Lausunto tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 

Animalia kiittää lausuntopyynnöstä. Vaikka lain ja asetuksen muutoksilla pyritään pääosin sisällyttämään direktiivin vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöömme, tulisi mielestämme lakiin ja asetukseen tehdä myös muita tarkennuksia, jotka esitämme alla.

Lähtökohtanamme on direktiivin perimmäinen päämäärä, eli eläinkokeista luopuminen EU:n alueella. Ensimmäinen askel tavoitteeseen pääsemiseksi on se, että lakiin ja asetukseen kirjataan vaatimuksia huomioida eläinkokeettomat menetelmät mm. tutkimussuunnitelmien suunnitteluun, valmisteluun ja hyväksymiseen sekä tutkijoiden koulutukseen liittyen. Nämä kirjaukset voivat toimia pohjana kansalliselle suunnitelmalle asteittaiselle eläinkokeista luopumiselle.

Laki

2 § Soveltamisala

Soveltamisala laajennetaan koskemaan myös lintujen ja matelijoiden sikiöitä niiden kehitysvaiheen viimeisen kolmanneksen aikana. Tämä on asia, jota kannatamme. Muutos korjaa eläinsuojelullisen ongelman, jossa kuoriutumattomien lintujen poikasia on voitu käyttää tieteellisessä tutkimuksessa ilman hankelupalautakunnan tekemää arviointia ja myöntämää lupaa sekä pohdintaa mm. kivunlievityksestä.

Lisäksi soveltamisala tulisi laajentaa kattamaan niveljalkaiset, kuten hyönteiset, sekä muutkin nilviäiset kuin pääjalkaiset. Hyönteisten sekä nilviäisten kivuntunnosta ja kognitiivisista kyvyistä saadaan jatkuvasti lisää tietoa, eikä ole enää perusteita sille, että ne jätetään lain ulkopuolelle.

Mikäli em. eläinryhmät jäävät edelleen tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle, tulisi eläinsuojelulain perusteella tarkastella sitä, miten eläinsuojelulaki koskee näiden eläinryhmien suojelua eläinkoekäytössä ja miten tämä koskettaa mm. niillä tehtävien kokeiden valvontaa.

6 § Yleiset olosuhteet

Kannatamme 1 momentin muutosta, joka tarkentaa 3R-parantamisen vaatimuksen ulottamista myös eläinten kasvatukseen, pitoon ja hoitoon sekä hyvinvoinnin edistämiseen.

Toisessa momentissa edellytetään, että toiminnanharjoittajan on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Ehdotamme, että toiminnanharjoittajilta edellytettäisiin kirjallinen varautumissuunnitelma näihin varautumisesta.

24 a § Hankkeen arviointi

Pykälässä tulisi näkyä se, että hanketta arvioitaessa voidaan varmistua siitä, että kokeen suunnittelijalla on riittävät tiedot myös eläinkokeettomista tutkimusmenetelmistä sekä koulutusta niiden tekemiseen. Pykälään tulisi kirjata myös se, että suunnittelijalla on velvollisuus varmistua siitä, että tutkimusta tai sen osaa ei voida suorittaa eläinkokeettomilla tutkimusmenetelmillä. Tällä varmistetaan se, että direktiivin perimmäinen tavoite eläinkokeista luopumisesta voidaan täyttää. Tämä auttaa myös sen arvioimisessa, onko eläinkokeesta mahdollisesti saatava hyöty eettisesti hyväksyttävässä suhteessa eläimille aiheutuvaan haittaan. Tämän vuoksi pykälään tai vähintään se perusteluihin olisi kirjattava em. seikat.

Pykälään tulisi myös lisätä, että luvan myöntävän viranomaisen tulee varmistua siitä, että toimiluvan haltijalla tai hankkeen suunnittelijalla ei ole eläintenpitokieltoa tai valvovan viranomaisen havaitsemaa vakavaa rikkomusta eläinten kohtelusta.

26 § Luvassa asetettavat ehdot ja myönnettävät poikkeukset

Kannatamme tehtyä lisäystä, jonka perusteella hankeluvassa voidaan asettaa erityisiä ehtoja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi hankkeen aikana. Lain perusteluissa nämä on tärkeää avata, eli antaa esimerkkejä esimerkiksi velvoitteesta kutsua eläinlääkäri tai valvova viranomainen paikalle toimenpiteiden tekemisen ajaksi.

30 § Hankelupalautakunnan asettaminen ja kokoonpano

Mielestämme luonnoksessa muotoiltu pykälä on vaikeaselkoinen ja jättää liikaa tulkinnanvaraa.

Animalian työntekijä on lautakunnassa varajäsenenä. Kokemuksemme mukaan kokousten saamisessa kokoon ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Tästä kertoo myös se, että vain pieni osa hakemuksista ylittää annetun määräajan hakemuksen käsittelylle.

Tällä hetkellä ongelmia aiheuttaa eniten se, että lautakuntaan on valittu monia saman organisaation edustajia, jolloin kyseisen organisaation alaisia hakemuksia ei jääviyssyistä voida käsitellä kuin tietyissä jaostoissa. Tämä itsessään aiheuttaa jo epätasa-arvoisuutta ja painotuksia siinä, mihin jaostoon mitkäkin hakemukset päätyvät.

