Turkisasetuksen tulo lausuntokierrokselle matelee
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhä turkisasetusta, joka ei paranna minkkien, kettujen ja supikoirien oloja. Turkisasetuksessa on kyse kosmeettisista parannuksista, joilla vain pitkitetään eläinten kärsimyksiä.
Keräsimme kevään ja kesän 2024 aikana nimiä turkisvetoomukseen. Toimme vetoomuksessa esiin sen, että turkisasetus tulee olemaan ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa.
Vetoomuksessa vaadimme, että turkisasetusta ei pidä hyväksyä, vaan turkistarhauskielto on kirjattava eläinten hyvinvointilakiin ja että turkistarhaus tulee lakkauttaa Suomesta mahdollisimman pian. Vetoomukseen on kerätty jo yli 20 000 nimeä. Pidämme vetoomuksen auki lausuntokierroksen ajan ja luovutamme sen silloin hallitukselle.
Turkisasetuksen taloudellisten vaikutusten arviointi ei ole vielä valmistunut eikä asetus ole vieläkään edennyt. Tämä on tuttua: turkisasetusta on aikaisemmin valmisteltu jo ennen uutta eläinlakia, mutta sen käsittelyä on lykätty toistuvasti. Vuonna 2013 Animalia, Oikeutta eläimille, SEY ja Luontoliitto luovuttivat eduskunnalle Suomen ensimmäisen kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi. Aloite ei mennyt läpi, mutta turkiseläinten oloihin luvattiin jo silloin merkittäviä parannuksia.
Turkistarhauskieltoa ajetaan samaan aikaan EU-maihin
Vaikutamme monin tavoin turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Jätimme vastikään lausunnot maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle minkin sisällyttämisestä EU:n vieraslajiluetteloon. Kannatamme minkin lisäämistä EU:n vieraslajilistalle, mikä tarkoittaa, että siten kiellettäisiin sen tuonti, pitäminen, kasvattaminen ja päästäminen ympäristöön Euroopan unionissa. Vastustamme sitä, että Suomi hakee poikkeuslupaa minkkitarhauksen jatkamiselle.
Olimme 17.9.2024 myös maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana aiheesta. Toimme valiokunnille esiin, että taloudelliset perusteet ovat heikko argumentti poikkeusluvalle, sillä minkkien kasvatusmäärä puolittunut 5 vuodessa Suomessa. Myös alan kokonaistyöllistävyys puolittunut 5 vuodessa. Turkistarhaus on valtaosin sivutoimista. Suomen tulisi luopua poikkeusluvan hakemisesta ja valtion varat tulisi suunnata alan hallittuun alasajoon.
Suomen lisäksi EU-maista enää Puolassa ja Kreikassa tarhataan turkiseläimiä merkittävissä määrissä. EU:n 27 jäsenmaasta jo 19 on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain tai turkistarhaus on loppunut huomattavasti tiukennetun lainsäädännön takia.
Samanaikaisesti seuraamme Fur Free Europe -kansalaisaloitteen etenemistä. Komissio antoi viime vuoden lopulla vastauksensa aloitteeseen ja ilmoitti aikovansa tutkia laajemmin turkistarhauksen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Selvityksessä otetaan huomioon myös turkistarhauksen vaikutukset yhteiskuntaan, ympäristönsuojeluun sekä terveysturvallisuuteen. Erityisesti komissio on huolissaan turkistarhauksen aiheuttamasta pandemiariskistä, kuten koronaviruksen ja lintuinfluenssan leviämisestä turkistarhoilla.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.