Lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle Turkistarhaus historiaan — Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen -kansalaisaloitteesta

Animalia ry kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa lausuntopyynnöstä.

Animalia kannattaa Turkistarhaus historiaan – Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen -kansalaisaloitetta ja toivoo, että maa- ja metsätalousvaliokunta edistää kansalaisaloitteen tavoitteita.

Nykyiset kasvatusolosuhteet eivät täytä eläinten hyvinvointilain vaatimuksia

Turkistarhoilla eläimet elävät pienissä, virikkeettömissä häkeissä verkkopohjan päällä, mikä aiheuttaa eläimille huomattavaa kärsimystä. Nykyiset kasvatusolosuhteet eivät anna eläimille mahdollisuutta toteuttaa niiden lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, kuten kunnollista liikkumista, ympäristön tutkimista ja kiipeilemistä tai ketuille kaivamista ja minkeille uimista. Lajityypillisten käyttäytymistarpeiden estyminen aiheuttaa eläimille stressiä ja heikentää niiden hyvinvointia. Tämä näkyy turkistarhoilla esimerkiksi stereotyyppisenä käyttäytymisenä, kannibalismina tai apatiaan vaipumisena.

Nykyistä turkistarhausta voidaankin pitää eläinten hyvinvointilain vastaisena toimintana, sillä lain 20. pykälässä todetaan seuraavasti: ”Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.” Suurin osa näistä tarpeista jää turkiseläimillä toteutumatta. Turkiseläinten hyvinvointia koskevan asetuksen uudistustyö on loppusuoralla, mutta medioista saatavilla olleiden tietojen mukaan siinä ei tulla vaatimaan riittäviä muutoksia eläinten pito-olosuhteisiin.

Romaniasta tuli viime syksynä 20. EU-maa, joka on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain. Merkittävässä määrin turkistarhausta on enää harvassa EU-maassa: Suomen lisäksi minkkejä tarhataan lähinnä Puolassa ja Kreikassa, ja kettutarhausta on jäljellä merkittävässä määrin ainoastaan Suomessa. Puolan parlamentissa on parhaillaan turkistarhauskielto käsittelyssä. Viimeisimpänä Ruotsi on esitellyt luopumistuen, jolla maan viimeiset minkkitarhat ajetaan alas ja turkistarhauskiellon lisäämistä lakiin valmistellaan. Myös merkittävät kansainväliset muotitalot ovat pitkälti luopuneet eläinperäisten turkisten käytöstä eettisistä syistä.

Seuraava pandemia voi kehittyä Suomen turkistarhoilla

Turkistarhaus aiheuttaa merkittävän pandemiariskin. Vuonna 2023 lintuinfluenssa levisi Suomen turkistarhoilla ja sen takia 485 000 turkiseläintä lopetettiin. Terveydellisen riskin takia tapettujen eläinten hävittämisestä ja tarhoille annettavista korvauksista tuli valtiolle yli 40 miljoonan euron kustannukset. Tätä ennen taas koronaviruksen leviäminen Euroopan minkkitarhoille osoitti, miten minkit voivat toimia otollisina ihmisillä esiintyvien hengitystievirusten kantajina ja levittäjinä. Koronavirusta esiintyy myös yhä turkistarhoilla, viimeksi loppuvuodesta 2024 italialaisella minkkitarhalla (Animalia-media 2025). Viime syksynä THL totesikin omassa tähän kansalaisaloitteeseen liittyvässä lausunnossaan, että ”turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin”.

Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti minkit ja supikoirat aiheuttavat potentiaalisesti suurimman riskin zoonoottisten virusten kehittymiselle. Tutkimustuloksissa todetaan, että virukset voivat levitä tuotantoeläinten ja villieläinten välillä sekä ihmisistä tuotantoeläimiin, ja että turkistarhaus toimii merkittävänä zoonoottisten virusten leviämisväylänä. (Zao 2024)

Kun huomioidaan alalle annetut koronatuet sekä lintuinfluenssan takia maksetut korvaukset, on alaa rahoitettu valtion toimesta yli 70 miljoonalla eurolla muutamassa vuodessa. Lintuinfluenssa on alkanut taas levitä Euroopassa, joten on mahdollista, että tänä vuonna tartunnat pääsevät jälleen leviämään tarhoilla ja valtiolle seuraa jälleen miljoonien eurojen korvaustaakka.

