Siirtymäajan tukimuotoja: Kotimaisia esimerkkejä

Paperiteollisuuden rakennemuutos

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena on lakkautettu useita paperitehtaita paikkakunnilla, joissa niillä oli merkittävän työllistäjän rooli. Rotko, Palotie, Sihto ja Husman (2010) tekivät selvityksen Kajaanissa vuonna 2008 tapahtuneen UPM:n tehtaan lakkauttamisesta sekä siihen liittyvien tukitoimien vaikutuksista. Kajaanin tapausta pidetään esimerkkinä onnistuneista tukitoimista, sillä vuosi tehtaan sulkemisen jälkeen puolella irtisanotuista oli uusi työpaikka, viidesosa oli koulutuksessa, neljä prosenttia oli ryhtynyt yrittäjäksi, kaksi prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle ja ainoastaan 15 prosenttia oli työttömänä.

Kajaanin tukiohjelma jakautui kahteen pääelementtiin: irtisanottujen henkilöiden uudelleentyöllistymisen tukemiseen sekä uusien työpaikkojen ja yritystoiminnan luomiseen. Irtisanottuja tuettiin suoraan UPM:n johtamalla Työstä työhön -ohjelmalla, jossa yhtiö maksoi työllistymiskoulutuskustannukset (5 000 €/hlö), starttirahan oman yrityksen perustamista varten (20 000 e/yritys) sekä muuttokustannukset ja yhden kuukauden palkkaa vastaavan asettumisrahan niille, jotka muuttivat uudelle paikkakunnalle töiden perässä. Osan työsuhteita jatkettiin sen aikaa, että he pääsivät niin sanottuun eläkeputkeen. Lisäksi Länsi-Kainuun työvoimaviranomaiset profiloivat irtisanottuja ja etsivät näille profiileihin sopivia työpaikkoja. Työpaikkojen ja yritystoiminnan syntymistä pohtimaan perustettiin 15 toimijan työryhmä, johon kuuluivat UPM:n lisäksi valtion tasolta Finnvera Oyj, maakuntatasolta Kainuun maakuntahallinto, Kainuun TE-keskus, Kainuun yrittäjät Oy ja Kainuun Etu Oy sekä kuntatasolta Kajaanin kaupunki. UPM:n myöntämällä tuella saneerattiin tehdas ja perustettiin yrityspuisto. Kajaanin TE-keskuksen hallinnoimalla TEM:n rakennerahalla tuettiin investointeja ja koulutusta paitsi tehdasalueella myös muualla Kajaanin seudulla.

Selvityksensä päätteeksi Rotko ym. (2010, 72) listaavat jälkihoidon onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Niistä turkistarhauksen kontekstiin soveltuvat tekijät voidaan tiivistää seuraavasti:

• Tukitoimien organisointi: ennakointi ja varautuminen; suunnitelmallisuus ja koordinoitu toimintatapa; toimijoiden sitoutuminen; aiempi kokemus; raha- ja henkilöresurssien riittävyys; yhteistyö ja verkostot; toimijoiden keskinäinen luottamus; tukitoimien nopeus sekä tiedonkulun avoimuus.
• Irtisanotuille annettu suora tuki: työvoimatoimiston aktiivinen rooli; räätälöity koulutus; työnhakutaitojen opettaminen ja työnhakuun motivointi sekä pitkä siirtymäaika10.
• Korvaavien työpaikkojen luominen: yrityspuiston perustaminen; infrastruktuurin rakentaminen uusille yrityksille olemassa oleviin tiloihin; konsultin tekemä kartoitus alueella toimivien yritysten työllistämistarpeista ja -mahdollisuuksista sekä rakennemuutosrahalla tehdyt investointihankkeet.

Sekä Rotko ym. (2010) että myös Melin ja Maimio (2010) tuovat esille, että uudelleentyöllistymisessä merkittäviä tekijöitä ovat yksilön ikä ja koulutus. Ikääntyvien työllistyminen on hankalampaa, koska yhtäältä he ovat näiden tutkimusten mukaan vähemmän kiinnostuneita uudelleenkouluttautumisesta tai toiselle paikkakunnalle muuttamisesta ja toisaalta työnantajat eivät mielellään palkkaa ikääntyneitä. Koulutustaso vaikuttaa puolestaan siten, että korkeammin ja monipuolisemmin koulutettujen on helpompi työllistyä uudelleen kuin matalasti koulutettujen henkilöiden.

Turvetuotannon vähentäminen

Pääministeri Sanna Marinin hallitus otti ohjelmakseen pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. Ohjelman yhdeksi tavoitteeksi oli määritelty turpeen energiakäytön puolittaminen oikeudenmukaisella tavalla vuoteen 2030 mennessä, mutta käyttö alkoikin vähentyä odotettua nopeammin. Tämä vähensi turvetuotannossa käytetyn kaluston arvoa sekä aiheutti vaikeuksia liiketoiminnalle, minkä vuoksi keväällä 2021 työ- ja elinkeinoministeriö kokosi monialaisen turvetyöryhmän arvioimaan turpeen energiakäytön vähentymisen vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen sekä pohtimaan toimenpiteitä, joilla siirtymä toteutuisi oikeudenmukaisella tavalla. Selvitystä varten työryhmä teetti konsultilla taustaselvityksen turpeen energiakäytön kehittymisestä ja käytön vähenemisen vaikutuksista työllisyyteen sekä huoltovarmuuteen. Työryhmä käytti pohjamateriaalina myös Pohjois-Pohjanmaan alueellista selvitystä, Taloustutkimuksen selvitystä energiaturpeen käytön vähentämisen taloudellisista vaikutuksista sekä Sitran raporttia turveyrittäjille tehdyistä haastatteluista ja niitä seuranneista dialogeista.

Turvetyöryhmän raportissa siteeratun Taloustutkimuksen selvityksen mukaan turvetuotantoalalla toimi 517 yritystä vuonna 2020 ja PTT:n selvityksen mukaan tuotantoketjun suora työllistävä vaikutus oli noin 2500 henkilötyövuotta. Turvetuotantoaloja on erityisesti Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Vuosittain turvetoimialan maksamista yhteisöveroista kunnille jaettava osuus on noin 18 miljoonaa euroa, josta turvetuotannon osuus on noin kolme miljoonaa euroa ja kuljetusyritysten noin 15 miljoonaa euroa. Turvetuotannon suora työllistävä vaikutus on siis ollut noin 2–2,5 kertaa suurempi kuin turkistarhauksen (900–1 200 henkilötyövuotta laskentatavasta riippuen), ja turvetuotantoyritysten maksamista yhteisöveroista kunnille tilitettävä osuus puolestaan on kymmenkertainen turkistarhayritysten maksamista veroista tilitettävään osuuteen (0,3 milj. €) verrattuna.

Turvetuotannon vähentämisen toteuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla turvetyöryhmä suositteli laajaa keinovalikoimaa, jotka jakautuivat rahalliseen kompensaatioon sekä uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen luomiseen. Rahalliseen kompensaatioon sisältyvät romutus-, luopumis- ja sopeuttamistuki sekä ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen tukeminen. Jälkimmäiseen kokonaisuuteen puolestaan lukeutuvat muun muassa uuden yrittäjyyden tukeminen, kohdennettu rahoitus alueelliseen elinvoimaan sekä työllistymistä edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin seudullisiin toimenpiteisiin, kohdennettu ja räätälöity uudelleenkoulutusohjelma, taloushallinnon neuvonta- ja tukiohjelma sekä erityinen tuki yrittäjille, joilla on riski menettää kiinteää omaisuutta konkurssin myötä. Rahoitusinstrumentiksi suositeltiin useassa tapauksessa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.

Turvetyöryhmän raportin pohjalta kevään 2021 kehysriihessä hallitus sitoutui myöntämään turvetuotannon vähentymisen hallintaan yhteensä 70 miljoonaa euroa. Nopeasta muutoksesta kärsiviä yrityksiä varten työ- ja elinkeinoministeriö laati kansallisen tukimallin, jonka pääelementit ovat Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen myöntämä turvekoneiden romutustuki sekä Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Hämeen ely-keskusten myöntämä uuden liiketoiminnan kehittämiseen suunnattu yrityksen kehittämisavustus. Turvekoneiden romutustukeen varattiin 29,1 miljoonan euron siirtomääräraha, kun taas uuden liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettuihin yrityksen kehittämispalveluihin ja -avustuksiin on myönnetty ely-keskuksille vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa kahden miljoonan euron kansallinen erillismääräraha. TE-toimistoille puolestaan on osoitettu 2,5 miljoonaa euroa turvealan yrittäjien ja palkansaajien uudelleenkoulutukseen ja -työllistymiseen. Lisäksi turpeen noston lopettamistukeen on budjetoitu 30 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Korvaus kattaisi yrittäjien ja työntekijöiden palkan viiden kuukauden siirtymäajalta. Romutuskorvauksen tavoin myös lopettamistuki toteutettaisiin EU-notifikaatiovaatimuksen välttämiseksi niin sanotussa de minimis -muodossa, jolloin avustusten enimmäismäärä saa olla 200 000 euroa per yritys kolmen verovuoden aikana.

Tämä raportti on eläinoikeusjärjestö Animalian toimeksiannosta toteutetun selvityksen tiivistelmä turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Lyhennetty versio ei sisällä yksityiskohtaisia esittelyjä turkistarhapaikkakuntien elinkeinorakenteesta eikä rahoitusinstrumenttien ja tukimekanismien luetteloa. Koko raportti aineistotietoineen, kuvioineen, alaviitteineen ja lähteineen on ladattavissa PDF-muodossa vasemmasta sivuvalikosta.