Tavoitteena eläinkokeiden lopettaminen – samaa vaatii myös EU-direktiivi  

Animalian tavoitteena on järjestön perustamisesta asti ollut eläinkokeiden kieltäminen. Suomi ei ole kuitenkaan tehnyt asian eteen läheskään tarpeeksi, vaikka tavoite on kirjattu jo EU-direktiiviin, jota Suomenkin on noudatettava. 

EU haluaa luoda kuvaa maailman johtavana alueena tutkimuksen, turvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, mutta EU:n riippuvuus eläinkokeista on tämän kanssa ristiriidassa. EU:n koe-eläinlaitoksissa kasvatetaan ja tapetaan vuosittain jopa 23,5 miljoonaa eläintä, ja tämä määrä vähenee vuosittain keskimäärin vain prosentin verran. Nykyisellä vähenemisvauhdilla eläimet kärsivät EU:n laboratorioissa vuoteen 2126 asti.⁹Vuoden 2017 lukujen perusteella eläinten määrä eläinkokeissa vähentyy niin hitaasti, että eläimet kärsivät EU:n laboratorioissa vuoteen 2126 asti. Luvussa mukana on myös muut kuin varsinaisen koe-eläintoiminnan eläimet.  

Uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2022 EU:ssa ja Norjassa käytettiin 8,39 miljoonaa eläintä tutkimuskäytössä. Tämä on 10,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, mutta 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, jolloin eläinkokeisiin joutui 7,9 miljoonaa eläintä. Eniten eläinkokeita tehtiin Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Espanjassa. Lisäksi vuonna 2022 käytettiin yli 800 000 eläintä GM-kantojen ylläpidossa ja kasvatuksessa. Eläinkoekäytön ohella tapettiin 9,6 miljoonaa eläintä muun käytön, kuten kudosnäytteiden ja kasvatuksen, takia. 

EU-alueen eläinkoetoimintaa säätelee direktiivi 2010/63/EU sekä eräät muut asetukset. Ne sisältävät säädöksiä, joiden tarkoituksena on minimoida eläinkokeet ja edistää eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä. EU-direktiiviin on kirjattu vähimmäisvaatimukset, jotka eläimiä tieteellisiin tarkoituksiin kasvattavien tai käyttävien laitosten on hyväksyttävä.  

Yksi direktiiviin kirjatuista tavoitteista on korvata eläinkokeet kokonaan. Vaikka sitoumus eläinkokeiden korvaamisesta itsessään on merkittävä, puuttuvat direktiivistä askelmerkit tavoitteen saavuttamiseksi. Direktiiviin on kirjattu vain hyvin vähän keinoja, joilla varmistetaan, että kyseinen tavoite toteutuisi. 

Lakiin kirjattu tavoite ei yksinään toimi eikä riitä. Siksi on saatava kansallinen toimintasuunnitelma, johon sisältyy mitattavissa olevia tavoitteita ja aikatauluja eläinkokeiden vähentämisestä ja lopulta lopettamisesta. Mallia voi ottaa monien muiden alojen, kuten vaikka ympäristönsuojelun, tavoitteista. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on jo nähty, että sitovat tavoitteet ja aikataulut ovat ratkaisevan tärkeitä muutoksen aikaansaamiseksi. Vastaavasti tulisi asettaa aikataulut ja tavoitteet myös eläinkokeiden lopettamiseksi Suomessa ja koko EU:ssa. 

Kosmetiikan eläinkokeet on EU:n esimerkkiä seuraten kielletty jo lukuisissa muissa maissa, kuten esimerkiksi Australiassa, Intiassa ja USA:n useissa osavaltioissa.  

USA on ottanut myös uuden edistysaskeleen, jota EU:n tulisi vuorostaan seurata. Joulukuussa 2022 hyväksytyn uuden lain ansiosta Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) voi hyväksyä uusia lääkkeitä ilman koe-eläimillä tehtävää tutkimusta. Aiemmin lääkeyhtiöiden oli lain mukaan aina testattava lääkeaihioiden turvallisuutta ja tehoa useissa eri eläinkokeissa. EU:ssa lääkkeiden hyväksyntä ilman eläinkokeita ei ole vielä mahdollista.¹⁰ 

Myös Australian esimerkki on lupaava. Maan osavaltiossa New South Walesissa hyväksyttiin keväällä 2024 aloite, joka kieltää kaksi eläimille huomattavaa kärsimystä aiheuttavaa eläinkoetta: pakotettu uintitesti sekä pakotettu savun hengittämisen koe.¹¹  Kiellot ovat historiallisia, sillä mikään muu valtio tai kaupunki ei ole aiemmin kieltänyt näitä eläinkokeita.  

