Eläinlain ensimmäisessä käsittelyssä puhuttiin ohi olennaisten aiheiden
Maa- ja metsätalousvaliokunnasta eduskuntaan saapunutta eläinlakia käsiteltiin ensimmäisessä käsittelyssä. Puheenvuoroja ei ollut ruuhkaksi asti, ja keskustelua käytiin lähinnä uskonnollisten teurastusten jatkumisesta.
Eläinlaki on ollut valiokuntien käsittelyssä ja tuli 22.2.2023 eduskuntaan. Ensimmäisen käsittelyn seuraaminen oli masentavaa, vaikkakaan ei yllättävää. Eläinlain lähetekeskustelu syksyllä oli sekin täynnä harhaanjohtavia ja virheellisiä väitteitä.
Perussuomalaisten kansanedustajat onnistuivat jälleen käyttämään eläinasiaa maahanmuuttovastaisuuden ja kauhistelun keppihevosena käyttäessään suurimman osan puhetilasta “ajankohtaiseen keskusteluun rituaaliteurastuksesta”. Perussuomalaisten puheenvuoroista Kike Elomaalla oli myös muita näkökulmia puheessaan, ja hän nosti olennaisen seikan valvonnan heikentämisestä esiin.
Muutoin puheenvuorot uskonnosta, maahanmuuttajista ja tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisesta olivat pelkästään aiheen sivuun viemistä ja eläinasian käyttämistä perussuomalaisten omiin tarkoituksiin. Uskonnollisen teurastuksen salliminen ei oikeasti ole erityisen päivänpolttava aihe – se nyt vain sattui tulemaan taas esiin lain viime metreillä ja väärien tietojen levitessä somessa ja mediassakin näytti siltä, että aihe olisi keskeinen lakiuudistuksessa. Yhtäkkiä “kaikki” tuntuivat puhuvan siitä, vaikka kyse ei ole heikennyksestä nykytilaan toisin kuin esimerkiksi valvonnan heikennys on. Eläinlaki ei tuntunut kiinnostavan mediaa loppuvuodesta enää ollenkaan, ja tärkeät aiheet eivät saaneet palstatilaa.
Nykyään eläintä ei saa Suomessa teurastaa ilman tainnutusta, vaan uskonnollisissakin teurastuksissa naudat ja lampaat on tainnutettava, joko ennen tai vähintään yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa. Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa on siis sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa. Tämä on ollut nykytila, ja perustuslakivaliokunnan kanta tulee siis säilyttämään nykytilan. Animalia on kuitenkin vaatinut tainnutusta tehtäväksi aina ennen verenlaskun aloittamista. Aihe on kuitenkin erittäin marginaalinen verrattuna eläinlain uudistuksen puutteisiin.
Turkistarhat ja pitkät siirtymäajat nousivat keskusteluun
Vihreiden edustaja Jenni Pitko nosti – toisin kuin perussuomalaiset – esiin lain todellisia ongelmakohtia. Hän mainitsi siirtymäaikojen pituuden. “Tällä lailla siis kyllä tartutaan joihinkin haasteisiin, mutta valitettavasti niin pitkällä ajalla, että eläinten hyvinvointi paranee vasta pitkän ajan päästä. Näihin pitkiin siirtymäaikoihin oli myös muun muassa perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota. Tässä laissa jäävät silti sallituksi liikkumista rajoittavat menetelmät, esimerkiksi parsinavetoiden käyttö”, Pitko sanoi puheenvuorossaan.
Siirtymäaikojen pituus olikin yksi asioista, joita Animalia lain viime metreillä piti esillä tapaamisissa ja vaikuttamistyössä. Pitko mainitsi myös turkistarhauksen yhtenä ilmeisimmistä eläinsuojeluepäkohdista ja häkkikasvatuksen esimerkeistä. Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén oli tilanteen tasalla nostaessaan esiin turkisalan vääristellyt luvut: “Ihan tällä viikolla ollaan saatu tietoja siitä, miten alan työllisyys- ja talousnäkymät ovat synkemmät kuin mitä on arvioitu tai mitä ala on tuonut itse esille. Meidän pitää saada selvitys siitä, mitkä alan näkymät ovat, ja seuraavalla kaudella tuotava esitykset, joilla turkisala ja turkistarhaus riittävällä siirtymäajalla Suomessa lopetetaan.”
Vähissä ovat asiantuntevat puheenvuorot eläinten puolesta, vaikka kyseessä on vuosikymmenen suurin uudistus eläimiin liittyen.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.