Turkistarhauksen kieltäminen saa vankkaa kannatusta ehdokkailta 

Animalian ja SEY Suomen eläinsuojelun eläinpoliittinen vaalikone auttaa äänestäjiä löytämään eläinten puolella olevat ehdokkaat. Vaalikoneesta äänestäjä löytää turkistarhauskieltoa kannattavat ehdokkaat.

Animalian ja SEYn vaalikoneessa kysyttiin eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä muun muassa turkistarhaukseen, kasvisruuan kulutuksen lisäämiseen, eläinkokeiden lopettamiseen ja eläinten häkkikasvatukseen liittyen. Eläinpoliittinen vaalikone on lähetetty vastattavaksi kaikille ehdokkaita asettaneille puolueille. 

Turkistarhaus tulee kieltää Suomessa 

Turkistarhoilla kasvatetaan Suomessa vuosittain noin kaksi miljoonaa eläintä. Eläimet kasvatetaan pienissä verkkopohjaisissa häkeissä, joissa lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen ei ole mahdollista.
Vaalikoneeseen tähän mennessä vastanneista ehdokkaista 78 % on sitä mieltä, että turkistarhaus tulisi kieltää.

”Turkistarhaus on epäeettistä. Turkisala on kaunistellut alan työllisyyslukuja ja verotuottoja ja on selvää, ettei tarhauksen jatkamiselle löydy perusteita myöskään alan talousvaikutuksista. Suomalaisista 80 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta ja eurooppalainen kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi on kerännyt yli 1,6 miljoonaa nimeä. Suomen tulisi pysyä kansainvälisessä kehityksessä mukana ja kieltää turkistarhaus siirtymäajalla”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. 

Kasvisruoan osuutta tulee lisätä

Suomalaiset syövät vuodessa noin 79 kilogrammaa lihaa. Lihansyönti on haitallista niin ympäristön, terveyden kuin eläintenkin kannalta. Tuotantoeläimet kärsivät tuotannon ja jalostuksen aiheuttamista sairauksista sekä puutteellisten kasvatusolosuhteiden takia. Suomessa teurastetaan joka vuosi yli 84 miljoonaa eläinyksilöä, joista yli 80 miljoonaa on broilereita.

”Eläinten oikeudet kytkeytyvät tiiviisti meidän kaikkien tulevaisuuteen, sillä ilmastokriisin ja luontokadon hillitseminen edellyttävät eläintuotannon vähentämistä. Jo kansanterveydenkin takia eläinperäistä ruokaa tulisi syödä nykyistä vähemmän. Meillä on Suomessa osaamista ja mahdollisuuksia tuottaa eettisiä ja ekologisia kasviproteiineja esimerkiksi härkäpavusta ja kaurasta. Tätä tulisi tukea”, sanoo Kivekäs.

Kasviperäisen ruuan suosiota voidaan lisätä nostamalla eläinkunnan tuotteiden hintaa suhteessa kasviperäisiin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden verotusta korottamalla, kasviperäisten tuotteiden verotusta keventämällä ja eläinperäisten tuotteiden menekinedistämistukia vähentämällä.

Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen tähän mennessä vastanneista ehdokkaista 71 % on sitä mieltä, että kasviproteiinien tuotantoa ja menekkiä tulee tukea eläinperäisten tuotteiden sijaan.

Tuotantoeläinten oloja on parannettava

Eläimen hyvinvoinnin toteutumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että eläin saa toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Tällaisia ovat muun muassa liikkumiseen, lepäämiseen, sosiaalisiin suhteisiin, ruokailuun ja emojen kohdalla poikasten hoivaamiseen liittyvät tarpeet. Liikkumisen estävät rakenteet estävät näiden tarpeiden toteutumisen.

Vaalikoneeseen tähän mennessä vastanneista 86 % kannattaa kaikkien eläintuotannossa käytettävien liikkumisen estävien rakenteiden, kuten porsitushäkkien, parsinavetoiden ja häkkikanaloiden, kieltämistä.

“Uusi eläinten hyvinvointilaki ottaa askelia tuotantoeläinten liikkumisvapauden lisäämiseksi, mutta uudistukset eivät ole riittäviä. Seuraavan hallituskauden aikana uudistetaan EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntö, johon on tulossa muun muassa EU:n laajuinen tuotantoeläinten häkkikasvatuskielto. Lopullisesti asian ratkaisevat kuitenkin jäsenvaltiot. On tärkeää, että Suomen uusi hallitus edistää aktiivisesti eläinten hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman tiukkoja vaatimuksia koko EU:ssa”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati White.

”Lisäksi 89 % vastaajista kannattaa uutta asetusta kasvatettavien kirjolohien suojelemiseksi. Asetuksen tulisi sisältää kriteerit esimerkiksi kasvatustiheydelle ja muille kalojen hyvinvointia edistäville pitovaatimuksille. Kasvatettujen kalojen asema on huonompi kuin minkään muun ravinnoksi kasvatetun eläinryhmän, sillä kasvatusta säädellään eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvin niukasti. Nykytiedon mukaan kalat ovat kuitenkin aisteiltaan kehittyneitä, kognitiivisesti kyvykkäitä ja ympäristöstään kiinnostuneita eläimiä, ja niiden hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota”, sanoo White.

Eläinpoliittisen vaalikoneen voi tehdä osoitteessa animalia.fi/vaalikone tai sey.fi/vaalikone.

Vaalikoneen on tällä hetkellä tehnyt 378 ehdokasta.