjelmissa lainkaan.  

Hallitusohjelmat määrittelevät eläinpolitiikkaa 

Vaikka eläinten hyvinvointia tai oikeuksia edistäviä tavoitteita olisi kirjattu vaaliohjelmiin, ei se vielä tarkoita tavoitteiden täytääntöönpanoa. Käytännössä hallitus muodostetaan kompromissina, jossa puolueet luopuvat tavoitteistaan. Mitä pienempi kannatus puolueella on, sitä enemmästä on annettava periksi. Puolueiden tahto eläinasioissa mitataan hallitusneuvotteluissa. Eläimet jäävät usein muiden tavoitteiden jalkoihin. 

Rinteen ja Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin selvityksiä tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyen, mutta konkreettiset teot tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi jäivät vähäisiksi. Hallitusohjelman ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” -luvun viimeinen tavoite kuului: “Parannetaan eläinten hyvinvointia”. Hallituksen toimintasuunnitelma seuraa hallitusohjelman toteutusta. Suunnitelmaan valittiin noin 200 toimenpidettä, joilla hallitusohjelman tavoitteita edistettiin. Eläinten hyvinvointiin liittyvät keinot eivät olleet suoraan mukana toimintasuunnitelmassa.  

Hallitusneuvottelujen aikana 2019 eläinsuojelulaki nousi kuitenkin kiistakapulaksi, mikä kertoo eläinten nousemisesta tärkeäksi asiaksi poliittisella tasolla. Valmiissa hallitusohjelmassa eläimistä oli kirjauksia, mutta tuotantoeläinten kohdalla oli tehty myönnytyksiä. Hallitusohjelmasta löytyi lause, että lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia maatalousyrittäjille ilman kompensaatiota.   

Puolueiden luonnostellessa seuraavien eduskuntavaalien ohjelmia vuonna 2022 Animalia esitti niille vaateen, että seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava kirjaus turkistarhauskiellosta lyhyellä siirtymäajalla. Riippumatta hallituspohjasta eläinten oikeuksien edistäminen tulee olemaan erittäin haasteellista niin kauan, kun suurin osa eduskuntapuolueista joko vastustaa eläinten hyvinvoinnin parantamista tai on välinpitämättömiä eläinpolitiikan suhteen.  

Animalia jatkaa kaikkiin puolueisiin vaikuttamista.  

Lähteet 

• Animalia 2023: Eläinpoliittinen puoluekysely EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännöstä.
• Eläinoikeusraportti 2021: Lobbauksen voima.
• Maaseudun Tulevaisuus 2023: Keskusta menetti ”ikiaikaisen” maatalouden valtapaikkansa perussuomalaisille. 13.4.2023.