Eläinten hyvinvointilaki keräsi ennätysmäärän lausuntoja – kritiikkiä myös eläinlääkäreiltä ja muilta asiantuntijoilta

Yli 10 vuotta valmisteltu eläinsuojelulaki, eli eläinten hyvinvointilaki, on parhaillaan käsittelyssä. Lausuntokierroksella lakiluonnos keräsi kritiikkiä niin asiantuntijoilta kuin kansalaisiltakin.

Jo edellisellä lausuntokierroksella vuonna 2017 luonnosta kommentoitiin satoja kertoja. Tällä kertaa lausuntoja tuli vielä huomattavasti enemmän, noin 500 kappaletta. 
 
Animalia vaatii lausunnossaan muun muassa turkistarhauksen sekä kaikkien emakkohäkkien ja parsinavetoiden täyskieltoa. Kaikille eläimille tulisi myös taata oikeus lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiselle.
 
”Lakiluonnoksen taustalla piilee yhä ajatus siitä, että mitä hyödyllisempi eläin taloudellisesta näkökulmasta ihmiselle on, sitä enemmän sille voidaan tuottaa kipua ja kärsimystä ja sitä enemmän sen lajityypillisiä tarpeita voidaan rajoittaa. Tämän vuoksi eri eläimet asettuvat lain silmissä hyvin eriarvoiseen asemaan, vaikka näin ei saisi olla”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo. 

Turkistarhaus ja kaikki verkkopohjakasvatus on kiellettävä

Turkiseläinten olosuhteisiin luvattiin puuttua jo vuonna 2013, kun turkistarhauksen kieltämistä ajanut kansalaisaloite käsiteltiin eduskunnassa. Lupauksista huolimatta turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole kuitenkaan tehty mitään.
 
Turkistarhaus on menneisyyden ala, josta Suomenkin tulee verrokkimaiden tapaan luopua.  Lausuntokierroksella myös eläinlääkärit ja muut eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat kritisoineet turkistarhausta.
 
Suomen eläinlääkäriliiton mukaan ”nykymuotoinen turkistarhaus ei voi olla hyväksyttävää uuden eläinten hyvinvointilain nojalla”. Eläinlääkäriliitto vaatii, että asetuksella säädettäisiin esimerkiksi häkkikokoja merkittävästi suuremmiksi ja virikkeellisemmiksi. Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala on asiassa samoilla linjoilla. Eläinten hyvinvointikeskus peräänkuuluttaa lakiin selkeää tahtoa turkiseläinten verkkopohjakasvatuksen kieltämiseksi. 

Asiantuntijat: Liikkumisen estävät rakenteet kiellettävä yksiselitteisesti 

Lakiluonnoksessa todetaan, että eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Pykälässä kielletäänkin uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönottaminen. Samalla kuitenkin sallitaan vanhojen parsinavetoiden sekä porsitushäkkien käyttö niiden käyttöiän loppuun saakka. 
 
”Luonnosteksti on täysin ristiriitainen. Se toisaalta kieltää eläimen jatkuvan kytkettynä pitämisen ja toisaalta sallii liikkumisen estämisen vanhojen rakenteiden kohdalla. Myös vanhat parsinavetat ja porsitushäkit tulee kieltää”, sanoo Kivekäs.  
 
Useat eläinlääkärijärjestöt ja muut asiantuntijat tukevat myös käytössä olevien parsinavetoiden ja porsitushäkkien kieltoa siirtymäajalla. 
 
Muun muassa Suomen eläinlääkäriliitto, Valvontaeläinlääkärit, eläinsuojeluasiamies, Tuotantoeläinlääkäriyhdistys ja Eläinten hyvinvointikeskus ja monet muut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sekä nykyiset parsinavetat että porsitushäkit tulee kieltää siirtymäajan jälkeen yksiselitteisesti. Eläinlääketieteellinen tiedekunta vaatii, että porsitushäkkien käytön täyskieltoon tulee sisällyttää määräaika.
 
Maa- ja metsätalousministeriön lausuntokierros eläinten hyvinvointilaista päättyi 14.1.2022. Virallisten tahojen lausunnot ovat luettavissa ministeriön sivulla (kohdassa ”hankkeen eteneminen -> lausuntokierros) Ministeriö ei julkaise yksittäisten kansalaisten lausuntoja. Animalian järjestämän varjolausuntokierroksen sivulla sen sijaan on myös yksityishenkilöiden lausuntoja. Kaikki Animalialle toimitetut lausunnot on myös toimitettu maa- ja metsätalousministeriöön. 
 
Lisätiedot
 
Heidi Kivekäs
Toiminnanjohtaja, Animalia
puh. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi 

Linkit tekstissä viitattuihin lausuntoihin: 

Animalian lausunto
 
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan lausunto
 
Eläinsuojeluasiamiehen lausunto
 
Suomen valvontaeläinlääkäriliiton lausunto
 
Suomen Eläinlääkäriliiton lausunto

Tuotantoeläinlääkäriyhdistyksen lausunto
 
Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto