Suomalainen broilerintuotanto on tuhotuotantoa

Broileri on Suomen yleisin lintu – ja silti yhteiskunnassa näkymätön. Kipeäksi jalostetun kananpojan elämä on viisi viikkoa pitkä kärsimysten tie. On aika nähdä broileri yksilönä, ei tuotteena.  

Mainoksissa broilerit näyttävät elävän vapaina, vaikka todellisuudessa ne eivät koskaan näe aurinkoa ja taivasta. Lihatalot haluavat saada kuluttajat uskomaan, että antibiootittomuus tarkoittaa eläinten hyvinvointia ja että perhetiloilla eläimistä huolehditaan hyvin.  

Totuus on toinen. Broilerit elävät ikkunattomissa jättimäisissä halleissa vain viisi viikkoa. Broileri elää lyhyen elämänsä kipujen, sydänvikojen ja jalkavaivojen kanssa. Sen jälkeen ne viedään teurastamolle ja tukehdutetaan siellä hiilidioksidilla. Joka ikinen päivä Suomessa yli 200 000 linnun elämä päättyy piilossa broilerikiusauksen, nugettien ja suikaleiden takia. Teurastettujen lintujen lisäksi broilereita kuolee joka päivä tiloilla ja kuljetusrekoissa.  

Vuodessa tapetaan noin 82 miljoonaa broileria. Kun luet tämän lauseen, samassa ajassa broilereita teurastetaan 15 yksilöä. Huippuunsa viritetty teollinen broilerintuotanto aiheuttaa eläimille jatkuvaa kärsimystä ja siinä sivussa globaalia luontokatoa sekä paikallisia ympäristövaikutuksia rehujen ja hallien lämmityksen takia. Broilerintuotanto Suomessa on tuhotuotantoa. 

Animalian Tuhotuotetut – Broilerinkiusausta perhetilalta -kampanjan tarkoitus on muuttaa suunta, joka jauhaa yhä enemmän broileriyksilöitä alati lisääntyvässä tuotannossa. Broilerit ovat tuntevia eläimiä, eivät pelkkiä kilogrammoja. 

Tiesitkö tämän broilerintuotannosta Suomessa?

• Broileri on teurastushetkellä vasta hieman yli kuukauden ikäinen tipu. 

• Broilerit on jalostettu äärimmäisen tehokkaiksi: tipun paino 55-kertaistuu reilussa kuukaudessa, kun broilerit kasvavat reilussa 5 viikossa 40-grammaisista tipuista noin 2,3 kilogramman painoisiksi. 

• Broilerintuotanto Suomessa on massiivista. Vuosittain noin 82 miljoonaa broileria teurastetaan, mutta lisäksi tiloilla ja kuljetuksissa kuolee yli 2 miljoonaa broileria. 

• Broilerit eivät voi hyvin. Ne kärsivät huomattavista hyvinvointiongelmista, jotka liittyvät erityisesti äärimmäisen nopeaksi jalostettuun kasvuun sekä ahtaisiin elinoloihin 

• Jalkavikojen ja -kipujen takia broilerit liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vähemmän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina. 

• Broilerintuotannossa käytettävät hallit ovat ahtaita ja ikkunattomia, ja niissä on kerralla kymmeniä tuhansia yksilöitä.  

• Suomessa linnut kasvatetaan EU:n suurimmalla mahdollisella sallitulla eläintiheydellä, joka on 42 kilogrammaa broilereita neliömetrillä. Tämä tarkoittaa 16–18 lintua neliömetriä kohden. Tämä on EFSA:n suositusten vastaista. Keskimäärin suomalaisella tilalla on 70 000 broileria. 

• Broilereiden yksilöllinen hoito ei ole mahdollista. Siksi sairaita lintuja ei edes yritetä hoitaa, vaan ne tapetaan. Monen yksilön sairastuminen tai nälkiintyminen jää huomaamatta ja lintu kuolee hitaasti itsekseen. 

• Lihaksi kasvatettavien broilerien emoilla on pidempiaikaisia hyvinvointiongelmia, koska ne elävät pidempään. Broilerit on jalostettu syömään lähes rajattomasti, jotta ne kasvaisivat nopeasti. Emojen syömistä rajoitetaan, jotta linnut pysyisivät lisääntymiskuntoisina. Emot siis joutuvat elämään jatkuvassa nälässä.  

• Broilerintuotanto on Suomessa kaikkein teknisintä ja teollistuneinta eläintuotantoa. 

• Suomen suurimmalla broileriteurastamolla tapetaan yli 100 000 broileria vuorokaudessa, joten broilerintuotannon voi hyvällä syyllä sanoa olevan tuhotuotantoa.