Turkiseläimet

Turkistarhaus aiheuttaa eläimille turhaa kärsimystä. Animalian tavoitteena on, että turkistarhaus lakkautetaan

Joka syksy Suomessa tapetaan noin 3,5 miljoonaa turkiseläintä. Vuonna 2018 Suomen turkistarhoilla syntyi noin 1,9 miljoonaa ketunpoikasta ja 1,4 miljoonaa minkinpoikasta. Supikoiria syntyi noin 158 000.

Suomessa on jäljellä hieman yli 900 turkistarhaa, jotka lähes kaikki sijaitsevat Pohjanmaalla.

Yleisimmät tarhoilla kasvatettavat turkiseläinlajit Suomessa ovat naali (jota turkisalalla kutsutaan siniketuksi), kettu (jota kutsutaan hopeaketuksi), minkki ja supikoira. Lisäksi hillereitä ja soopeleita on yksittäisillä turkistarhoilla.

Suurin osa turkiksista käytetään somisteina esimerkiksi huppujen reunoissa.

Turkiseläinten hyvinvointiongelmat

Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa käyttäytymistarpeet, kuten tarve saalistamiseen, reviirin puolustamiseen, pariutumiseen ja lajille tyypillisten sosiaalisten suhteiden muodostamiseen. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkohäkeissä lähes kaikkien luontaisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy ja turkiseläimet kärsivät käytöshäiriöistä, pelkotiloista ja monista sairauksista.

Viime vuosina myös Suomessa tehtyjen turkiseläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu tarhoilla, mistä aiheutuu haittaa eläinten hyvinvoinnille. Käytännössä tarhausta on vaikea kehittää niin, että se koskaan täyttäisi tarhattavien eläinlajien monipuoliset käyttäytymistarpeet ja olisi taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi kettujen tulisi saada kaivaa ja minkkien uida, mutta verkkopohjaisissa häkeissä näitä käyttäytymistarpeita ei pystytä koskaan tyydyttämään.

Edes nykyistä lainsäädäntöä ei noudateta kaikilla turkistarhoilla: vuosittaisissa otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa jopa puolet turkistarhoista on saanut huomautuksia eläinsuojelulainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

Animalia toimii turkiseläinten puolesta

Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen.

Yhä useammassa Euroopan maassa on kielletty turkistarhaus kokonaan. Lisäksi useat Euroopan maat ovat asettaneet tarhattavien eläinten hyvinvoinnille sellaisia vaatimuksia, jotka ovat eläinten kannalta tarpeellisia, mutta jotka johtavat käytännössä taloudellisesti kannattavan turkistarhauksen loppumiseen. Animalian tavoitteena on, että Suomi seuraa edistyksellisten maiden esimerkkiä ja liittyy tarhauksen kieltäneiden maiden joukkoon.

Animalia ylläpitää listaa turkittomista vaateliikkeistä. Mukana olevat yritykset ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, jossa yritys sitoutuu siihen, ettei sen valikoimissa ole turkiseläimistä tehtyjä vaatteita tai muita tuotteita. Lista on kansainvälinen ja Animalia vastaa suomalaisten yritysten hyväksymisestä listalle.

Animalia on jäsenenä kansainvälisessä Fur Free Alliance –järjestössä, jonka kautta pyrimme vaikuttamaan turkistarhauksen lakkauttamiseen myös Suomen ulkopuolella.

Mitä sinä voit tehdä?

Valitse aina tuotteita, joissa ei ole käytetty aitoa turkista. Suosi vaateostoksissasi turkittomuuteen sitoutuneita vaateliikkeitä, niin voit olla varma yrityksen turkittomuudesta.

Anna turkiksia myyville liikkeille asiallista palautetta ja pyydä heitä lopettamaan aitojen turkisten ja turkissomisteiden myynti.

Tue pitkäjänteistä työtä turkistarhauksen kieltämiseksi ja liity kuukausilahjoittajaksi. Säännöllinen tuki mahdollistaa sinnikkään työn eläinten puolesta. Voit myös tehdä kertalahjoituksen turkiseläinten hyväksi.