Koe-eläinten käyttö Suomessa nyt 

Kuinka monta eläintä Suomessa käytetään eläinkokeisiin? 

Koe-eläinten määrä Suomessa ei ole viime vuosina laskenut merkittävästi, vaikka Suomi on muiden EU-maiden mukana sitoutunut siihen, että eläinkokeista on pyrittävä eroon. Viime vuosina Suomessa on käytetty vuosittain noin 70 000–120 000 koe-eläintä. Varsinaisten koe-eläinten lisäksi laitoksissa elää 80 000–210 000 muuta eläintä, joita käytetään esimerkiksi kasvatukseen ja geenimuunneltujen kantojen ylläpitoon.   

Eläinkokeisiin joutuneiksi eläimiksi laskettiin vuonna 2023 yli 73 000 yksilöä. Näistä suurin osa oli hiiriä: yli 47 000 yksilöä. Toiseksi eniten kokeissa käytettiin kaloja, yli 10 000 yksilöä, ja kolmanneksi eniten rottia, yli 7 000 yksilöä. Eläinkokeissa käytetään kuitenkin myös muita eläimiä, kuten kaneja, marsuja, koiria, sikoja, hevosia, lampaita ja kanoja. Lukuihin sisältyvät myös GM-linjojen ylläpitoon ja kasvatukseen käytetyt eläimet.¹ 

Muuhun kuin eläinkokeisiin käytettäviä eläimiä käytetään esimerkiksi jyrsijäkantojen ylläpitoon ja kudosnäytteitä varten. Lisäksi eläimiä kasvatetaan varalle ja muuhun kasvatustoimintaan. Näitä eläimiä tapettiin vuonna 2023 lähes 78 000 yksilöä, joista yli 65 000 oli hiiriä, 9 000 kaloja ja 3 000 rottia.² 

Kaikkiaan eläinkokeiden takia tapettiin vuonna 2023 siis yli 150 000 eläintä. Hyväkuntoisia koe-eläimiä olisi mahdollista myös kotiuttaa lemmikkieläimiksi, mutta tutkimuslaitokset ovat suostuneet antamaan tämän mahdollisuuden häviävän pienelle määrälle eläimiä. 

Lähde: Aluehallintovirasto 2024 

Vuonna 2023 eläinkokeista 56 % aiheutti eläimille lievää haittaa, 34 % aiheutti kohtalaista haittaa, 3,2 % aiheutti vakavaa haittaa ja 6,8 % toimenpiteistä luokiteltiin luokkaan ei toipumista. Ei toipumista -vakavuusluokka tarkoittaa toimenpiteitä, jotka tehdään nukutetuille eläimille. Eläin tapetaan nukutuksen aikana. Eläinkokeiden luokittelu perustuu EU-säädöksiin, ja Suomessa kunkin kokeen vakavuusluokan määrittelee hankelupalautakunta. 

Missä ja miksi eläinkokeita tehdään?  

Eläinkokeita tekevät yliopistot, lääketehtaat sekä muut yritykset ja tutkimuslaitokset.  Suomen suurin koe-eläinkeskus on Helsingin yliopistossa. Vuonna 2022 siellä käytettiin yhteensä 63 153 koe-eläintä. Kaikista yliopistossa käytetyistä koe-eläimistä oli 87 prosenttia hiiriä vuonna 2022.³ 

Eniten Suomessa tehdään eläinkokeita perustutkimuksen vuoksi, sillä 49 prosenttia kokeista luokiteltiin perustutkimukseksi vuonna 2023. Perustutkimus tarkoittaa yleisen tiedon lisäämistä ilman suoraa tavoitetta esimerkiksi lääkehoidon löytymisestä sairauteen – siis erilaisten biologisten ilmiöiden tutkimista.  

Toiseksi eniten eläinkokeita käytettiin soveltavassa tutkimuksessa (43 prosenttia vuonna 2023). Soveltavassa tutkimuksessa tavoitellaan ratkaisujen, kuten lääkehoitojen, löytämistä. Lisäksi eläinkokeita tehdään jonkin verran muun muassa opetuksen ja turvallisuustutkimusten takia.  

Eläimiä käytetään myös tutkimuksissa, joita viranomaiset edellyttävät ennen uusien lääkkeiden ja kemikaalien myyntiluvan hyväksymistä. Ihmisten ja eläinten lääkkeiden sekä maataloudessa, kotitalouksissa tai teollisuudessa käytettävien kemikaalien turvallisuuden arviointiin eli toksisuuden määrittämiseen viranomaisten vaatimissa tutkimuksissa käytetään Suomessa noin 2–4 prosenttia koe-eläimistä. Eläinmäärä on viime vuosina ollut noin 2 000–4 000 yksilöä. 

Viitteet 

1. Aluehallintovirasto 2024  
2. em.  
3. Helsingin yliopisto 2024 

Kuvat: Andrii Biletskyi / Envato Elements, Roger Kingbird / We Animals Media, iStock.com / NiDerLander, kuvitus ja infografiikat: Sara Honkanen.