Nykymuotoinen eläintuotanto on kestämätöntä

Pitäisikö mielestäsi lehmien saada laiduntaa, kanojen kuopsutella maata ja emakon saada synnyttää ilman liikkumisen estämistä? Meidän mielestä pitäisi, mutta valitettavasti nämä eivät toteudu suurimman osan tuotantoeläimistä kohdalla. Eläintuotanto tarvitsee muutosta.

Nykymuotoinen eläintuotanto tarjoaa vain harvoin eläimille sellaiset olosuhteet, joissa ne voivat toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Esimerkiksi porsimishäkit, joissa siat eivät pääse kääntymään tai liikkumaan paria askelta enempää, estävät emakoilta myös pesänrakentamisen ja kanssakäymisen porsaiden kanssa, vaikka nämä olisivat emakolle voimakkaita tarpeita.

Parsinavetoissa elää yhä noin kolmasosa suomalaisista lehmistä, eivätkä nekään pysty juurikaan liikkumaan suurimpana osana vuodesta. Vain kesäisin parsinavetoiden lehmät tulee päästää ulos. Pihattonavetoista lehmät taas eivät pääse välttämättä lainkaan ulos: tällä hetkellä noin neljäsosa kaikista lypsylehmistä ei pääse lainkaan ulkoilemaan.

Olosuhteiden lisäksi eläintuotantoon liittyy monia muita eläinten hyvinvointia heikentäviä asioita. Eläinjalostus on tehnyt eläimistä niin nopeasti kasvavia ja tehokkaasti tuottavia, että se vaarantaa eläinten hyvinvoinnin. Esimerkiksi broilerien nopea kasvu reilussa kuukaudessa teuraspainokseksi linnuksi aiheuttaa broilereille jalkasairauksia ja sydänvikoja.

82 miljoonaa eläintä

Eläintuotanto vaikuttaa miljoonien eläinten elämään Suomessa: meillä teurastetaan vuosittain noin 82 miljoonaa eläintä. Näistä suurin osa on broilereita. Tuotantoeläintilojen koko on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, jolloin eläinten hoidon yksilöllisyys ja yksittäisen eläimen hyvinvoinnin varmistaminen vaarantuvat.

Tuotantoeläimillä on kuitenkin edelleen samat käyttäytymistarpeet kuin niiden villeillä esi-isilläkin, vaikka lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen nykyisissä eläintuotannon olosuhteissa on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Se aiheuttaa eläimille stressiä ja turhautumista, joka voi purkautua erilaisina käytöshäiriöinä, kuten sioilla saparoiden puremisena tai kanoilla toisten yksilöiden nokkimisena.

Voit lukea lisää munijakanoista, broilereista, kalkkunoista, lihaksi kasvatettavista naudoista, lypsylehmistä, emakoista ja lihaksi kasvatettavista sioista sivuiltamme.

Eläintuotanto kuormittaa ympäristöä

Ruuantuotanto aiheuttaa runsaasti ilmastopäästöjä. Varovaisimmatkin arviot asettavat globaalin ruuantuotannon päästöjen osuudeksi noin kolmanneksen kaikista ilmastopäästöistä, ja näistä 60–70 prosenttia on peräisin eläinperäisen ravinnon – esimerkiksi lihan ja maidon – tuottamisesta. 

Arviota on kuitenkin kritisoitu liiankin maltilliseksi, sillä se ei ota huomioon eläinperäisen ruuantuotannon koko vaikutusketjua. Onkin esitetty, että eläintuotanto voi pahimmillaan olla syynä jopa puoleen kaikista ihmisten aiheuttamista ilmastopäästöistä. Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen on siis merkittävä ympäristöteko. Myös esimerkiksi villantuotanto kuormittaa ympäristöä.

Animalian toimii eläintuotannon muuttamiseksi

Animalia suhtautuu kielteisesti tehotuotantoon ja vaatii, että eläinten hyvinvointi otetaan eläintuotannossa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon. Animalia kannustaa ihmisiä kasvisyöntiin. Eläintuotannossa käytettävien eläinyksilöiden lukumäärän tulee jatkuvasti laskea.

Animalia vaikuttaa siihen, että Suomen ja EU:n lainsäädäntöä kehitetään eläinten käyttäytymistarpeet huomattavasti nykyistä paremmin huomioiviksi.

Animalia kannustaa ja opastaa ihmisiä kasvissyöntiin, sillä vaihtamalla eläinperäiset tuotteet kasviperäisiin vähenee myös tarvittavien tuotantoeläinten määrä.