Animalia kumosi jälleen turkisalan väitteet
Animalia kumosi turkisalan Turkistarhaus historiaan! -kansalaisaloitteen käsittelyprosessin aikana esittämät väitteet jo toiseen kertaan lyhyen ajan sisällä. Alan aloitteen julkisessa kuulemisessa esittämät virheelliset väittämät vaativat jälleen faktantarkistusta.
VÄITE: Vuonna 2023 turkistarhauksen viennin arvon oli 303 miljoonaa euroa, ja tämä on merkki suomalaisen “vastuullisen” turkiksen kysynnästä.
Tosiasiassa kyse on bruttoviennistä, eli siihen sisältyvät ulkomailta Suomeen tuodut nahat ja niiden vienti. Suomessa tuotettujen turkisten viennin arvo oli 125 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tällöin ei voida puhua välitysmyynnin tuoton olevan merkki suomalaisen turkin kysynnästä.
VÄITE: Suomessa on yli 400 turkistarhaa.
Ruokaviraston tietojen mukaan tarhoja on jäljellä enää noin 280.
VÄITE: Perustuslain edellytykset turkistarhauskiellolle eivät täyty elinkeinovapauden takia.
Todellisuudessa perustuslakivaliokunta on todennut jo vuonna 2013 edellisen turkistarhauskieltoa käsittelevän kansalaisaloitteen yhteydessä, että perustuslaissa ei ole estettä turkistarhauksen kieltämiselle.
VÄITE: Turkistuotanto siirtyy Kiinaan ja muihin maihin, mikäli tarhaus Suomesta kielletään.
Todellisuudessa turkistuotanto on romahtanut maailmanlaajuisesti, myös siis Kiinassa. Suomalainen turkisala on myös itse tukenut turkisalaa ja edistänyt turkisten käyttöä Kiinassa.
VÄITE: Mikäli Suomessa lähdettäisiin edistämään turkisyrittäjien luopumistukea, olisi tukimäärä ainakin 1,2–1,5 miljardia euroa. Esimerkiksi Tanskassa tukisumma oli korkea.
Siirtymätuen määrästä ei voida sanoa tarkkoja lukuja ennen lisäselvityksiä, mutta miljardeista ei ole kyse. Tanskassa summa oli suuri siksi, koska turkistarhaus lopetettiin äärimmäisen nopealla aikataululla.
Esimerkiksi Liettuassa tukisummat noudattelevat määräaikoja: mikäli tarhaus lopetetaan vuoden sisällä, yrittäjä saa 3 euroa eläintä kohden; mikäli kahden vuoden sisällä, yrittäjä saa 2 euroa eläintä kohden. Norjassa puolestaan tarhaajille maksettavan tukisumman on arvioitu olevan noin 111–200 miljoonaa euroa. Mikäli tarhausta ei Suomessa kielletä, pelkistä virusten torjuntatoimista ja korvauksista kertyy vastaava summa muutamassa vuodessa, ja lasku voi olla rutkasti suurempi, mikäli viruspandemia pääsee leviämään tarhoilta.
VÄITE: Turkisalan tuottamilla 39 miljoonan euron verotuloilla katetaan 4 000 peruskoululaisen kouluvuosi.
Kyseinen summa ei kata edes valtion turkisalalle maksamia lintuinfluenssakorvauksia. Koko luvunkin voi kyseenalaistaa, sillä se vaikuttaa sisältävän valtiolle, seurakunnille ja kunnille maksettujen verotulojen lisäksi myös alan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. MOT:n haastattelema ETLAn tutkikimusneuvonantaja totesi vuonna 2023, että sosiaalivakuutusmaksujen laskemisesta osaksi verotuloja ei ole vakiintunutta käytäntöä, mutta hän itse ei laskisi niitä verotuloihin mukaan. Jos FIFURin julkaisemista tilastoista tarkastellaan vain suoria verotuloja, jäivät turkisalan tuottamat verotulot valtiolle ja seurakunnille 18 miljoonaan euroon ja kunnille 4 miljoonaan euroon vuonna 2023. Turkisalalle on siis annettu enemmän tukia ja korvauksia verovaroista kuin mitä ala on valtiolle tuottanut. Tällaisilla “mitä kyseisellä rahalla saa” vertauksilla pyritään ohjaamaan huomio pois tästä tosiasiasta.