Askeleet eläinkokeettomaan tulevaisuuteen Suomessa 

Suomen kansallinen eläinkokeita koskeva lainsäädäntö perustuu EU:n koe-eläindirektiiviin. Kansallinen lakimme on nimeltään laki tieteellisiin ja tutkimuskäyttöön tarkoitettujen eläinten suojelusta. Tässä laissa ei ole mainittu tavoitetta eläinkokeiden korvaamisesta muulla tutkimuksella, mutta EU:n jäsenmaana meitä sitoo EU-direktiivin tavoite.   

EU on toimissaan hidas, joten jäsenvaltioiden olisi nopeutettava siirtymää kohti eläinkokeetonta tutkimusta kansallisilla tavoitteilla ja sitovilla aikatauluilla. Kun kansallisesti saadaan kehitettyä uusia eläinkokeita korvaavia tutkimustapoja, edistävät ne samalla koko EU:n siirtymistä kohti eläinkokeiden lopettamista, sillä toimivat strategiat voidaan ottaa sen jälkeen käyttöön koko EU:ssa.   

Euroopan parlamentin ja neuvoston eläinkokeita koskevassa direktiivissä todetaan, että ”vaikka elävien eläinten käyttö olisikin suotavaa korvata toimenpiteissä muilla menetelmillä, joihin ei liity elävien eläinten käyttöä, eläviä eläimiä on edelleen tarpeen käyttää ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Tämä direktiivi edustaa kuitenkin merkittävää askelta kohti lopullista tavoitetta korvata elävillä eläimillä tieteellisiin tarkoituksiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Tätä varten siinä pyritään helpottamaan ja edistämään vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä.”¹² 

Siirtyminen eläinkokeettomaan tieteeseen on tärkeää myös ihmisten terveyden ja ympäristösuojelun vuoksi sekä tehokkaiden hoitokeinojen löytämiseksi. Komissio tunnusti kestävän kehityksen kemikaalistrategiassaan, että ”turvallisuustestauksessa ja kemiallisessa riskinarvioinnissa on innovoitava, jotta voidaan vähentää riippuvuutta eläinkokeista, mutta myös parantaa kemiallisten vaarojen ja riskinarviointien laatua, tehokkuutta ja nopeutta”.² Biolääketieteen eläinkokeettomien mallien EURL ECVAM -katsaukset tarjoavat myös esimerkkejä tapauksista, joissa eläinkokeisiin perustuva tutkimus ei ole tuonut edistystä ihmisten sairauksien ymmärtämiseksi ja hoitamiseksi.¹³ 

Eläinjärjestöjen keräämässä eurooppalaisessa End Animal Testing -kansalaisaloitteessa komissiota vaadittiin laatimaan konkreettinen suunnitelma eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymiseksi. Lisäksi siltä vaadittiin kosmetiikan eläinkoekiellon turvaamista sekä EU:n kemikaalilainsäädännön muuttamista niin, ettei kemikaalien turvallisuuden tutkimisessa lisätä vaatimuksia uusista eläinkokeista.  

Mitä Suomen tulisi tehdä? 

• Suomen tulisi avoimesti kannattaa siirtymistä eläinkokeettomaan tieteeseen ja ilmaistava, että tavoite on saavutettavissa, sekä luoda askelmerkit tavoitteen saavuttamiseksi. 
• Suomessa toimivien tutkimuslaitosten sekä yritysten tulisi julkisesti tukea tätä tavoitetta ja asettaa laitos- tai yrityskohtaisia tavoitteita eläinten olojen parantamiseksi, eläinkokeiden vähentämiseksi ja lopulta lopettamiseksi. 
• Suomessa tulisi lisätä eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitusta ja asettaa myös selkeät tavoitteet tämän tutkimuksen kehittämiselle.  
• Eri tahojen, kuten 3R-keskuksen sekä TOKESin, toimintaa olisi tehostettava ja asetettava niille omat tavoitteet eläinkokeettoman tutkimuksen edistämisessä. 

Mitä eläinkoealan pitäisi tehdä? 

Esimerkkejä tavoitteiksi eläinkoealalle:  

• Eläinten käytön lopettaminen koulutuksessa esimerkiksi vuoteen 2028 mennessä. 
• Tiettyjen kärsimystä aiheuttavien ja tieteellisesti eniten kyseenalaistettujen koetyyppien, kuten pakotetun uintitestin, käytön lopettaminen nopealla aikataululla. 
• Vakavaa kärsimystä aiheuttavien kokeiden lopettaminen esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä. 
• Uusien eläinkokeettomien teknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen rahoituksen nostaminen vähintään samalle tasolle kuin eläinkoetutkimuksen. 
• Eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien koulutuksen yhdenmukaistaminen ja laajentaminen.  
• Määrälliset tavoitteet käytettyjen koe-eläinten vähentämisessä. 