Animalia-median selvityksen mukaan 35 prosentilla turkistarhoista on yhä puutteita lintuinfluenssan torjunnassa. Valvontaeläinlääkäreiden ja kunnaneläinlääkäreiden tekemissä lintuinfluenssaan torjuntaan liittyvissä tarkastuksissa noin 35 prosentissa turkistarhoista todettiin puutteita, jotka johtivat korjauskehotukseen tai -määräykseen. Puutteet koskivat yleisimmin yleistä hygieniaa ja jyrsijätorjuntaa (Animalia-media 2025). Jos THL:n mainitsema pandemiariski toteutuu ja lintuinfluenssa pääsee kehittymään Suomen turkistarhoilla uudeksi pandemiaksi, ovat kustannukset Suomen valtiolle ja suomalaiselle talouselämälle potentiaalisesti huomattavat.

Turkistarhauksen alamäki on jyrkkä kaikilla mittareilla

Turkisalan taloudellinen merkitys on enää pieni, eikä taloudellisen merkityksen käyttäminen turkistarhauksen jatkamisen perusteena ole siten relevanttia. Turkisalan etujärjestön Fifurin tilastojen perusteella siniketuille syntyi 491 000 pentua vuonna 2023, mikä on 144 000 pentua vähemmän kuin vuonna 2022 (-22 %). Vuonna 2019 Suomessa syntyi vielä 1,56 miljoonaa siniketunpoikasta, joten tuotannon romahdus on viidessä vuodessa ollut 68 prosenttia. Lisäksi minkkien kasvatusmäärä Suomessa on romahtanut 50 prosenttia viidessä vuodessa: vuonna 2023 Suomessa kasvatettiin 0,52 miljoonaa minkkiä, kun vuonna 2019 määrä oli vielä 1,04 miljoonaa minkkiä. (Fifur 2024)

Turkisalan kokonaistyöllistävyys on puolittunut viidessä vuodessa (2850 htv vuonna 2019, 1420 htv vuonna 2023). Pelkkä turkistarhaus työllisti vuonna 2023 enää 433 henkilötyövuotta (1246 htv vuonna 2019). Tilastosta voidaankin päätellä, että turkistarhaus on valtaosin sivutoimista. (Fifur 2024)

Turkisten viennin arvo on myös huomattavasti pienempää kuin yleisesti esitetään. Turkisten vienti Suomesta tuotti 304 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta samaan aikaan turkisten tuonnin arvo oli 179 miljoonaa euroa. Tuonnin suuri määrä johtuu ulkomailla tuotetuista turkiksista, jotka tuodaan Suomeen huutokaupattavaksi. Todellisuudessa vienti tuotti siis noin 125 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 alan Suomeen jääneet vientitulot olivat vielä noin 400 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 Suomeen jääneet vientitulot olivat enää 150 miljoonaa, eli vientitulot romahtivat jo ennen koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan alkua (Fifur 2024). Tavaroiden kokonaisviennin arvo Suomesta vuonna 2023 oli 76,2 miljardia euroa eli turkisnahkojen bruttovienti suhteessa siihen oli 0,4 prosenttia ja nettovienti 0,16 prosenttia.

Alan maksamat verotulot olivat 18 miljoonaa euroa valtiolle ja seurakunnille sekä 4 miljoonaa euroa kunnille vuonna 2023. Yhteenlasketut verotulot ovat puolittuneet viidessä vuodessa (Fifur 2024). Turkisalan työllisyyttä ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti Animalian julkaisemassa selvityksessä turkisalan nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista (Vinnari 2022).

