Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Animalia ry kiittää lausuntopyynnöstä. Animalia katsoo, että nyt esitetyt muutokset eivät paranna tuotantoeläinten hyvinvointia. Ehdotus sisältää pääasiassa teknisluonteisia muutoksia sekä tukitasojen korotuksia, mutta ei uusia eläinten hyvinvointia parantavia vaatimuksia. Tämän vuoksi asetuksen vaikutukset eläinten hyvinvointiin jäävät todennäköisesti hyvin vähäisiksi.
Asetuksen merkittävin sisällöllinen muutos on useiden toimenpiteiden tukitasojen korottaminen. Koska ehdotuksessa ei kuitenkaan esitetä uusia hyvinvointivaatimuksia, joiden toteuttamiseen korotetut korvaukset kohdistuisivat, on käytännössä kyse vain olemassa olevien toimenpiteiden korvaustason nostamisesta eli lisätuen suuntaamisesta eläintuotannolle. Suuri osa korvattavista toimenpiteistä vastaa käytäntöjä, joita monet tilat toteuttavat jo ennestään, minkä vuoksi tukijärjestelmä lähinnä ylläpitää nykyistä eläintuotantoa.
Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on ongelmallista, että julkisia varoja käytetään nykyisten järjestelmien ylläpitämiseen ilman näyttöä siitä, että lisärahoitus johtaisi todellisiin hyvinvointiparannuksiin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että lähes kaikki suomalaiset sikatilat sekä broileritilat saavat hyvinvointikorvausta. Animalia on seurannut huolestuneena sitä, miten hyvinvointikorvauksia on maksettu myös tiloille, joilla valvontaviranomaiset ovat havainneet merkittäviä puutteita eläinten olosuhteissa ja hoidossa. Esimerkiksi tietyillä hyvinvointikorvausta saaneilla sikatiloilla lihasiat ovat eläneet likaisissa ja ahtaissa olosuhteissa, mikä on nähtävissä muun muassa valvontaviranomaisten kuvamateriaaleissa.
Myös maa- ja metsätalousministeriön tilaaman Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja bioturvaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi -väliraportti mukaan eläinten hyvinvointikorvauksen vaikutukset ovat osin rajallisia. Raportissa todetaan erityisesti eläinten hyvinvointisuunnitelmista, että niiden hyöty jää valtaosalla tiloista vähäiseksi. Lisäksi arvioinnin mukaan hyvinvointikorvaus on ollut vain yksi eläinten hyvinvointiin vaikuttanut tekijä muiden joukossa. Näin ollen ei ole perusteltua olettaa, että pelkkä nykyisten toimenpiteiden tukitasojen korottaminen johtaisi eläinten hyvinvoinnin paranemiseen tiloilla.
Animalian mielestä eläinten hyvinvointikorvauksia ei tule käyttää vain yhtenä instrumenttina EU- ja kansallisen rahoituksen suurempaan kanavoimiseen suomalaiselle eläintuotannolle. Eläintuotannon tukien korottamisen sijaan maataloustuet tulisi suunnata ympäristön kannalta kestävän kasviproteiinien elintarvikekasvatuksen kehittämiseen. Animalia ei täten kannata 29 §:ssä ehdotettua tukitasojen korottamista.
Saat ajankohtaiset eläinuutiset ja tietoa työmme etenemisestä suoraan sähköpostiisi.
Kirjoita alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja paina lähetä.
Voit peruuttaa tilauksen milloin vain.