Esimerkki 

Kun ranskalainen lääkeyhtiö Sanofi onnistui vähentämään 45 prosenttia eläinten käyttöä vuosina 2013–2020, yhtiö ilmoitti vuonna 2022 asettaneensa tavoitteekseen vähentää eläinten käyttöä tutkimuksessa ja testauksessa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2020 verrattuna.¹⁴ 

Toimet EU:ssa eläinkokeettomuuden edistämiseksi 

Eurooppalaisten eläinjärjestöjen End Animal Testing -kansalaisaloite sai EU-komissiolta kesällä 2023 kohtuullisen lupaavan vastauksen: Komissio alkaa valmistella etenemissuunnitelmaa eläinkokeiden osittaiseksi lopettamiseksi. Suunnitelma tulee sisältämään erilaisia välitavoitteita, ja sen on määrä olla valmis keväällä 2025. Suunnitelma tulee kattamaan kemikaalilainsäädännön alle kuuluvat eläinkokeet. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan riitä lopullisen tavoitteen eli kaikkien eläinkokeiden lopettamisen saavuttamiseen koko EU:ssa. 

Vaikka eläinkokeettoman tutkimuksen alalle myönnetyt varat ovat kasvaneet, eläinkokeettoman tutkimuksen osuus on edelleen marginaalista eläinkoetutkimukseen verrattuna. Horisontti 2020 -ohjelmassa sidottiin vuosittain yli 45 miljoonaa euroa tutkimushankkeisiin, joissa kehitetään muita kuin eläinperäisiä tutkimusmenetelmiä, mutta tämä on vain 0,5 prosenttia puiteohjelman vuotuisesta kokonaisbudjetista. Lisäksi hankkeissa, jotka käyttävät eläinkokeettomia menetelmiä, voidaan silti käyttää eläinperäisiä komponentteja.¹⁵  

Eläinkokeisiin perustuvan tutkimuksen rahoittajilla ja Euroopan komissiolla on keskeinen rooli edistyksen kirittämisessä. Rahoituksen suuntaaminen eläinkokeettoman tutkimuksen kehittämiseen ja levittämiseen ei vain edistäisi inhimillisempää tiedettä vaan myös vahvistaisi 3R-periaatteiden noudattamista. 

Myös esimerkiksi lääketutkimukseen liittyviä vaatimuksia tulisi EU:ssa tarkastella kriittisesti ja ottaa mallia Yhdysvalloista. Maassa hyväksyttiin joulukuussa 2022 laki, joka antaa Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirastolle (FDA) mahdollisuuden hyväksyä markkinoille uusia lääkkeitä, vaikka niitä ei olisi testattu eläinkokein. Aiemmin lääkeyritysten oli lain mukaan aina testattava lääkeaihioidensa turvallisuus ja teho useissa eläinkokeissa ennen kuin niitä testataan kliinisissä tutkimuksissa ihmisillä. Lääkkeiden turvallisuus tulee edelleen todistaa, mutta se voidaan nyt osoittaa myös muilla tutkimusmenetelmillä kuin eläinkokeilla. Vaatimus lääkkeiden pakollisista eläinkokeista on edelleen EU:ssa voimassa. 

Mitä EU:ssa pitäisi tehdä eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien edistämiseksi? 

• Komission tulee nopeuttaa siirtymistä eläinkokeettomaan tieteeseen tekemällä siitä ensisijaisen tavoitteen ja laatimalla tavoitetta edistävän suunnitelman. 
• Eläinkokeet olisi lopetettava asteittain: esimerkiksi koe-eläinten käyttö lopetetaan viranomaistestauksessa vuoteen 2030 mennessä. 
• Siirtymän eläinkokeettomiin tutkimusmenetelmiin tulisi olla olennainen osa kaikkea tutkimus-, innovaatio- ja koulutustoimintaa EU-maissa. 
• Komission on perustettava asiantuntijaraati, joka antaa neuvoja keinoista ja aikataulusta eläinkokeettomuuden liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Edustajia tulee olla kaikista sidosryhmistä ja jäsenvaltioista.    
• Kaikkien tutkimusta rahoittavien tahojen tulee sitoutua säännöllisiin ja kattaviin arvioihin rahoittamansa eläinkokeellisen tutkimuksen tuloksista ja vaikutuksista. Tulokset tulee julkistaa. Kaikkien rahoittajien olisi tarkasteltava ja arvioitava rahoittamiensa eläinkoetutkimusten hyötyjä, ja jos niitä ei voida todeta, eläinten käyttöön ei pitäisi myöntää lupia.   
• Rahoittajien olisi varmistettava, että 3R-elementit (keskittyen korvaamiseen) ovat jokaisen koe-eläimiä käyttävän tutkimuksen pakollinen osa. Rahoitus on evättävä tutkijoilta, jotka eivät täytä vähimmäisvaatimuksia 3R:n toteuttamiseksi ja edistämiseksi osana tutkimustaan. 
• On luotava kannustimia, joilla tutkijat saadaan ottamaan käyttöön muita kuin eläinkokeisiin perustuvia teknologioita ja lähestymistapoja. Yksi kannustin voisi olla esimerkiksi rahasto, joka korvaa kustannukset uusien eläinkokeettomien menetelmien avoimesta julkaisemisesta tai eläinkokeettomien mallien ja teknologioiden hankkimisesta tai käyttöönotosta. 