Ongelma tulisi mielestämme korjata ensisijaisesti sillä, että jatkossa lautakunnan jäseniä valitessa pyritään sellaiseen jakaumaan, ettei yhden organisaation edustajia voi olla lautakunnassa tiettyä osuutta enempää. Tämä pienentäisi ongelman todennäköisesti sellaiseksi, ettei muutoksia asettamiseen tarvittaisi. Lautakuntaan tarvittaisiin myös nykyistä laajempaa osaamista eläinkokeettomista tutkimusmenetelmistä eli tämäkin tulisi huomioida jäseniä valittaessa.

Jos kuitenkin muutokseen lähdetään, tulee lakiin tai sen perusteluihin kirjata tarkasti, miten uusi järjestelmä toimii: kenelle sopivia päivämääriä painotetaan kokousaikoja sovittaessa ja missä järjestyksessä varajäsenet kutsutaan kokoukseen.

Ja jos useampia varajäseniä nimetään, varajäsenten tulee edustaa samaa asiantuntemusaluetta kuin varsinainen jäsen. Tämä tulee kirjata pykälään.

31 § Asioiden valmistelu ja käsittely lautakunnassa

Emme kannata muutosta ehdotetussa muodossa. Jos kokouksen puheenjohtaja ei allekirjoita lupia, ei ole taattua, että kokouksessa tai sen jälkeisessä sähköpostikokouksessa hyväksytty näkemys tulee riittävällä tarkkuudella kirjattua lupaan. Prosessissa tulisi varmistaa se, että lupaan kirjataan tarkasti kokouksessa hyväksytyt sanamuodot, ja näiden tarkastamisen tulisi olla kokouksen puheenjohtajan vastuulla. Tämä varmistuu parhaiten sillä, että kokouksen puheenjohtaja on lupien allekirjoittamisesta vastuussa.

37 § Valvonnan järjestämisen yleiset periaatteet

Pidämme tärkeänä sitä, että osa laitosten tarkastuksista on suoritettava yllätystarkastuksina. Mielestämme lakiin tulisi kuitenkin kirjata vähimmäismäärä sille, mikä osuus näitä tarkastuksia olisi oltava. Osuuden tulisi olla vähintään puolet tarkastuksista.

47 § Kiellot, määräykset ja kiireelliset toimenpiteet

Ehdotamme, että tähän pykälään lisätään, että mikäli valvontaviranomainen antaa pykälässä mainittuja määräyksiä, tulee ne saattaa myös hankelupalautakunnan tietoon. Perustelemme asiaa sillä, että hankelupalautakunnan tulee tietää, millaisia ongelmia laitosten toiminnassa ja hankelupien noudattamisessa ilmenee, jotta se voi ottaa ne huomioon toiminnassaan. Tällä hetkellä velvoitetta tiedon kulkemiseen näistä kielloista, määräyksistä tai toimenpiteistä ei ole. Tämä on lautakunnan toiminnan ja sen kehittämisen sekä eläinten suojelun kannalta ongelmallista.

49 § Toimintaluvan peruuttaminen ja toiminnan keskeyttäminen

Pidämme hyvänä lisäyksenä, että koe-eläinyksikön toiminta voidaan keskeyttää väärinkäytösten tultua ilmi. Laissa olisi tärkeää mainita eläinten kotiuttaminen yksityisten ihmisten hoitoon tai muuhun soveltuvaan hoitojärjestelmään ensisijaisena vaihtoehtona.

Asetus

3 § Eläintilojen olosuhteet

Ehdotamme, että veden laatua käsittelevään kohtaan lisätään pääjalkaiset. Lisäksi ehdotamme lisättäväksi, että vedessä viihtyville maaselkärankaisille tulee tarjota jatkuva mahdollisuus lajityypilliseen vedessä olemiseen, kuten esimerkiksi uimiseen.

4 § Virikkeet ja kuivikkeet

Pykälään tehdyt tarkennukset ja lisäykset ovat hyviä ja kannatettavia. Käytännössä näiden toteuttaminen erityisesti pienten jyrsijöiden kohdalla voi olla kuitenkin vaikeaa, koska niiden häkkikoot on laissa määritelty hyvin pieniksi. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä, että häkkikokoja arvioitaisiin   uudestaan ja niitä kasvatettaisiin huomattavasti, jotta virikkeellistäminen olisi käytännössä mahdollista.

18 § Henkilöstön pätevyysvaatimukset

Kannatamme kohdan 2 etiikkaa koskevaa muutosta. Käytännössä olisi lisäksi varmistettava, että etiikkakoulutuksesta tulee tasavertainen ja pakollinen osa tutkijakoulutusta. Parin tunnin koulutus osana koe-eläinkurssia ei ole riittävää.

Kohtaan 10 kirjataan ehdotuksessa ”inhimillisten päätepisteiden käyttö”. Tällaisenaan se ei avaa asiaa riittävästi, joten ehdotamme, että pykälässä kirjoitetaan auki, mitä tällä tarkoitetaan esimerkiksi sisällyttämällä mukaan aiempi muotoilu.

Liite 2 Eläinten lopetusmenetelmät -taulukko

Alaviitteessä 3 mainitaan, että hiilidioksidia ei voi käyttää sikiökautisiin ja vastasyntyneisiin jyrsijöiden poikasiin. Liitteessä tulisi täsmentää, minkä ikäisiin poikasiin viitataan ”vastasyntyneellä”. Hiilidioksidi ei ole riittävän tehokas lopetusmenetelmä käytettäväksi ennen vierotusikää, joten sen käyttö tulisi olla kiellettyä vieroitusikään asti.