Metsästyskilpailut on kiellettävä laissa – avoin kirje eduskunnalle

Suomessa järjestetään yhä aikaisempien vuosien kritiikistä huolimatta metsästyskilpailuja, joissa tavoitteena on tappaa tietyssä ajassa mahdollisimman monta eläintä. Yleensä näissä kilpailuissa tapetaan vieraslajeiksi määriteltyjen lajien yksilöitä, mutta kohteena voi olla myös varislintuja, lokkeja, kettuja ja mäyriä.

Tänä vuonna Jarmon Eräpalvelu järjestää 18.–20.11. metsästyskilpailun Kainuun Ruhtinansalmella. Kaksi vuotta sitten Sastamalassa kisaajat tappoivat yli 500 eläintä, joista lähes sata oli talvipesissään nukkuvia mäyriä. Tuolloin lähetimme avoimen kirjeen silloiselle maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja kysyimme, miten hallitus aikoo puuttua julmaan joukkometsästykseen, jossa eläinten kärsimyksestä tehdään viihdettä ja urheilua. Ministeri ei vastannut kirjeeseen. Viime vuonna kisat järjestettiin Kainuussa korona-aikana, jolloin tapettiin 35 kettua, 5 minkkiä ja 16 näätää.

Supikoiran ja minkin metsästäminen ei edellytä metsästäjätutkintoa ja metsästyksessä saa käyttää myös monia muuten metsästyksessä kiellettyjä keinoja. Lisäksi tähän aikaan vuodesta mäyrät ja monet supikoirat nukkuvat talviunta. Pesissään koirien raatelemiksi joutuvat eläimet kokevat kovia kärsimyksiä täysin puolustuskyvyttöminä. Koirien käyttäminen välineenä toisten eläinten tappamiseksi tulisi kieltää.

Kilpailussa kolme eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta palkitaan muun muassa tuotepalkinnoilla. Metsästyksestä tulee näissä kilpailuissa viihdettä, jossa tavoitteena on ainoastaan mahdollisimman suuri yksilö- ja sitä myöten pistemäärä. Tapahtuman sivuilla kerrotaan, että voittajajoukkue on se, jolla on “eniten saaliseläimiä tai tasasaaliiden sattuessa nopeus ratkaisee”.

Tappamista perustellaan usein sillä, että jotkut metsästettävät lajit kuuluvat vieraslajeiksi määriteltyihin lajeihin. Monet vieraslajinisäkkäät päätyvät luontoon kuitenkin ihmisten tekemien istutusten ja muun toiminnan seurauksena. Esimerkiksi turkistarhaajat ovat tuoneet maahan lajeja, jotka ovat jatkaneet elämäänsä luonnossa turkistarhakarkulaisten jälkeläisinä. Näin ollen olisi johdonmukaista kieltää minkkien ja supikoirien turkistarhaus jo pelkästään vieraslajien luontoon pääsemisen näkökulmasta.

Jokaisella eläimellä on oikeus elämään lajista riippumatta. Se, että ihminen on toiminnallaan levittänyt eläinlajin alueelle, jolla se ei luontaisesti esiintyisi, ei vie näiden eläinten yksilöarvoa. Nämä lajit ovat niin elinvoimaisia, ettei niiden leviämistä voi estää metsästyksellä. Tappaminen ei saa olla ainoa eikä ensisijainen vaihtoehto vieraslajienkaan kohdalla.

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista on kieltämässä eläinten lopetuksen viihdetarkoituksessa. Kiellettyjä tulisivat esityksen mukaan olemaan sellaiset esitykset tai kilpailut, joissa eläimen lopetuksen tarkoituksena olisi nimenomaan viihteen tai kulttuurikokemuksen luominen yleisölle. Metsästyskilpailuiden järjestämisen ei pidä enää olla mahdollista uuden lain voimaan tultua.

Animalia vaatii, että metsästyskilpailut kielletään samassa yhteydessä.