Kohdennettu rahoitus sellaisten yhteiskäyttötilojen luomiseen, joissa eri laitosten tutkijat voivat jakaa tai vuokrata eläinkokeettoman tutkimuksen laitteita. Jakamisen tai vuokraamisen avulla tutkijat voisivat hyödyntää uutta teknologiaa pienemmillä kustannuksilla, mikä parantaisi niiden saatavuutta ja lisäisi käyttöä.  

Tutkimus ja koulutus 

Merkittävä este eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien laajemmalle kehitykselle ja käytölle on se, että tutkijoilla, opettajilla ja valvontaviranomaisilla ei ole riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia opetella käyttämään eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä. Koska tutkijat ovat ensin opetelleet tekemään tutkimusta eläinkokeilla, pysyy tämä tutkimustapa normina. Vanhojen tapojen muuttamiseen tarvitaan kannusteita ja ohjausta.   

Monella tutkimusalalla eläinkokeiden käyttäminen onkin rutiinia. Sen vuoksi opiskelijat tottuvat eläinkokeisiin jo varhaisessa vaiheessa opiskelu-urallaan, eikä heille välttämättä edes opeteta muita tapoja tehdä tutkimusta. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa havaittiinkin, että opettajilla on tapana opettaa samantyyppisiä menetelmiä, joita he itse käyttävät omassa tutkimuksessaan.¹⁶ Tämä saattaa osittain selittää sen, että eläinkokeita käytetään edelleen opiskelijoiden koulutuksessa, vaikka muitakin menetelmiä olisi käytettävissä.¹⁷ 

Minkä pitäisi muuttua? 

• Hanke- eli eläinkoelupahakemusten lupaprosessin tulisi olla kokonaisuudessaan julkinen. Tällä hetkellä ainoastaan myönnettyjen lupien yleistajuiset tiivistelmät ovat julkisia. Avoimuus on olennaisen tärkeää viranomaisten päätösten yhdenmukaistamiseksi sekä yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamiseksi. 
• Eläinkoelupien arvioimista ja myöntämistä tulisi yhdenmukaistaa koko EU-alueella. Lupia myöntäville tahoille tulisi tarjota yhtenäistä koulutusta, jossa lisätään erityisesti heidän osaamistaan etiikasta ja 3R-menetelmistä painottuen eläinkokeiden korvaamiseen muilla menetelmillä.  
• Tutkijoita olisi autettava kouluttautumaan uusien, eläinkokeettomien mallien ja tutkimusmenetelmien käyttämiseen. Tiedemaailman lisäksi olisi tavoitettava myös teollisuudessa toimivat tutkijat, opettajat sekä eri tavoin eläinkokeiden säätelyyn ja hyväksymiseen osallistuvat viranomaiset sekä instituutiot (esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, Maailman terveysjärjestö WHO, Euroopan lääkevirasto EMA sekä Suomessa sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA).  

Yksilön voima: Mitä sinä voit tehdä? 

• Auta meitä jakamaan tietoa eläinkokeista ja eläinkokeettomasta tutkimuksesta.  
• Lue Eläinkokeet Suomessa -kirja.  
• Ota yhteyttä kansanedustajiin ja vaadi heitä toimimaan eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksen lisäämiseksi ja sitovan suunnitelman eläinkokeista luopumiseksi saamiseksi. 
• Osta eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja kodinkemikaaleja: animalia.fi/elainkokeeton-kosmetiikka 
• Lahjoita kampanjaamme eläinkokeettoman maailman rakentamiseksi: animalia.fi/lahjoita 

Viitteet 

9. Cruelty Free Europe (n. d.) 
10. Eurogroup for Animals 2023 
11. Animal-Free Science Advocacy 2024 
12. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU  
13. Helsingin yliopisto 2024 
14. EU Science Hub (n. d.)  
15. Sanofi 2021 
16. Cassotta, Bartnicka, Pistollato, Parvatam, Weber, D’Alessandro, Bastos & Coecke 2022 
17. Del Pace, Viviani & Straccia 2022  
18. Zemanova, Knight & Lybæk 2021  

Kuvat: Andrii Biletskyi / Envato Elements, Roger Kingbird / We Animals Media, iStock.com / NiDerLander, kuvitus ja infografiikat: Sara Honkanen.