VÄITE: Turkisala ei ole käynyt kauppaa venäläisten asiakkaiden kanssa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Sekä Animalia että SEY Suomen eläinsuojelu ovat selvittäneet, että turkisten kaupankäynti jatkuu venäläisten toimijoiden kanssa Venäjän toteuttamasta hyökkäyssodasta huolimatta.
VÄITE: Turkisala tukee turkisasetuksen uudistamista.
Turkisasetuksessa säädetään tarkemmin turkiseläinten pidon vaatimuksista. Asetusluonnosta ei ole vielä julkaistu, mutta on selvää, että siinä tullaan keskittymään vain kosmeettisiin parannuksiin. Sellaiset hyvinvointiparannukset, joilla edistettäisiin turkiseläinten lajityypillisten käyttäytymisen toteutumista, olisivat yksinkertaisesti yrittäjille liian kalliita. Turkisala on myös sanonut, että se ajaa mahdollisimman pitkiä siirtymäaikoja näihin pieniinkin asetukseen kirjattaviin muutoksiin.
VÄITE: Monet eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät ole eläimelle välttämättömiä käyttäytymistarpeita.
Turkisala väitti kuulemistilaisuudessa, että monet eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät itse asiassa olisi välttämättömiä käyttäytymistarpeita. Heidän mukaansa sellaiset käyttäytymistarpeet, joita eläin “joutuu luonnossa käyttämään” eivät ole välttämättömiä käyttäytymistarpeita, ja että kasvatusympäristön ollessa “turvallinen” monet käyttäytymismallit jäisivät pois.
Ala esitti kyseenalaisia esimerkkejä väitteidensä tueksi. Ala väitti, että tutkimusten mukaan ketut valitsevat ennemmin verkkopohjan kuin maapohjan. He jättivät kuitenkin mainitsematta, että kyseisiä tutkimuksia on kritisoitu virheellisistä ja puutteellisista koejärjestelyistä: ketut tekivät tarpeensa maapohjalle, joka täten likaantui ja kastui, ja jonka seurauksena ketut siirtyivät verkkopohjalle. Muissa tutkimuksissa ketut ovat muun muassa olleet valmiita työskentelemään paljon, jotta ne pääsisivät verkkopohjalta hiekkapohjalle.
Turkisalan mukaan ala reagoi tutkimustuloksiin ja on valmis kehittämään toimintaympäristöä niin, että eläimet voisivat hyvin. On kuitenkin selvää, että sellaiset investoinnit, joissa eläinten mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen toteutuisi, olisivat taloudellisesti niin mittavat, että ne käytännössä lopettaisivat alan siihen paikkaan.
VÄITE: Pitäisikö rakennusalakin kieltää, koska sillä menee juuri nyt huonosti?
Radio Suomen haastattelussa Fifurin toiminnanjohtaja Marja Tiura vertasi turkisalaa rakennusalaan ja kysyi, pitäisikö joka toinen ala Suomesta kieltää, jonka suhdanteet ovat alhaalla. Alat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Turkistarhauskiellon puolesta on Suomessa kampanjoitu 1980-luvun lopulta alkaen, ja aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua on käyty jo monissa maissa. Turkistarhaus on kannattamatonta, tuottaa eläimille kärsimystä ja sitä vastustaa yli 80 % kansalaisista. Se aiheuttaa jatkuvan pandemiariskin, toisin kuin esimerkiksi rakennusala.
Kuva: Salla Tuomivaara
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.