Lausunto ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi 

Kaikissa toimenpiteissä, jotka koskevat vieraslajeihin luettavia eläimiä, tulisi korostaa sitä, että eläinten suojeleminen kärsimykseltä on ensisijaisen tärkeää. Tätä korostetaan myös EU:n vieraslajiasetuksessa. Sitä tulisi korostaa myös Suomessa toteutetuissa toimenpiteissä sekä aihetta koskevassa tiedottamisessa. Tätä tulisi korostaa kaikkia eläimiä, eli myös liskoja, sammakoita ja nilviäisiä, koskevassa tiedotuksessa.

Suomen oma kansallinen vieraslajiluettelo sisältää lajeja, jotka puuttuvat EU:n vieraslajiluettelosta. Näihin lajeihin kuuluu mm. minkki. Kuten luonnoksessakin todetaan, on kaikkien kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Poikkeuksellisesti omistaja saa pitää EU:n luetteloon tai kansalliseen vieraslajiluetteloon vieraslajieläimen lemmikkinä sen luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon. Omistajan on myös varmistettava, ettei lemmikki voi lisääntyä eikä karata.

Samaan aikaan Suomessa saa kuitenkin yhä tarhata sekä minkkejä että supikoiria. On täysin ristiriitaista, että tällainen poikkeama sallitaan. Turkistarhoilta voidaan vaatia aitaamista, mutta varsinkin minkki voi kyetä kaivautumaan tai kiipeämään karkuun aidoista huolimatta.

Suomen minkkikanta on syntynyt tarhakarkulaisista. Luonnoksessa todetaan, että tarhakarkulaiset eivät säily luonnossa hengissä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen turkistarha on potentiaalinen paikka minkeille ja supikoirille päästä karkuun ja levittäytyä alueella, joten kaikkia kannan vähentämiseen tähtääviä toimia voidaan pitää turhina niin kauan kuin näiden lajien kasvattaminen turkistarhoilla on sallittua.

Minkkien täydellinen poistaminen Suomen luonnosta ei ole enää mahdollista. Siksi erilaisten ”tappotalkoiden” markkinointi ja kansalaisten kannustaminen vieraslajien yksilöiden tappamiseen ei vie itse lajin hävittämistä eteenpäin, mutta sen sijaan se lisää eläinyksilöiden kärsimystä mm. huonojen tappamismenetelmien ja osaamattomuuden vuoksi. Tämän vuoksi emme hyväksy sitä, että kansalaisia yleisesti kannustetaan vieraslajien, kuten minkin, pyydystämiseen ja tappamiseen.

Minkkien pyyntiä koskevassa viestinnässä tulisi lisäksi korostaa sitä, että minkkejä ei tulisi pyydystää silloin, kun niillä on poikasia. Poikasille aiheutuu kohtuutonta kärsimystä ja hidas kitumalla kuoleminen, mikäli emo ammutaan ja pennut jäävät avuttomina pesään.

EU:n vieraslajiasetuksessa korostetaan myös ei-tappavien menetelmien käyttöä. Tätä ei Suomessa ole juuri lainkaan huomioitu. Vieraslajien luontaista torjuntaa edistävät mm. luonnon ympäristöjen suojelu ja elinvoimaisuus sekä suurempien petoeläinten kantojen suojelu. Eläinten hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi vieraslajien hallintasuunnitelmassa tulisi panostaa näihin.