Eläinkokeettoman tutkimuksen tila ja rahoitus Suomessa
Eläinkokeettoman tutkimuksen tila ja rahoitus Suomessa
Eläinkokeettoman tutkimuksen ehdottomia etuja ovat sen suora sovellettavuus ihmisiin, nopeus ja kustannustehokkuus – kunhan menetelmä on ensin saatu kehitettyä ja validoitua. Kehittäminen vaatii aikaa ja rahaa, ja lisäksi validointiprosessi on pitkä ja tarkka. Tämän vuoksi kehitystyö on hidasta.7
Eläinkokeetonta tutkimusta voidaan tehdä esimerkiksi kudosviljelmillä, tietokonemallien avulla sekä tekemällä tutkimusta vapaaehtoisilla ihmisillä ja lemmikkieläimillä. Suomessa eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä kehitetään lähinnä Tampereen yliopistolla.
Aikaisemmin Suomessa eläinkokeettoman tutkimuksen kehittämistyöstä vastasi Tampereen yliopiston yksikkö FICAM. FICAM kehitti muun muassa kudos- ja elinmalleja, jotka perustuivat ihmisen kantasoluista erilaistettujen solujen tai primaarisolujen käyttöön. FICAM oli eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskus.
Sen seuraajaksi on perustettu FHAIVE (Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches). FICAMin aiempaa painopistettä, eli eläinkokeille vaihtoehtoisten in vitro -menetelmien kehittämistä ja validointia, täydennetään FHAIVEssa mekanistisella ja laskennallisella toksikologialla. Tämä tarkoittaa data- ja tekoälypohjaista tutkimusta.
FHAIVE on sitoutunut jatkamaan FICAMissa kehitettyjen menetelmien validointia, eli saattamista siihen pisteeseen, että ne voidaan hyväksyä virallisiksi tutkimusmenetelmiksi ja korvaamaan eläinkokeita. Ilman validointia tutkimustyö ei tuota konkreettista vähennystä koe-eläinten käyttöön. FHAIVEn tavoite onkin yhdistää edistykselliset in vitro -mallit toksikogenomiikan ja tekoälyn kanssa, jotta eläinkokeiden korvaaminen olisi mahdollisimman tehokasta.8 FHAIVEn tulevaisuuskuvassa lääkkeet tehoaisivat paremmin ja vähemmillä haittavaikutuksilla.
Lisäksi eläinkokeetonta tutkimusta Suomessa edistää FIN3R eli Suomen 3R-keskus. Se on yliopistojen, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja teollisuuden yhteistyöelin, joka edistää 3R-periaatteiden toteutumista tutkimuksessa ja opetuksessa. Tämä toteutetaan lisäämällä tutkijoiden opetusta ja koulutusta 3R-menetelmistä sekä edistämällä 3R-menetelmien kehittämistä sekä tiedottamalla parhaista käytännöistä. 3R-keskuksen rahoitus ja toiminta on kuitenkin pienimuotoista eikä se itse jaa esimerkiksi tutkimusrahoitusta.
Koe-eläinasioihin ja eläinkokeettomaan tutkimukseen vaikuttaa Suomessa myös maa- ja metsätalousministeriön nimittämä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES). Animalian toiminnanjohtaja on TOKESin jäsen. Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen toteutumista koe-eläintoiminnassa.
Neuvottelukunnan jäsenet edustavat erilaisia koe-eläinten hyvinvointiin, käyttöön ja eläinten käytön korvaamiseen liittyviä tahoja. Edustettuina ovat muun muassa tutkimus ja opetus, teollisuus, eläinten hoito, hyvinvoinnin tutkimus, vapaaehtoinen eläinsuojelutyö ja eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät. Jäseniä on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 13 sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Määritelmänsä mukaan TOKES toimii viranomaisten ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäjänä koe-eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia koe-eläimiin liittyvän koulutuksen kehittämiseksi sekä kehittää alaan liittyvää tiedottamista. Se osallistuu koe-eläinten käyttöä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pitää yhteyttä muissa jäsenvaltioissa toimiviin vastaaviin elimiin.
Koska TOKESilla ei ole viranomaisvaltaa ja laajapohjaisuuden vuoksi konsensusta on haastava muodostaa, on sen vaikutus Suomen koe-eläintoimintaan jäänyt vähäiseksi.
Valtion taholta eläinkokeetonta tutkimusta rahoitetaan yhä niukasti. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut eläinkokeetonta tutkimusta kymmeniä vuosia. Ensin rahoitus oli hankeavustuksia, ja 10 vuotta sitten rahoitus keskitettiin FICAMille. Nykyään FHAIVElle on osoitettu 200 000 euroa vuodessa validaatiotoimintaan. Itse menetelmien kehittäminen tapahtuu yliopiston rahoituksella, ja ministeriön avustus kohdistuu nimenomaan validointiin. 3R-keskukselle annetaan 100 000 euroa vuodessa koulutukseen ja tiedotukseen.
Eläinkokeetonta tutkimusta edistää ja rahoittaa Suomessa myös Juliana von Wendtin säätiö. Se tukee tieteellistä tutkimusta, jolla pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ilman eläinkokeita. Säätiö jakaa vuosittain yli 10 000 euroa apurahoja eläinkokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edistävään tutkimukseen ja tiedotukseen.
Viitteet
7. Eläinoikeusraportti 2021
8. Tampereen yliopisto: Fhaive (n. d.)
Kuvat: Andrii Biletskyi / Envato Elements, Roger Kingbird / We Animals Media, iStock.com / NiDerLander