Turkistarhauksen siirtyminen muihin maihin on myös epätodennäköistä, vaikka Suomi kieltäisi tai rajoittaisi tarhausta. Minkinkasvatus on romahtanut Kiinassa 90 prosenttia viidessä vuodessa ollen 1,5 miljoonaa nahkaa vuonna 2023 (14 miljoonaa vuonna 2019). Koko maailman tuotantoa tarkastellessa minkinkasvatus on pudonnut neljäsosaan viidessä vuodessa: vuonna 2019 maailmassa tuotettiin 52 miljoonaa minkinnahkaa, kun vuonna 2023 määrä oli enää 12 miljoonaa minkinnahkaa. (Fifur 2024)

Kansalaismielipide on vahvasti turkistarhauksen vastainen. Suomalaisista 83 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta (Taloustutkimus 2023). Turkistarhauksen kieltoa ajava kansalaisaloite on tällä hetkellä käsittelyssä myös EU:ssa: eurooppalaiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen vastaus saadaan vuonna 2026.

Edellä mainituista syistä johtuen katsomme, että Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteen mukaisesti eduskunnan tulisi edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun turkistarhauksen kieltämiseksi oikeudenmukaisella tavalla ja antavan asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. Aloitteen mukaisesti ehdotamme, että siirtymä turkistarhattomaan Suomeen toteutetaan laatimalla kansallinen suunnitelma turkistuotannon lakkauttamiseksi kohtuullisella siirtymäajalla, minkä lisäksi alan harjoittamisesta luopuville tarhaajille luodaan luopumistukijärjestelmä.

Tiivistelmä

• Nykyiset kasvatusolosuhteet eivät anna eläimille mahdollisuutta toteuttaa niiden lajityypillisiä käyttäytymistarpeita ja ovat eläinten hyvinvointilain vastaisia.
• Turkisalaa on rahoitettu valtion toimesta yli 70 miljoonalla eurolla muutamassa vuodessa.
• Turkistarhaus aiheuttaa merkittävän pandemiariskin, josta myös esimerkiksi THL varoittaa. Kustannukset olisivat valtiolle ja suomalaiselle talouselämälle potentiaalisesti huomattavat.
• Turkistarhaus on valtaosin sivutoimista. Pelkkä turkistarhaus työllisti vuonna 2023 enää 433 henkilötyövuotta. Turkisalan kokonaistyöllistävyys on puolittunut viidessä vuodessa.
• Turkisten viennin arvo on myös huomattavasti pienempää kuin usein esitetään. Turkisten vienti Suomesta tuotti 304 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta samaan aikaan turkisten tuonnin arvo oli 179 miljoonaa euroa. Tuonnin suuri määrä johtuu ulkomailla tuotetuista turkiksista, jotka tuodaan Suomeen huutokaupattavaksi. Todellisuudessa vienti tuotti siis noin 125 miljoonaa euroa.
• Alan maksamat verotulot olivat 18 miljoonaa euroa valtiolle ja seurakunnille sekä 4 miljoonaa euroa kunnille vuonna 2023. Yhteenlasketut verotulot ovat puolittuneet viidessä vuodessa.
• Kansalaismielipide on vahvasti turkistarhauksen vastainen. Suomalaisista 83 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.
• Jo 20 EU-maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain.
• Turkistarhauksen kieltoa ajava kansalaisaloite on tällä hetkellä käsittelyssä myös EU:ssa: eurooppalaiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen vastaus saadaan vuonna 2026.

Helsingissä 13.3.2025

Lähteet

Animalia-media 26.2.2025. Koronavirusta löytyi italialaiselta minkkitarhalta syksyllä.
Animalia-media 28.2.2025. Joka kolmannella turkistarhalla puutteita lintuinfluenssan torjunnassa.
Fifur tilastot 2024
Taloustutkimus 2023
Vinnari, Eija 2022. Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista.
Zhao J, Wan W, Yu K, Lemey P, Pettersson JH, Bi Y, Lu M, Li X, Chen Z, Zheng M, Yan G, Dai J, Li Y, Haerheng A, He N, Tu C, Suchard MA, Holmes EC, He WT, Su S. Farmed fur animals harbour viruses with zoonotic spillover potential. Nature. 2024 Sep 4.

Kuva: Andrew Skowron