Turkisasetus tulee jatkamaan eläinten kärsimyksiä – tarhauskielto on kirjattava lakiin
Turkiseläinten olosuhteita koskevaa asetusta on uudistettu jo yli kymmenen vuotta. Asetusluonnoksen lausuntokierroksen pitäisi käynnistyä alkuvuoden aikana, mutta todennäköisesti siinä ehdotetut muutokset tulevat olemaan mitättömiä.
Turkiseläinten kohtelua Suomessa määrittää valtioneuvoston asetus turkiseläinten hyvinvoinnista. Nykyinen asetus on vuodelta 2011, mutta esimerkiksi eläinten häkkikokoja koskevat vaatimukset pohjautuvat vuoteen 1999. Eduskunta lupasi vuonna 2013, ensimmäisen turkistarhauskieltoa vaatineen Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen yhteydessä, että turkisasetus tullaan uudistamaan ja parantamaan eläinten hyvinvointia tarhoilla. Animalia oli yksi kansalaisaloitteen tekijöistä.
Asetusuudistusta valmistelemaan perustettiin vuonna 2013 työryhmä, joka koostui sidosryhmien jäsenistä. Myös Animalia oli ryhmän jäsenenä. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että uudistus ei tule kieltämään esimerkiksi eläinten pitämistä verkkopohjilla, joten eläinjärjestöjen edustajat marssivat ulos työryhmästä. Tämän jälkeen asetuksen valmistelu on jatkunut hitaasti: viimeisin sidosryhmille toimitettu versio on vuodelta 2020.
Loppuvuodesta 2024 uutisoitiin turkisasetukseen liittyvästä talousvaikutusten arvioinnista, jossa Luonnonvarakeskus oli toimeksiantona selvittänyt muutosten arvioituja kustannuksia. Laskelma sisälsi häkkien tilavaatimusten muutokset (minkki, hilleri ja soopeli sekä ketut ja supikoira), tarhojen aitaamisvaatimuksen sekä häkkeihin asennettavat makuuhyllyn tai -putken, lisäjuomalaitteen imetysaikana ja vetäytymistilan.
Laskelmassa tarkastellut siirtymäajat muutoksille olivat 10 ja 15 vuotta tarha-alueiden aitaamiselle, 10, 15 ja 20 vuotta häkkien koon muutoksille ja viisi vuotta häkkeihin asennettaville makuuhyllylle ja -putkelle, lisäjuomalaitteelle ja vetäytymistilalle.
”Vaikka vielä on epävarmuutta siitä, mitä asetukseen ollaan kirjamassa, julkisuudessa liikkuneista tiedoista voi tulkita, että eläimiä pidetään jatkossakin pienen pienissä häkeissä, joissa ne eivät pääse liikkumaan normaalisti. Pienillä häkkikokojen muutoksilla ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta mitään merkitystä. Verkkopohjaisten häkkien salliminen on itsessään asia, joka aiheuttaa eläimille huomattavaa kärsimystä myös jatkossa”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Häkkikokoihin kaavaillut muutokset mitättömiä
Luonnonvarakeskuksen laskelmasta ei suoraan selviä yksittäisen häkin ehdotettua uutta kokoa, mutta siinä mainitaan ketuille ja supikoirille tarvittavan lisää tilaa 40 prosenttia ja minkeille 33 prosenttia.
Tällä hetkellä täysikasvuiselle ketulle vaaditaan häkkitilaa 0,8 m2. Jos tähän lisätään 40 prosenttia tilaa, olisi häkkien koko tulevaisuudessa 1,12 m2. Tämä tarkoittaisi 0,32 m2 verran lisää tilaa eli esimerkiksi metrin pituiseen häkkiin 32 cm lisää leveyttä.
Minkkejä saa tällä hetkellä kasvattaa 0,255 m2 kokoisessa häkissä. Jos tähän lisätään 33 prosenttia, olisi tulevien häkkien koko 0,339 m2. Tämä tarkoittaisi, että yksittäisen häkin pinta-ala kasvaisi hiukan yli A4-arkin verran.
Vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriö jakoi sidosryhmille luonnoksen asetuksesta. Tässä luonnoksessa alle 15-kiloiselle ketulle vaadittiin tilaa 1,2 m2 ja yli 15-kiloiselle ketulle 2 m2. Minkeille taas vaadittiin tilaa 0,27 m2 alle 4,2-kiloisille ja yli 4,2-kiloisille 0,47 m2. Koska asetuksen valmistelu on vielä kesken, ei ole varmuutta siitä, mikä versio häkkien koosta päätyy lopulta lausunnoille lähtevään luonnokseen.
Siirtymäajat mahdollistavat, että mitään muutoksia ei ehditä tehdä
Luonnonvarakeskuksen laskemassa kaavaillut siirtymäajat vaihtelevat viidestä vuodesta aina 20 vuoteen asti. Pisimmät siirtymäajat on laskettu häkkikokojen muutoksille. Ylen 15.1.2025 julkaiseman artikkelin mukaan turkisalan etujärjestö Fifur on vaatinut 20 vuoden siirtymäaikoja häkeille, mutta ministeriön viimeisimmässä luonnoksessa siirtymäaika häkkien osalta olisi 15 vuotta. Tämä tarkoittaisi niiden voimaantuloa vuonna 2041 – vuonna 1999 laaditut häkkikoot olisivat voimassa siis yhteensä yli 40 vuotta.
”Turkistarhojen ja kasvatettujen eläinten määrä ja alan kannattavuus on ollut jo vuosia syöksykierteessä. Alalla tiedetään, että tarhaus tulee lähivuosina loppumaan vähintään omaan taloudelliseen mahdottomuuteensa. Siksi siirtymäaikojen keskeinen tarkoitus on varmistaa, ettei muutoksia tarvitse koskaan tehdä. Eläinten kannalta tämä on kohtuutonta: uuden asetuksen sijaan lakiin tulisi kirjata tarhauksen täyskielto ”, Kivekäs toteaa.
Luonnonvarakeskuksen laskelman lopputulos on, että asetuksessa vaaditut muutokset tulevat maksamaan noin 357 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu kuitenkin miljoonan minkin, miljoonan ketun ja 100 000 supikoiran vuosittaiseen kasvatukseen. Suomessa on kasvatettu yli miljoona minkkiä viimeksi vuonna 2019 ja yli miljoona kettua vuonna 2021. Tällä hetkellä kasvatusmäärät ovat pudonneet noin puoleen, ja koska turkisalalla menee taloudellisesti hyvin huonosti myös globaalisti, ei liene todennäköistä, että kasvatusmäärät nousevat nykyisestä. Laskelman lopputulosta voi siis pitää selkeästi yläkanttiin arvioituna.
”Turkisala on tehnyt voimakasta tappiota Suomessa nyt 10 vuotta. Erityisesti kettujen kasvatus on täysin kannattamatonta, sillä kettuturkista maksettava keskihinta kattaa vain noin puolet tuotantokustannuksista. Ala tekee kaikkensa, että taloudellisissa vaikeuksissa rämpivät tuottajat eivät joutuisi tekemään investointeja. Ei ole kuitenkaan millään tasolla hyväksyttävää, että alan talousongelmat saavat jyrätä eläinten hyvinvoinnin yli tai että verorahoja tuhlataan turkisalan korvauksiin ja tekohengittämiseen”, Kivekäs sanoo.
Animalia kerää allekirjoituksia vetoomukseen, jossa vaaditaan turkisasetuksen valmistelun pysäyttämistä ja turkistarhauskiellon lisäämistä lakiin. Vetoomuksen voi allekirjoittaa täällä.
Eläinjärjestöjen ajama eurooppalainen kansalaisaloite Fur Free Europe on saanut EU-komission harkitsemaan turkistarhauksen kieltämistä koko EU:ssa. Komissio on luvannut antaa lopullisen päätöksen asiassa vuonna 2026. Animalia oli yksi aloitteen käynnistäjistä. Jo 20 EU-maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.